Yritystä keskenmenon jälkeen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja j.n
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Esikoinen, teillä on ollut rankka eilinen. Ihanaa kuitenkin, että nyt on ihan lääkärin lupakin uuteen yritykseen, jos/kun koette olevanne valmiita siihen. :hug013

Suvetar, olet kyllä uskomattoman vahva nainen, kun olet kestänyt keskenmenon surun lähes tulkoon yksin miehen joutuessa olemaan pois kotoa työkomennuksen vuoksi. Ihan voittajamimmi!!

Täällä käsi voi paremmin ja aion lopettaa tulehduskipulääkkeiden syömisen! :hello2
 
Täällä on kyllä erityisen vahvoja naisia!! <3

Hienoa, että pääsette Esikoinen taas yrittämään! Jos et halua puhua niin ei ole mikään pakko vastata mutta mua kiinnostaisi mitä teille kerrottiin kuoleman syyksi?

Ja loistavaa, että starling, sun käsi voi paremmin niin ei lääkkeet vaikeuta ovista.

Mullon taas megamenkat. Huh! Mutta otetaan se hyvänä merkkinä loistavasta limiksestä :) Aurinkoista perjantaita ihanaiset!
 
Starling; Hienoa että käsi alkaa paranemaan ja saat lopetettua lääkkeiden syömisen.Tsempit illanistujaisiin.
Esikoinen; Komppaan Starlingin sanoja eilinen ollut varmasti raskas päivä. :Heartpink Hyvä että ultrassa oli kaikki ok ja uuteen yritykseen saatu lupa.
Mimmu; Onnittelut tädin saapumisesta :)
Jellona; Saitko lääkäriä kiinni?
).( Eilisestä nipistelly muniksessa varmaan follin kasvukipuja,toiveikkuus nousee tieten heti ja tikkusirkus alkoi :joyful:
 
Hienoa, Starling että saat jätettyä tulehduskipulääkkeet pois!
Tsemppiä Mimmulle megamenkkoihin..kohta pääset säkin odotteleen ovista:dance011
Dikulle tsemppiä tikkusirkukseen:grin.

Mä ajattelin et mä olisin tän ekan kierron tjottaillut, mut ketä mä muka huijaan...huomaan laskevani jo laskettua aikaa ja äippäloman aloitusta ym. Otattehan mut parin viikon päästä kiinni ku tipahdan..?:wacky:
 
Mimmu: saa toki kysyä, ihan mielelläni oon puhunu asiasta vaikka kohtukuolema tuntuu olevan aihe josta vaietaan täysin, toki tiedän että se on niin vaikea aihe.
Poikien napanuorat oli menny solmuun ja aiheuttanu hapenpuutteen ja menehtymisen, toinen pojistahan ei kehittynyt kuin osittain alakropastaan. Molemmilla oli kromosomit kuitenkin täysin normaalit joka on jatkoa ajatellen hyvä asia.

Hyvä asia että starlingin käsi on paremmassa kunnossa eikä tartte enää lääkkeitä :)
Dikulle ovis bongailuun onnea.

Taispa mennä jo oma huippu, eilen illalla oli vahvempi viiva mitä tänään, mutta ei se haittaa, mielenkiinnosta muutenki tein testit, ei se lääkäri iha oikeessa sit tainnukaa olla :o eile kuitenki talletukset tehtii, jospa nuo mattimyöhäset vielä olis kerenny ;)
 
Diku kiitti kysymästä, sain ajan varattua maaliskuun puoliväliin :) Lääkäri on erikoistunut lapsettomuushoitoihin, eli mahdolliset hormonihäiriöt on hälle varmasti piece of kakku. Yks kierto ehtii välissä mennä hukkaan mutta sitten onkin kevät jo pitkällä että eiköhän meidänkin tärppivuoro ala tässä kevään myötä koittaa :happy:
 
Jellona; Hyvä että otit härkää sarvista ja varasit ajan spessu lekurille. :)
Esikoinen; Toivottavasti oli nopeita uimareita :wink
 
Mä odottelen miestä kotiin laatulomaltaan kavereittensa kanssa. Ajattelin, et meidän täytyy sitte jutella kunnolla tästä vauvaprojektista. Oon ruvennu miettii yhtä sun toista ja mun fiilikset on niin epävarmat. Tietty nyt kun on muutenkin kotona niin on koko ajan niiden omien ajtusten kanssa. Mullakin olisi ihan eri tilanne jos esikoista yritettäis tai haluttais se toinen. Sillon en miettis vaikka ikää on. Mut nyt… en tiedä . Tietysti myös näillä palstoilla pyöriminen saa ajattelemaan kaikki kauhuskenaariot, niillä jolla kaikki on menny ihan putkeen ei välttämättä ole tarvetta kirjoitella näille palstoille, ja niitäkin varmaan löytyy.

Tsemppiä Mimmu, sulla on ihanan positiivinen asenne!
 
Heippa! Tulin pikaseen kertomaan ultrakuulumisia. Nt-ultrassa käyty tänään ja kaikki oli hyvin. <3 Seulontatuloksista soitetaan ens viikolla, jos riskiluvut on korkeat, mutta niskaturvotus ja mun ikä huomioiden kaiken pitäs olla kunnossa. Pikku-Onni oli 5 päivää isompi, nyt onkin viikkoja jo 11+6. Suuri kivi vierähti sydämeltä, ehkä me todella saadaan tää pieni syliin asti. Samanlailla ei kuitenkaan pysty huokaisemaan helpotuksesta, mitä aikaisemmin, sen myöhäisen keskenmenon jälkeen. Mutta olo on onnellinen ja toiveikas.
 
Minniliini, mä lasken joka kierron alussa laskettua aikaa ja äitiysloman alkua ja mille päivälle osuisi se 6+3, milloin olisi ultrat jne. :wacky::grin

Dikulle onnea oviksen metsästykseen ja talletuksiin! Toivottavasti tärppää jo tässä kierrossa uusiksi!

Luinko mä nyt rivien välistä oikein... Mietityttääkö sua Rosann oma ikäsi ja sen mukanaan tuomat riskit? Mitä sitten päätättekin miehen kanssa yrittämisestä, niin voimia ja halauksia sinulle. Se on kyllä totta, että täällä palstoilla pyörii varmasti enemmän niitä, joilla on jonkinlaisia komplikaatioita ollut, koska niihin tapahtumiin haetaan vertaistukea, asiaa käydään läpi kirjoittaen jne.

Ihania ultakuulumisia miuk!! Olen niin onnellinen teidän puolesta! :Heartpink
 
Hyvä miuk, että pystyt oleen toiveikas, vaikka myöhäisen keskenmenon koitkin! Itse myös miettinyt pystyykö sitä hyokaisemaan kertaakaan varsinkaan ennen rakenneultraa, jos raskaus joskus alkaa. Saanko kysyä, löytyikö teillä mitään syytä keskenmenolle?

Starling; onko sinulla keskenmenon vuoksi kunnallisella mahdollista päästä varhaisultraa tuossa 6+3? Minä en vielä tiedä miten meidän kunnassa pääsee näkemään pikkuisen ekan kerran kun on ollut keskenmeno.. pitänee soitella neuvolaan heti sitten joskus kun plussa tulee :)
 
Susannne, ei löytynyt mitään syytä.. Toisaalta ihan hyvä, niin ei ainakaan tarvi pelätä, että olis jotain sellasta joka vois tapahtua uusiks, esim. kromosomeissa jotain.

Meillä ei ainakaan yhden keskenmenon takia saa ylimääräisiä ultria tai muita kontrolleja.
 
Ihania uutisia Miuk! Ja onnea yritykselle Esikoinen ja muutkin!

Omassa tilanteessa oma ikä on joo yksi suurin murheenaihe itselleni, olisin vauvan synnyttyä jo 42 v joka tekee että riskiluvut ovat jo todella korkeat. En tiedä miten stressin kestäisin. Isojen lasten raktiot kans vähän mietityttää. En ehkä miettinyt asiaa näin syvällisesti viime kesänä, tosin silloin olin "vasta" 40v. Joku kirjoitti toiseen ketjuun että tässä iässä jokainen kuukausi on kriittinen. Mutta tietysti kyllä haluaisin vielä vauvan…
 
Ihania ultra kuulumisia miuk!
Täälläkään ei ainakaan yhden keskenmenon perusteella saa lisäpalvelua neuvolasta.

Rosann painii vaikeiden asioiden kanssa.:sad001 Mutta minä voin olla yksi positiivinen tarina. Olen vanhempieni kolmas lapsi. Minun syntyessäni vanhempani >40v. Toisella sisaruksistani on neurologinen erityisvaikeus. Minä olen nyky-yhteiskunnan standardien mukaan "normaali".
 
Ihana kuulla Pauveli! Mikä on vointi, muuten? Uskon, että mieheni kyllä mielellään jatkaa projektia, tämä on enemmän minusta kiinni nyt. ( Ennen vanhaan ei riskilukuja edes katottu, mullakaan ei edellisissä raskauksissa; nykyään joka asiaa syynätään ja stressataan ihmisiä ihan turhaankin)
ps. Muistatteko, että tänään tulee TV 1:ltä Inhimillinen tekijä jonka aiheena on keskenmeno.
 
Mä taidan jättää ton Inhimillisen tekijän katsottavaksi Yle Areenasta sellaiseen hetkeen, kun mies ei ole kotona. Saan parkua tarvittaessa sydämeni kyllyydestä ilman, että aiheutan stressiä miehelle. Viime päivinä on juteltu paljon siitä, kuinka koen sen, ettei uusi raskaus ole alkanut, enkä tahdo tällä hetkellä kuormittaa yhtään enempää miestä. Hän huolehtii musta niin hyvin, ihan liikaakin.

Susannne, asun HUS:n alueella ja epäilen suuresti, ettei täällä mitään lisäultria tarjota sairaanhoitopiirin tai kunnan toimesta, etenkin kun taustalla on vasta yksi keskenmeno. No, aion kysyä kuitenkin neuvolasta sitten, kun joskus saan uudestaan positiivisen tuloksen raskaustestiin. Miehen kanssa olemme samoilla linjoilla, että seuraavassa raskaudessa mennään yksityiselle ultraan (mikäli kunnan puolesta ei päästä) ton 6+3 jälkeen. Omassa mielessäni olen pyöritellyt, että 8. tai 9. viikolla, niin pitäisi näkyä sitten jo vahva sykekin. Jos mitään vuotoja tulee, vaadin päästä kunnallisella ultraan välittömästi.
 
Miuk; Onnittelut hyvistä ultra kuulumisista :Heartred
Voi juma,ovista piti tikutella mutta miten ihastuttava yllätys että taas verta lorisemalla :smiley-angry019 kyllä on ihanaa kun elimistö on niin sekaisin. :smiley-angry007
 
Rosann, voimia pohdiskeluun. Mihin tulokseen päädytkin, toivottavasti tulee mielenrauha kaupan päälle. Ymmärrän tuon ajatuksen, että onko sellanen stressi ja ahdistus välttämättä sen arvoista.

Täällä yhä voimakkaampia oireita odotellessa... Hitaasti menee aika. Haluisin päästä jo sinne 10.-11. rv:lle, mun kompastuskivelle. Jotenkin sitä tuntuu ajattelevan, että uuden raskauden pitäis jatkua siitä mihin edellinen jäi. Vaikka raskaudet on selkeesti ajatuksissakin erilliset. En ole vielä uskaltautunut lokakuun odottajiin ilmoittautumaan, varmaan myös jotain keskenolevan surutyön läpikäymistä.

Katsoin inhimillisen tekijän ja tuli itselle yllätyksenä kuinka ahdistuin siitä...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top