Yli kolmekymppiset ensimmäistä kuumeilevat
- Ketjun aloittaja Satsa
- Aloituspäivämäärä
Jep! Kellistetty on nyt arviolta dpo 0, -1, -2, -3 ja -5 :D Nyt taitaa energiat loppua 
mutta yritetty ainakin on!
Ovistuntemukset on vaan ollut hyvin vähäiset nippailujen ym suhteen toistaiseksi, toivon mukaan sieltä nyt ois jotain kuitenkin irronnut..La ajattelin aloittaa toisen lugesteron-kuurin ja testailla, kun se on päättynyt.
MrsBee dpo 1, yk 7
mutta yritetty ainakin on!Ovistuntemukset on vaan ollut hyvin vähäiset nippailujen ym suhteen toistaiseksi, toivon mukaan sieltä nyt ois jotain kuitenkin irronnut..La ajattelin aloittaa toisen lugesteron-kuurin ja testailla, kun se on päättynyt.
MrsBee dpo 1, yk 7
Kuuleekohan täällä enää kukaan? Mitä kuuluu TK, Radioboca?
Edellinen viestini siis oli just oviksen aikaan, jolloin "töitä" tehtiin kovastikin
Tästä dpo 3 aloitin taas luget, nyt halusin testata suun kautta, koska se tuhru lääkkeestä oli niin ärsyttävää! No, dpo 4 aloin jo vuotamaan vanhaa verta ja dpo 5 jo enemmän punaista, olin että wtf, koska aiemmin ei koskaan ole ollut välivuotoa tai noin aikaisin tuhrua.
Tämä lannisti pahasti ja olin jo tilaamassa lääkärille tarkistusaikaa. Vaihdoin sitten takaisin alakautta lääkkeen oton ja vuoto 3 pvn jälkeen tyrehtyi.
Eilen ja tänään olen testaillut ja r-testiin alkaa piirtymään vähitellen viivaa!?
Kaksi ylintä on eilen aamulla ja illalla n. 4 h pidätyksellä, alin ja Apteekin testi on tältä aamulta n. 3 h pidätyksellä. Aamun Pc : ssä näen rehellisesti punertavaa väriä!!!
Nyt on siis dpo 10 menossa! En voi enkä uskalla vielä tätä uskoa, vielä on niin aikaiset päivät ja viiva vaalea, mutta jotain siellä yrittää ainakin tapahtua...Mies lähti aikaisin aamulla viikoksi melkein reissuun, eikä tiedä näistä mitään
Edellinen viestini siis oli just oviksen aikaan, jolloin "töitä" tehtiin kovastikin
Tästä dpo 3 aloitin taas luget, nyt halusin testata suun kautta, koska se tuhru lääkkeestä oli niin ärsyttävää! No, dpo 4 aloin jo vuotamaan vanhaa verta ja dpo 5 jo enemmän punaista, olin että wtf, koska aiemmin ei koskaan ole ollut välivuotoa tai noin aikaisin tuhrua.
Tämä lannisti pahasti ja olin jo tilaamassa lääkärille tarkistusaikaa. Vaihdoin sitten takaisin alakautta lääkkeen oton ja vuoto 3 pvn jälkeen tyrehtyi.
Eilen ja tänään olen testaillut ja r-testiin alkaa piirtymään vähitellen viivaa!?
Kaksi ylintä on eilen aamulla ja illalla n. 4 h pidätyksellä, alin ja Apteekin testi on tältä aamulta n. 3 h pidätyksellä. Aamun Pc : ssä näen rehellisesti punertavaa väriä!!!
Nyt on siis dpo 10 menossa! En voi enkä uskalla vielä tätä uskoa, vielä on niin aikaiset päivät ja viiva vaalea, mutta jotain siellä yrittää ainakin tapahtua...Mies lähti aikaisin aamulla viikoksi melkein reissuun, eikä tiedä näistä mitään
Kiitos Suvetar! Varovaisesti vielä otan onnittelut vastaan. Pelkään, että innostun liikaa ja viivat ei vahvistukaan tai vuoto alkaa. Ensi viikko olisi näin alkuun nyt piinapäiviä edessä, jos päästään yli menkkojen oletetusta alkamisesta niin jes! En tiedä helpottaako vai hankaloittaako, kun tosiaan yksin tätä asiaa nyt pidän sisälläni. En haluaisi miehelle puhelimessa kertoa, vaan kasvokkain. Haluaisin hänen rauhassa nauttivan nyt lomareissusta, ettei huoli minusta samalla.
Onko kaikki sinulla hyvin Suvetar?
Ehkä mä tässä vielä jonkun päivän päästä liityn teidän plussanneiden joukkoon! Viimeksi tuntui niin kurjalta poistua odottajien ketjusta, joten ihan vielä en uskalla liittyä.
Onko kaikki sinulla hyvin Suvetar?
Ehkä mä tässä vielä jonkun päivän päästä liityn teidän plussanneiden joukkoon! Viimeksi tuntui niin kurjalta poistua odottajien ketjusta, joten ihan vielä en uskalla liittyä.
Ymmärrän varovaisuutesi oikein hyvin. Toivotaan, että siellä olisi kuitenkin tarrattu tiukasti kiinni :) Jos vaan maltat, niin oottele seuraavaa testiä ylihuomiseen, koska hcg tuplaantuu joka toinen päivä. Saat sitten luotettavampaa tulosta :)
Mulla on toistaiseksi kaikki mennyt hyvin. 8+6 käytiin yksityisellä semmosessa paniikkiultrassa, kun oireet oli vähän helpottaneet ja mua pelotti. Siellä oli kuitenkin kaikki ok, ja viime viikon to oli eka neuvola, jossa th sai sydänääniäkin kuuluviin :) Ens viikolla oon menossa tiistaina taas neuvolaan tsekkaamaan, että sydänäänet kuuluu. Nyt on 10+3 enkä osaa vielä luottaa, että kaikki jatkuu hyvin. Niskaturvotusultra eli eka kunnallinen ultra on 29.3. Vähintään siihen saakka varmasti elän pienessä epätietoisuudessa. No, oon onneksi kuitenkin osannut välillä helliä mielessä sitä ajatusta, että meille ois vauva tulossa..eli ihan koko aikaa en panikoi :)
Mulla on toistaiseksi kaikki mennyt hyvin. 8+6 käytiin yksityisellä semmosessa paniikkiultrassa, kun oireet oli vähän helpottaneet ja mua pelotti. Siellä oli kuitenkin kaikki ok, ja viime viikon to oli eka neuvola, jossa th sai sydänääniäkin kuuluviin :) Ens viikolla oon menossa tiistaina taas neuvolaan tsekkaamaan, että sydänäänet kuuluu. Nyt on 10+3 enkä osaa vielä luottaa, että kaikki jatkuu hyvin. Niskaturvotusultra eli eka kunnallinen ultra on 29.3. Vähintään siihen saakka varmasti elän pienessä epätietoisuudessa. No, oon onneksi kuitenkin osannut välillä helliä mielessä sitä ajatusta, että meille ois vauva tulossa..eli ihan koko aikaa en panikoi :)
Mukavaa lomaa ja onnea loppukiertoon TK!
Mukava kuulla, että kaikki hyvin Suvetar. Uskon että pelosta irti pääseminen on vaikeaa, eikä kokonaan välttämättä lähdekään pois missään vaiheessa. Toivottavasti saat kuitenkin nauttia loppuraskaudesta.
En osaa itsekään oikein käsitellä vielä ajatuksia. Jotenkin on naiivi tunne, että kaikki menisi nyt hyvin, vaikka eihän tässä vielä edes tiedä tarttuuko kunnolla matkaan vai jääkö kemialliseksi tmv. Yritän parhaani ajatella positiivisesti, koska tiedän, ettei pelko ja pessimismi vähennä surua, jos jotain ikävää myöhemmin sujuukin..
Ja testaamisesta, tässä makoilen vielä sängyssä ja pohdin pitäisikö mennä tekemään testi :D Tiedän kyllä ettei joka päivä pitäisi, mutta....Ärsyttää vain kun heräilen aina pitkin yötä vessaan, ei tule kunnon pidätystä.
Mukava kuulla, että kaikki hyvin Suvetar. Uskon että pelosta irti pääseminen on vaikeaa, eikä kokonaan välttämättä lähdekään pois missään vaiheessa. Toivottavasti saat kuitenkin nauttia loppuraskaudesta.
En osaa itsekään oikein käsitellä vielä ajatuksia. Jotenkin on naiivi tunne, että kaikki menisi nyt hyvin, vaikka eihän tässä vielä edes tiedä tarttuuko kunnolla matkaan vai jääkö kemialliseksi tmv. Yritän parhaani ajatella positiivisesti, koska tiedän, ettei pelko ja pessimismi vähennä surua, jos jotain ikävää myöhemmin sujuukin..
Ja testaamisesta, tässä makoilen vielä sängyssä ja pohdin pitäisikö mennä tekemään testi :D Tiedän kyllä ettei joka päivä pitäisi, mutta....Ärsyttää vain kun heräilen aina pitkin yötä vessaan, ei tule kunnon pidätystä.
radioboca
Kunnioitettu kommentaattori
Jahas, no enpä oo jaksanut tänne pitkään aikaan kurkata, mutta tää ketjuhan tyhjenikin saman tien kun aloin tänne kirjoitella. :P Onnea varovasti MrsBee ja tsemppiä alkupiinailuihin. :)
Täällä menossa kirves kaivoon. Aattelin heittää hormoneilla vesilintua ja lopettaa yrittämisen pikkuhiljaa siksi aikaa ku odotellaan kunnon hoitoihin menoa.
Täällä menossa kirves kaivoon. Aattelin heittää hormoneilla vesilintua ja lopettaa yrittämisen pikkuhiljaa siksi aikaa ku odotellaan kunnon hoitoihin menoa.
Radioboca: Musta tuntuu/tuntui samalta, siirryin ketjusta toiseen, kun edelliset hiljeni plussausten jälkeen. Jatkukoon plussapuhuri seuraavaksi sinne ja TK:lle! Varmasti pikku breikki yrittämisestä tekee kuitenkin hyvää, varsinkin jos teillä on jatkosuunnitelmat olemassa.
Päivä kerrallaan tässä nyt mennään ja toivotaan, ettei tultais kovaa ja korkealta alas. Yritän ajatella positiivisesti, vaikka ei ole helppoa! Törmäsin tänään osuvaan kiinalaiseen sananlaskuun, joka meni näin: "Joka huolehtii etukäteen, kärsii kahdesti". Yritin tässä kierrossa muutenkin suhtautua asiaan positiivisemmin ja uskotella itselleni olevani hedelmällinen ja tulevani raskaaksi ennemmin tai myöhemmin, jotenkin se vähän auttoi relaamaan oviksenkin aikaan, vaikka vähän puolipakolla talleteltiinkin..
Tsemppiä jatkoihin ja tyhjennetään ketju kokonaan ja pysyvästi!
Päivä kerrallaan tässä nyt mennään ja toivotaan, ettei tultais kovaa ja korkealta alas. Yritän ajatella positiivisesti, vaikka ei ole helppoa! Törmäsin tänään osuvaan kiinalaiseen sananlaskuun, joka meni näin: "Joka huolehtii etukäteen, kärsii kahdesti". Yritin tässä kierrossa muutenkin suhtautua asiaan positiivisemmin ja uskotella itselleni olevani hedelmällinen ja tulevani raskaaksi ennemmin tai myöhemmin, jotenkin se vähän auttoi relaamaan oviksenkin aikaan, vaikka vähän puolipakolla talleteltiinkin..
Tsemppiä jatkoihin ja tyhjennetään ketju kokonaan ja pysyvästi!
Päivitystä tännekin ikävien uutisien kera: Vielä eilen aamulla, eli n. viikko ekoista plussista sain aamulla selvän plussan, mutten edelleenkään mitään leffaviivoja. Aamulla alkoi eilen sitten mahassa krampit ja selkäkipu sekä vuoto, joka yltyi kunnon menkoiksi vähitellen. Menkat alkoi n. 3-4 pv oletettua myöhässä. Kyseessä oli siis ilmeisesti epäonnistunut kiinnittymisyritys ns. kemiallinen raskaus..Ei siis päästy edes samoille viikoille, kuin viimeksi. Fiilikset on aika maassa, että jaksais samalla tavalla uskoa että "kyllä se sieltä vielä tulee"..
MrsBee kp 2, yk 8
MrsBee kp 2, yk 8
radioboca
Kunnioitettu kommentaattori
Voi ei MrsBee. Pahoittelut, tunnen tuskasi. Tiedän että on ihan maailman surkein olo nyt, mutta ehkä akuutin suruvaiheen jälkeen se lohduttaa, että sentään siellä jotain yrittää tapahtua. Jos kaipaat lisää vertaistukea niin edelleen houkuttelen sua tuonne keskenmenon kokeneiden salaiseen ryhmään. <3
Pahoittelut, tunnen tuskasi. Tiedän että on ihan maailman surkein olo nyt, mutta ehkä akuutin suruvaiheen jälkeen se lohduttaa, että sentään siellä jotain yrittää tapahtua. Jos kaipaat lisää vertaistukea niin edelleen houkuttelen sua tuonne keskenmenon kokeneiden salaiseen ryhmään. <3
Voi että, oon niin pahoillani. Rankkaa, kun keskenmenostakaan ei ole ihan hirveän pitkä aika vielä. En osaa sanoa oikein mitään järkevää tähän, kuin että paljon tsemppiä sulle 
ikonii
Jostain jotain jo tietävä
Spottasin tämän ketjun juuri foorumille liittyneenä, onko vielä hengissä tämä?:)
Täytän kesällä 32 ja nyt vasta pikkuhiljaa herännyt ajatus lapsen saamisesta. Puolison kanssa ollaan yhteistä taivalta kuljettu yli 8 vuotta ja nyt elämäntilanne vihdoin myös sellainen että "lupa" mahdolliselle jälkikasvulle annettu. Toivo korkealla että mahdollisimman pian tärppäisi mutta realistisesti myös yritän ajatella että pettymyksiinkin on valmistauduttava
Täytän kesällä 32 ja nyt vasta pikkuhiljaa herännyt ajatus lapsen saamisesta. Puolison kanssa ollaan yhteistä taivalta kuljettu yli 8 vuotta ja nyt elämäntilanne vihdoin myös sellainen että "lupa" mahdolliselle jälkikasvulle annettu. Toivo korkealla että mahdollisimman pian tärppäisi mutta realistisesti myös yritän ajatella että pettymyksiinkin on valmistauduttava
Minut löytää elokuisista, vaikka LA onkin heinäkuun lopussa. Me olimme kaikesta toivosta jo luopuneet, mutta niin vain tuli "luomuplussa" puoli vuotta hoitojen päättymisen jälkeen paria viikkoa ennen kun olisin palannut pillereihin. Onnea myös TK:lle! :) Ja tsemppiä muille!