TK, no hyvä että saatte kotona varmistettua, jos ovis onkin viikonloppuna.
Kiitos kaikille tsempeistä! Oikein hyvin meni. Laitan nyt tännekin saman kertomuksen kuin toiseen ketjuun.
Oltiin paikalla klinikalla noin varttia ennen punktioaikaa niin kuin oli ohjeistettu. Autossa istuessa olo oli aika tukala ja tärähdykset sattui. En ihmetellyt, koska jo Pregnyl yhden follin kanssa sai minulle pahat ovulaatiokivut, ja nyt folleja oli sentään reilusti enemmän. Heti sisääntulon ja vessassakäynnin jälkeen päästiin odotustilaan missä oli sermeillä erotettuja sänkyjä. Hoitaja toi kaksi panadolia ja yritti laittaa mulle kanyylin. Ei mennyt ihan putkeen (varoitin kyllä että mulla on kumiset suonet). Pisti ensin vasemman kyynärtaipeen, sitten oikean, ja vielä oikean kämmenselän mihin tuloksena oli melkein kahden euron kolikon kokoinen hematooma. Se onkin tällä hetkellä kivulian osa minusta.

Tuli sitten toinen hoitaja joka sai ekalla yrityksellä sen vasempaan ranteeseen. Vaimokin kesti hyvin vaikka hänellä onkin piikkikammo, itselläni ei ollut hätää.
Päästiin sitten pian toimenpidehuoneeseen ja lääkäri ultrasi ensin että ei ole näkyvissä hyperstimulaatiota. Jes, päästään siis siirtoon tässä kierrossa! Sitten sain kipulääkettä ja rauhoittavaa suoneen, ja huoneen katto alkoikin pian kivasti pyöriä. Kohdun puudutus juuri ja juuri edes tuntui. Lääkäri punktioi ensin oikealta; se oli puoli jossa oli vähemmän folleja joten jännitti kauanko vasemmassa sitten menee kun oikea tuntui kestävän. En katsonut kelloa, mutta ei siinä varmaan todellisuudessa mennyt kovin kauan. Välillä tuntui kipua ja ikäviä vihlaisuja; keskityin tuijottamaan kattoa. (Vaimo sen sijaan seurasi ruutua ja oli kuulemma tosi mielenkiintoista!) Kuitenkin omalla kohdallani aukiolotutkimuksessa tuli paljon pahempaa hetkellistä kipua, vaikka punktio kestikin pidempään. Vasemmalle mentäessä lääkäri sanoi että se munasarja on paremmassa paikassa ja todennäköisesti menee helpommin ja nopeammin. Oikeassa oli, nyt sattui niin vähän että keskusteltiin samalla runebergintortuista.
Toimenpiteen jälkeen pääsin sängylle, sain buranan ja lämpötyynyn. Ja kylmäpussin oikeaan kämmenselkään. Kipu tuntui yhtä kovalta kuin keskikovat menkkakrampit mulla, ei edes kovimmilta. Reilun tunnin kai siinä odoteltiin, söin ja luin vähän ja sitten meidät päästettiin lähtemään. Ai niin ja hoitaja pisti Pregnyl-piikin vielä toimenpiteen jälkeen. Autolle kävellessä kipu tuntui suunnilleen yhtä kovalta kuin ovulaatiokivut klinikalle mennessä. Tällä hetkellä sattuu vielä vähän, mutta sanoisin että vähemmän kuin eilen.
Tämän kokemuksen (ja tuotteliaiden munasarjojeni) perustella taidan todellakin toteuttaa suunnitelman, että kun saan lapsen pyöräytettyä niin käyn luovuttamassa munasoluja. Ei jäänyt mitään traumoja. No paitsi että seuraavan kerran saavat yrittää kanyyliä jonnekin muualle kuin kämmenselkään.
Munasolujen saldo oli tosiaan 15, 7+8 sanoi lääkäri mutta en tiedä kummalta puolelta tuli enemmän. Jännää että menivät noin tasan, vaikka ultrissa vasen oli selkeästi reippaampi puoli. Lääkäri piti tulosta erinomaisena ja niin pidän minäkin. Huomenaamuna alkaa keltarauhaslääkitys Lugesteron, ja suunnitelmana on keskiviikkona alkionsiirto. Huomenna aamupäivällä saamme myös tietää moniko munasoluista on hedelmöittynyt. Ainahan niissä tulee katoa.