Yli kolmekymppiset ensimmäistä kuumeilevat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Satsa
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Dolcetti, eihän tuota tiedä millainen hautomo olet kun asiaan saadaan vähän potkua ;) kovat hoidot edessä, mutta mitäpä me ei oltaisi valmiita asian eteen tekemään :) kovasti tsemppiä, kaikille!

7mm folli oli eli periaatteessa oisi huomisessa ultrassa saattanut jotain kasvua olla tapahtunut. Joskaan en aivan siihen jaksa uskoa eli en ole tikuttanut ovista enkä meinaa. Jollain hassulla tavalla otin asian niin, että tuleepa mahdollisille sisaruksille hieman enempi ikäeroa :D

Kaikille plussatuulista tätä vuotta :)
 
Dolcetti, varmasti on monenlaisia mietteitä mielessä koeputkihedelmöitystä ajatellen. Mutta älä luovu toivosta! Kuitenkin IVF on tuonut todella monelle avun, ja voihan olla, että onnistaa jo ennen sitä.

HIV ja hepatiitti on tosiaan ne pakolliset, jonkun EU-lainsäädännön vaatimat testit, jotka otetaan ennen kuin lapsettomuushoidot aloitetaan. Meiltä otettiin ne myös ensimmäisellä klinikkakäynnillä, kun tehtiin alustava päätös hoitoihin lähtemisestä.

Mua on ultrattu vain kerran aiemmin ovulaation aikoihin, se oli reilu vuosi sitten, mutta silloin en ollenkaan pannut mieleen follin kokoa. Gyne muistaakseni vain totesi, että näytti ihan hyvältä. En tiedä yhtään, mitä voisin nyt odottaa. Olen googletellut aika paljon myös kohdun limakalvon paksuuteen liittyviä juttuja, ja luin, että raskautta ajatellen ihanteellinen olis kolmikerroksinen limakalvo. Mullahan oli nyt lääkärikäynnillä (kp 19) kaksikerroksinen. Toivon, että letrot olis tehneet hyvää ainakin/edes sille.

TK, toivotaan nyt kuitenkin hyviä uutisia seuraavasta ultrasta!
 
Eikös IVF:n onnistumisprosentti ole aika korkea?

Pakko oli tulla laittamaan viestiä, kun näin unta (??!!), että luin foorumeita ja siellä jossain ketjussa Dolcetti kertoi plussanneensa. Ihmettelin miksei kertonut "omassa" ketjussa. :hilarious: Eli aivan selkeä enneuni, nyt teillä tärppää pakolla :grin
 
Folliultrassa käyty. Letrot toimii, melkein liiankin hyvin: kolme follia kasvamassa, mutta kaksi niistä lääkärin mukaan on onneksi sen verran pieniä, että ovat tarpeeksi jäljessä eivätkä nyt irtoamassa. Ei kertonut, minkä kokoinen se suurin oli enkä älynnyt kysyä. Mutta sanoi, että jos se remppa ei olisi ollut päällä, niin huomenna ois tehty inssi. Kuulemma jo maanantaina saavat toimenpidehuoneen käyttöön, joten ei paljosta ollut kiinni.. Limakalvokin oli nyt kolmikerroksinen, kun aiemmin oli vain 2-kerroksinen. Paksuus ei ilmeisesti vieläkään mitenkään hurraamisen arvoinen (6 mm), mutta ihan hyvä.

Nyt vielä sitten jatketaan tallettelua kotona, mutta jos (ja kun) seuraavaan kiertoon taas joudutaan, niin lääkäri ohjeisti ottamaan jatkossa letroja vain joka toinen päivä. Eli 1 tabletti päivinä kp 3,5 ja 7. Että vaan ei tule sellaista tilannetta, että inssi jouduttaisiin perumaan.

Miten Docetin ultra, eikös se ollut maanantaina?
 
  • Tykkään
Reaktiot: TK
Suvetar, olipa tosi huono tuuri klinikan vesivahingon kanssa. Mutta ainakin letrot toimivat, ja varmaan teillä on hyvä mahdollisuudet nyt myös luomuna, kun vielä limakalvokin on parempi. Varmasti oli ihan fiksua pitää ultra-aika, juuri annoksen sopivan koon selvittämiseksi.

omppulainen, onko vatsakivut hellittäneet? Ehkä kannattaa tosiaan tutkia sitä jos oireet jatkuu. Miten teillä olikaan hoitojen kanssa? Katsotaanko jonkin aikaa onnistuiko terojen syönti saamaan kierron pysyvästi järkevämmän pituiseksi?

Naksunimun, kiitos tarinastasi. Kiva kuulla että IVF:llä voi tärpätä noin nopeasti, vaikka luomuna ennuste olisi huono.

Dolcetti, tosiaan ainoa mikä epäilytti mua kierrossani ennen yrittämisen alkua oli kierron pituuden pieni vaihtelu, noin 28-32 päivää, mikä nyt ei ole hälyttävää. Muuten kroppa ei kyllä mitenkään varoittanut ongelmista. No, ennen yrityksen alkua en myöskään osannut epäillä että tuhru voisi kieliä ongelmista. Mulle on kyllä sekä (yksityinen) gyne että klinikan lääkäri vakuuttaneet että vain 1-3 päivän tuhrulla ei pitäisi olla merkitystä. Mitä loppukierron lääkkeelliseen tukemiseen tulee, en tosiaan tiedä miksi en ole saanut mitään. Limakalvo on aina ollut hyvä. Tuhrusta kumpikaan lääkäri ei ollut huolissaan. Klinikan lääkärille olen useasti maininnut huoleni tiputtelusta, mutta hän ei ole halunnut määrätä lugeja tai teroja. Viimeksi kun puhuin siitä, sanoin että uskon kyllä hänen ja gynen arvioon mutta silti huolettaa loppukierto. Hän sanoi vaan että luteaalivaiheeni on oikein hyvän pituinen ja sillä se. En sitten alkanut vääntää, että ei kai luteaalivaiheen pituus ole ainoa mahdollinen ongelma? Huoh.
Vielä naisparien lapsenteosta, tiedän tosiaan muutaman parin missä toinen ei halua ollenkaan olla raskaana, vaikka fyysisiä ongelmia ei olisi. Useimmat kai vuorottelevat, mutta ei "oma biologinen" tai raskauden kokeminen ole kaikille tärkeää. Ehkä vähän sama kuin jotkut parit ovat hyvinkin valmiita adoptiomaan (tai käyttämään lahjasoluja) ja toiset eivät missään nimessä halua, jos lapsia ei muuten kuulu.

Samaa mietin kuin Suvetar eli miten sun ultra meni? Varmasti IVF vähän hirvittää, mutta kannattaa ottaa vaan askel kerrallaan ja yrittää olla liikaa miettimättä seuraavaa vaihetta. Muakin kyllä pelottaa jos omat munasolut eivät olekaan hyvässä kunnossa. Täytyy uskoa siihen, että jotain siellä kasvaa jos kerran letroihinkin reagoivat noin hyvin. Laadusta tosiaan ei ole takeita, mutta tässä vaiheessa parempi mielestäni saada tietää vaikka tulisikin huonoja uutisia.

TK, miten sulla meni uusintaultra? Toivoa on aina että folli kasvaakin. Toisessa ketjussa plussasi juuri eräs 1,5 vuotta yrittänyt jolle lääkäri oli sanonut juuri plussakierrossa, että folli on liian pieni eikä ovulaatiota tapahdu. Olikin tullut viikkoa tavallista myöhemmin.

Aloitin eilen ovulaation metsästyksen, mutta oletetusti testi näytti vielä negaa. Varmasti viikonloppuun mennessä on ovis. Ihana luovuttaja lupautui vielä viimeiseen koti-inssiin. Tänään siis kp12.
 
En saanut uusintaultraa tälle kierrolle kun ei ollut aikoja enkä tosiaan tikuttanut ovista. Ma kuitenkin verikokeisiin, joten nähdään olenko ovuloinut. Seuraava kierto 3 tabletilla, joka tosiaan esikoisen toi maailmaan. Ja juuri tuon esikoisen vuoksi ei niin harmittanut tämän kierron ohi meno :)

Mulla on lähipiirissä pari epäonnistunutta IVFää, toinen niistä lahjasoluilla. Huono tuuri siis kun olen kanssa saanut käsityksen IVFn hyvistä tuloksista. Itse ekalla hoitokiekalla jo mietin ettei musta ehkä olisi ollut niin rankkaan hoitoon kun on katsonut nämä lähipiirin läpikäymiset. Todellisuudessa en varmaan vain olisi voinut jättää sitä korttia katsomatta.

Plussatuulia kaikille :) ja pitäkäähän itsenne lämpimänä, tavalla tai toisella ;)
 
Mitä teille naiset kuuluu?

Miten ultrassa meni Dolcetti?

TK, aika jännää että sun lähipiiriin on osunut parikin epäonnistunutta IVFää. En vielä mene tutkimaan asiaa tarkemmin (kova usko luomuun), niin onko kellään lonkalta heittää eri hoitojen onnistumisprosentteja? Ja ensi kierrossa sitten tärppää, eikö?

Suvetar, hyviä uutisia siis! Harmi että rempan valmistuminen meni noin lähelle, mutta ainakin seuraavaan kiertoon annos on hyvin mitoitettu.

Miten Beisla, vika koti-inssi takana?

Mulla vatsakivut on jatkuneet aina muutaman päivän jaksoissa, mutta alan olla kovasti sitä mieltä että ne on lihasperäisiä krampin tapaisia kipuja... Liikunta nimittäin muuttaa niitä aina johonkin suuntaan. Muuten ei mene kovin vahvasti, sain ekan vilkkuvan hymynaaman vasta tänään vaikka on jo kp20 :( Näin ollen ovis olisi odotettavissa vasta perjantaina eli ennustaa jo 38 päivän kiertoa. Aaargh. Jos jo ekassa luomukierrossa alkaa venymään näin paljon, niin moneenkohan päivään ensi kierrossa mennään??

Meillä on nyt vuorossa kolme luomukiertoa ja sitten pitäisi gynen ohjeiden mukaan varata aika lapsettomuuslääkärille. Eli tätä vauhtia kesällä :D
 
Heipä hei kaikki! Foorumitauko oli tahaton ja johtui ulkomaan lomamatkasta, jolta palattiin pari päivää sitten. Matkaan pääsi myös Ovitrelle-kynä, joka majaili hotellin minibaarissa parin päivän ajan :)

Itse en ole vielä nelikymppinen, mutta nelikymppisten raskautumisuutisia on saanut lukea lehdistä sekä kuulla kasvokkain ja välikäden kautta. David Bowien vaimo oli tullut raskaaksi seitsemän vuoden yrittämisen jälkeen 44-vuotiaana. 42-vuotias työkaverini odottaa lasta ja jää pian äitiyslomalle. Ja lääkäriltämme kuulin viimeisessä tapaamisessa naisesta, joka oli tullut miehensä kanssa ensikäynnille lapsettomuusklinikalle. Olivat keskustelleet hoitovaihtoehdoista yli puoli tuntia ja menneet sitten tekemään ultraa... ja sitten: "Rouva hyvä, tehän olette raskaana!" Ja nainen oli todennut, että olipa nopeaa ja tehokasta hoitoa :grin

Hienoja ultrauutisia Suvetar! Minulla on ollut sama "joka toinen päivä" letrotahti, sillä viisi tablettia pyrki kasvattamaan liikaa folleja. Limakalvo on ollut aina kolmikerroksinen ja "vahva viivainen", vaikkei paksuudessa ole ollut hurraamista minunkaan kohdallani. Voitte toivottavasti lohduttautua sillä, ettei inssistä ole erityistä lisähyötyä, sillä teidän tapauksessanne ei pitäisi olla mitään syytä miksette voisi tulla raskaaksi ihan perinteisillä konsteilla.

Omppulainen, IVF:n onnistumisprosentti on noin 30 % hujakoilla per kerta. Mutta tässä on paljon vaihteluita molempiin suuntiin ja huonotkin munasolut voivat hedelmöityä ja epäkelpo alkio lähteä kehittymään, vain mennäkseen kesken hyvin varhaisessa vaiheessa. Niinpä IVF voi epäonnistua, vaikka olosuhteet olisivat täydelliset ja lupaavat. Joskus lapsettomuudelle ei vain löydyy mitään syytä. Toivottavasti sinun ovulaatio saapui kuitenkin, eikä kierto veny pitkäksi!

Ja Beisla, kyllä se on tosiaan niin että vikaa voi olla vaikka missä. Siittiöissä, siittiöiden liikkumisessa, siittiöiden munatorviin pääsyssä, follikkelivaiheessa. ovulaatiossa, luteaalivaiheessa, limakalvon paksuudessa, munasolujen laadussa. siittiöiden ja munasolujen yhteensopivuudessa, hedelmöityneen munasolun ja kohdun limakalvon eriaikaisuudessa, hedelmöityneen munasolun kiinnittymisessä... jne. jne. Suurinta osaa vioista ei pysty diagnosoimaan ilman IVF:ää eivätkä kaikki viat käy ilmi siinäkään. Taidetaan muuten mennä melkein samoilla DPO:illa (minulla KP 17 ja DPO 3) ja ei voi kun toivoa ettei meistä kumpikaan joudu ottamaan sitä seuraavaa askelta.

TK, saitko jo verikokeen tulokset?

Minulla oli tosiaan se ultra viime viikolla ja sieltä löytyi yksi 13 mm follikkeli (+ 10 pienempää follikkelia, joka kertoo ettei munasarjojeni toiminta ole täysin hiipunut) ja 5 mm kolmekerroksinen endom. Ovulaation ja limakalvon tueksi sain Ovitrelle-pistokset (kolme pientä annosta ja lopuksi yksi iso irrotuspiikiksi). Ja luteaalivaiheen tueksi popsin tässä kierrossa Teroluteja. Istuttiin lääkärin huoneessa niin pitkään, että seuraava asiakas joutui odottelemaan. Tunnin aika ei riittänyt edes aikataulun ja suunnitelman tekemiseen, saatikka testeihin, joten huomenna meillä on uusi aika. Verikokeet, aikataulu, ohjeistus, reseptit ja sitten... En tosiaan voi ajatella asiaa seuraavaa askelta pidemmälle, sillä olen varma että jos niin tekisin, kavahtaisin kuin hevonen korkean esteen edessä.
 
TK, niinhän se on ettei mikään hoito takaa lopputulosta.

omppulainen, onpa kurjaa jos noin kierto venyy pitkäksi ja luomuna pitää mennä. Vaikka ei liian lyhytkään kierto ole hyvä, mutta pitkässä joutuu aina odottamaan kauemmin että jotain tapahtuu.
Hoitojen onnistumisprosenteista luin klinikan sivuilta: IVF tosiaan noin 30%, ovulaation induktiolla (letrozole) 10-15%, inseminaatiosta sanotaan näin: "Alle 40-vuotiailla naisilla raskausmahdollisuus on noin 10 % inseminaatiota kohden jos lapsettomuus on kestänyt noin vuoden. Raskauden todennäköisyys kasvaa, kun hoitoja toistetaan. Luovutettuja siittiöitä käytettäessä raskauden todennäköisyys on hieman korkeampi, noin 15 % hoitokertaa kohti. Tämä johtuu siitä, että lahjoitettuja siittiöitä käytetään usein itsellisille naisille tai naispareille, jolloin kyseessä ei ole varsinaisesti ongelmaa raskaaksi tulemisessa. Lahjoitetut siittiöt ovat myös laadullisesti läpäisseet tiukan seulan kriteerit. Onnistumisen todennäköisyyttä lisää kaikilla hieman se, jos ovulaation aikaansaamiseksi ja tukemiseksi käytetään lääkitystä."
Netistä löysin myös laskurin, joka kertoo onnistumistodennäköisyyden tietyn ikäisenä luomukierrossa, mikäli pari on fyysisesti kunnossa. http://www.countdowntopregnancy.com/tools/age_fertility_calculator.php Esimerkiksi 31-vuotialle se sanoo 15% per kierto.

Dolcetti, onhan siinä IVF:n suunnittelussa monta palasta. Tekin kuitenkin ilmeisesti ehditte jo ensi kiertoon? Hyvä että siellä oli folli kasvamassa, hyvällä tuurilla ei tarvitse mennä sinne asti.
Asioista mitkä voi mennä pieleen raskautta yrittäessä, en tarkoittanut kaikkia mahdollisia vaan vain niitä ongelmia joita voi poistaa/vähentää loppukierron tukilääkityksellä. Kun kyselit miksi en ole saanut mitään lääkettä siihen.

Mulla ovistesti näyttikin plussaa samana iltana kun viimeksi kirjoitin, eli kp12. Inssi saatiin seuraavana iltana eli kp13 joka oli myös dpo0. Luovuttaja antoi myös iloisen tiedon, että tavaraa on nyt klinikalla tarpeeksi ja enää hänen pitää käydä antamassa lopun infektionäytteet. Uskon kyllä että hän saa sen tehtyä tämän kahden viikon aikana (ennen seuraavan kierron alkua) koska hän on muutenkin hoitanut hommansa tunnollisesti.
Soitettiin maanantaina klinikalla ja saatiin heti seuraavaksi päiväksi aika, eli tänä iltana käytiin siellä. Saatiin IVF (tai ICSI, mutta minun lääkkeiden kannalta ihan sama) suunniteltua. Folleja kasvattamaan Menopur, ja myöhemmin jarrulääkkeenä Orgalutran. Niin sanotulla lyhyellä kaavalla mennään, jossa on kuulemma vähemmän riskejä ja pienempi todennäköisyys hyperstimulaatioon. Lääkäri sanoi, että lähes kaikki heillä tehtävät IVF-hoidot menevät lyhyellä kaavalla. Siihen olin tyytyväinen, kun lääkäri heti suositteli että alkiot kasvatetaan viisipäiväiseksi asti. Karsiutuu ainakin huonot yksilöt pois jo ennen kuin ne päätyvät siirtoon, ja näin oltiin jo puhuttu vaimon kanssa että mielellään tehdään.
En ole juuri laskenut nyt dpo:ita, mutta taitaa tosiaan olla nyt dpo4.
 
Dolcetti, kiva kuulla taas sinusta. Teillä on jännät paikat!
Niin kuin myös Beislalla. Miltä tuntuu, oletko Beisla jo asennoitunut siihen, että ivf on tulossa?

Me ollaan vieläpä melkein samoissa dpoissa, mulla dpo3 tänään. Ihmettelin, kun ovis oli mulla vasta sunnuntaina, vaikka lääkäri ois ollut valmis tekemään inssin jo perjantaina ultranäkymien oerusteella.

Noista todennäköisyyksistä täytyy sanoa, että parempi kun ei edes aattele niitä, on niin masentavan pieniä lukuja..

Omppulainen, tylsää, jos kierto näyttää venyvän :(

Tämä pikaisesti työpäivän keskeltä. Tsempit kaikille!
 
Pikaisesti täältäkin työpäivän lopuksi kun kotiinkin pitäisi ehtiä!

Suvetar, kiva oli kuulla että on kiva kuulla :) Peukut meille kaikille ja sormet sekä varpaat ristiin.

Ja Beislalle sen verran, että en osannut nyt ilmaista itseäni oikein. Ymmärsin kyllä, että selitit minulle miksi olit toivonut tukea luteaalivaiheeseen. Mutta kirjoitit myös, että "En sitten alkanut vääntää, että ei kai luteaalivaiheen pituus ole ainoa mahdollinen ongelma? Huoh." ja siitä tuli mieleeni nuo kaikki muut mahdolliset ongelmat, joita edellisten lääkärikäyntieni yhteydessä on tullut kerrattua. Kuinka suuri ihme se itse asiassa onkaan, että ihminen ylipäätään saa lapsia (väestönkasvusta päätellen ei tosin uskoisi). Eli luettelinpahan vain niitä kaikkia kohtia jotka voivat mennä pieleen, mutten enää viitannut siihen mitä sinä olit kirjoittanut. Osasinkohan nytkään selittää oikein? :)

Tänään tarkistettiin ultrassa vielä tämänhetkinen tilanne (iso keltarauhanen ja ilmeisesti melkein 7 mm limakalvo, jota lääkäri piti erinomaisena... uskoisikohan tuota?) ja käytiin läpi IVF-suunnitelma. Minulle määrättiin Gonal-F piikit follikkeleja stimuloimaan, Orgalutran jarrulääkkeeksi, Ovitrelle irrotuspiikiksi ja Lugesteron loppukierron tueksi. Ihan hyvillä mielin lähdettiin klinikalta, mutta hyvä mieli ei tullut siitä kun näin klinikalla aamun punktiopotilaita tippaneula kämmenselässään. Oli aika vaivalloisen näköistä kävelyä eteenpäin...

Kivaa keskiviikkoiltaa kaikille! Kertokaahan kuulumisia!
 
Jaan tämän tännekin, jos vaikka tulisi jokin näistä tarpeeseen :)

kanta.fi
Täältä voi tarkistaa omat sähköiset resepti ja niiden voimassaoloajat. Reseptejä voi myös piilottaa, jos ei niitä halua myöhemmin apteekkihenkilökunnalle tms. näkyvän. Tarvitsee pankkitunnukset.

www.kela.fi/laakehaku
Täältä voi hakea tietoa Suomessa kaupan olevien lääkkeiden hinnoista, korvattavuuksista sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista.

www.kela.fi/laakkeet_laakekatto
Kelan asiointipalvelusta voi seurata oman vuosiomavastuun kertymistä. Linkki asiointipalveluun löytyy sivun sivun oikeasta yläkulmasta. Tarvitsee pankkitunnukset.
 
Heippa vaan! Kömmin nyt kirjoittelutauon jälkeen takaisin. Kieltämättä kaipaan teidän vertaistukea. :) Ja nyt kun hoidot alkavat niin ketjuilukin tuntuu mielekkäämmältä. Tapahtuu asian tiimoilta ainakin jotakin. Mieliala edelleen varsin matalalentoinen. Fyysisesti toki yritetty kaikki kuluneet kierrot, vaikka henkisesti tuntuukin, ettei onnistumista kuitenkaan tule. Huomaan, että Lugesteron vaikuttaa myös mielialaan (nyt kolmas kierto loppusuoralla), vaikka ei sen haittavaikutuksissa puhutakaan mitään sellaisesta.

Eilen testattu nega ja pian alkaa uusi kierto. Yk 13, uskomatonta... Ensi viikolla uuden kierron myötä käyttöön Letrozol. Hieman pelonsekaisin tuntein odotan sen sivuvaikutuksia: kuumia aaltoja, päänsärkyä, mielialamuutoksia ym... Huh. Tarkoitus mennä OI:llä seuraavat kaksi kiertoa ja sitten IVF. Tämä on nyt ihan omasta tahdosta tämä etenemistahti. Vaikka hoidot tietyllä tapaa kauhistuttaakin niin kyllä se helpottaa, että jotakin tehdään ja saa asioihin selvyyttä. IVF:ssä kuitenkin saa taas uutta tietoa tilanteesta.

Me tosiaan siirryttiin sitten julkiselta yksityiselle, kun ei julkisella puolella oltaisi aloitettu mitään hoitoja. Tutkimuksia täydennettiin loppuvuodesta, esim. aukkari tehtiin joulukuussa uudestaan ja siinä todettiin sama tilanne kuin aiemminkin: virtaus näkyviin vain vasemmalle puolelle. Seuranta-aika olisi noin puolen vuoden päässä ja ilmeisesti silloin ehkä sitten pääsisi ivf-jonoon, joka on n. vuoden mittainen. OI:tä kysyin julkkaripuoleltakin, mutta lääkäri tyrmäsi sen. Inseminaatiota ei kokenut järkeväksi, vaan kehotti, että nyt vain stresssaamatta ja luomuyritystä. IVF:stä sanoi, että "ei siihen ihan huvikseen kannata lähteä, on se sen verran rankkaa". En oikein tiennyt mitä sanoa, eihän tässä tilanteessa nyt suinkaan huvikseen olla. Tuntui, ettei oltu ihan samalla sivulla lääkärin kanssa. Ei siinä kannattanut yrittää hoitoja kalastella vaan suunnata yksityiselle apua saamaan. Harmi, että yksityiselle klinikalle on tosi pitkä matka. Tästä syystä ajateltiin, että inseminaatiota ei tehdä, vaan pelkästään OI ja ultrassa voin käydä tässä lähempänä. Inseminaatiosta ei meidän tilanteessa todennäköisesti olisi erityistä hyötyä, koska simpoissa ei analyysin mukaan ole mitään häikkää. Tuntuu kuitenkin ihan järkevältä aloittaa jostakin kevyemmästi kuin IVF:stä. Yksityisen klinikan lääkäristä pidin kovasti. Hän sanoi omat mielipiteensä ja oli tukeva ja ymmärtävä. Selosti rauhallisesti ja kiireettömästi asiat. Tunsin tulleeni ymmärretyksi ja koin olevani hyvissä käsissä. Hän totesi olevansa samaa mieltä julkkaripuolen lääkärin kanssa siitä, että luomuyritystä voisi hyvin jatkaa. Hän sanoi kuitenkin ymmärtävänsä henkisen kiireeni asiassa ja totesi, että hoidot voidaan aloittaa, koska vuosi luomuyritystä on kulunut ja itsellä on tahto edetä asiassa.

Tässä kai ne tärkeimmät meikäläisen kuulumiset. Kävin viestejä tuossa läpi ja ilmeisesti plussia ei ole tässä parin kuukauden aikana tullut ketjulaisille. Jotenkin tuntuu aika matelevan. Pari kuukautta tuntuu kuin vuodelta... Tsemppiä itse kullekin! Ja hyvää alkanutta vuotta!
 
Tervetuloa takaisin Mollukka. Tosi kiva kuulla sinusta, vaikka mieluummin olisin tietenkin kuullut sinusta iloisten uutisten kera. Toivottavasti matalalentoista mieltä piristää se, etten ole kuullut keneltäkään, että letrot olisivat aiheuttaneet sivuoireita. Mukana tuleva sivuoireluettelo koskee kuitenkin niitä ihmisiä, jotka syövät letroja päivittäin rintasyövän uusiutumisen ehkäisyyn. Me lapsettomuushoidoissa olevat syödään lääkettä niin pikkuriikkinen määrä, ettei sivuoireita juuri koskaan tule. Eli rauhallisin mielin voit aloittaa letrot. Harmi, että lugesteron on tuonut mielialaoireita. minulle ei onneksi ole terot tai lutinukset (molemmat myös keltarauhashormonia) sitä tehneet *koputtaa puuta*

Antoiko ne sinulle julkisella vielä lisäselityksiä tai -syitä sille miksei hoitoja aloitettu? Tai miksi OI tyrmättiin? Itse en näe mitään syytä sille miksei sitä oltaisi voitu edes yrittää sinun tapauksessasi! Omalla klinikallani lääkärini kertoi tuosta samasta kuin mitä sinä kirjoitit: jos klinikalle on pitkä matka, inseminaatioihin on ihan turha ryhtyä, vaan siirtyä suoraan IVF:ään. Joudutteko te yöpymään hoitopaikkakunnalla, vai onko edes kohtuullisen ajomatkan päässä?

Hienoa kuitenkin, että pääsitte eteenpäin ja että lääkäriksikin osui mukava ja asiantunteva tyyppi. Viimeksi odotushuoneessa puolisoni kanssa istuessani puhuttiin siitä, ettei oltaisi varmaan kestetty julkisella puolella edes yhtä kertaa. Tämä on minulle sen verran vaikea asia, että on tärkeää että klinikan puitteet ovat hyvät ja rauhalliset, ja henkilökunta ystävällistä, asiantuntevaa ja kiireetöntä.
 
Heips mollukka, kiva kuulla susta pitkästä aikaa :) Pahoittelut kuitenkin negasta :sad001
Hyvä, että ootte nyt saaneet toimivan lääkärikontaktin ja on muutenkin selvät sävelet. Mua vähän jollain lailla harmittaa, että tää yli kolmikymppisten ketju on kohta yhtä kuin lapsettomuushoitoketju..siis jotenkin masentavaa, ettei luomuna meidän ikäiset näytä onnistuvan :sad001 Vaikka eihän sillä sinänsä oo merkitystä, miten se lapsi saa alkunsa. Toivoisin vaan meille kaikille helpompaa tietä.
Mun pitää mollukka vielä tarkistaa, että tarkottaako ovulaation induktio teillä pelkästään letroja vai annetaanko myös pregnyl varmistamaan irtoaminen?
Mulla tuli letroista ekoina päivinä kuumia aaltoja ja alakerta on herkempi vielä nyt loppukierrostakin (ilmeisesti kuivattaa emättimen limakalvoja) ja mielialanvaihteluita on ollut, mutta niistä en tiiä, mikä aiheuttaa. Niin ja heti lääkkeen ottamisen jälkeen tuli aina vähän öklö olo. Muttei mitään vakavampaa =sellaista, mitä ei kestäisi :wink Ja ihmisethän reagoi eri tavoin, sulla ei välttis tule mitään :)
Paljon onnea tulevaan letrokiertoon :happy:

Täällä on ollut vähän alakuloisia fiiliksiä tosiaan. En jaksa mitenkään uskoa siihen, että nyt olisi tärpännyt. Jotenkin ei usko riitä yhtään mihinkään. Mutta päivä kerrallaan mennään..
 
Suvetar sanopa muuta, olisin kyllä kuvitellut että tulisi luomuplussiakin tähän ketjuun! Harmi jos sulle tuli sivuoireita letroista; mäkään en juuri muista kuulleeni että niistä olisi tullut oireita. Paitsi muistui mieleen, että parissa ekassa letrokierrossa tissit kipeytyi noin viikko ovulaation jälkeen, mutta nyt sekin on jäänyt. Voimia masisoloihin, niitä tulee välillä kun yritys vaan pitkittyy. Jostain sitä taas valaa uskoa itseensä. Ja onhan sekin puoli, että voi se tärppi käydä ilman minkäänlaista uskoakaan.
Mun ivf:stä, vaikka alusta asti jo tiedettiin että sinne asti mennään jos tarvitsee, niin vieläkin on ristiriitaiset fiilikset ja yritän mennä askel kerrallaan. Piikitykset ei minua hirvitä eikä oikeastaan toimenpidekään, mutta henkinen puoli jännittää: jos ei tälläkään onnistu, kun todennäköisyydet ovat paremmat, miten sen jaksaa käsitellä ja miten siitä eteenpäin? Yritetäänkö minua vielä raskaaksi puolison munasoluilla jos omat ovatkin huonot, vai vaihdetaanko synnyttäjää? Sitten joku itsepintainen puoli minusta yrittää vielä uskotella että onhan nyt viimeisessä kierrossa voinut käydä tärppi.

Dolcetti joo ymmärsin kyllä jo heti mitä tarkoitit, itse vaan olin kirjoittanut epäselvästi. Mietityttää juuri erot luteaalivaiheen tuen määrämisessä ja mihin kaikkiin ongelmiin siitä voi olla apua. Pohdin myös, että jos kerran siitä on apua ivf:n yhteydessä kun minullekin sitä määrättiin, niin miksiköhän lääkäri oli sitä mieltä että letrojen kanssa on mulla ihan turha? Mutta ollutta ja mennyttä ja olen edelleen tyytyväinen että sain letrot.
Huh, ei varmasti insiproi kun näkee jonkun kävelevän vaikeasti punktion jälkeen! Mutta kai sitä voi pyytää nukutuksenkin toimenpiteeseen jos se arveluttaa? Eräs kaveri meinasi pyytää jos uudelleen joutuu.
Oliko siis niin, että sulla alkaa piikitys jo tämän kierron loppupuolella vai ymmärsinkö väärin? Pitääkö sun varmistaa raskaustestillä että et ole raskaana ennen kuin aloitat pistokset?

Mollukka, kiva kuulla sustakin taas. Pahoittelut negasta, täälläkin kolmastoista meneillään, vähän masentavaa.
Varsin outoa kommenttia julkisen puolen lääkäriltä, tosiaan ihan kuin joku huvikseen haluaisi ivf:ään! Vaikka yritystä onkin takana "vain" vuosi niin on se jo tarpeeksi paljon kun ikää kertyy. Hyvä että löysitte yksityiseltä hyvän lääkärin ja sait ne letrot. Toivotaan ettei niistä tule sivuoireita, ne tosiaan ovat melko harvinaisia oi:ssa.
Mulla on vähän sama ajatus ivf:stä, että vaikka se vähän hirvittääkin, niin olen jo halukas saamaan enemmän tietoa munasolujeni laadusta ja alkioista.

Mitäs muille kuuluu, Katsu ja Radioboca ja muut?
Tänne ei sen ihmeempää kuin että luovuttajalla on ensi viikolla aika viimeisiin tautitesteihin ja sitten kallisarvoinen tavara on viimein käytössämme, sopivasti ennen ivf:ää. Menkkojen pitäisi alkaa ensi viikon lauantaina. Kävin jo kysymässä omasta pikkuapteekistamme lääkkeistä. Ne pitää tilata edellisenä päivänä, paitsi sunnuntaina ei tule kuormaa joten jos sieltä haluan (enkä hae Helsingistä) pitää ne tilata jo perjantaina. Minun pitää siis pistää ensimmäinen piikki kp2.
 
Dolcetti: OI tyrmättiin julkkaripuolella siksi, että ovuloin luomusti. Mainitsi monikkoraskauden riskin. Lisäksi kehoitti sitten, että mene yksityiselle, siellä varmaan määräävät jos haluat, mutta hän ei määrää. :rolleyes: Myös yksityisen lääkäri kertoi monikkoriskin vaaroista ja korosti, että hedelmöityshoitojen tavoitteena on yksisikiöinen raskaus. Hän kuitenkin piti epätodennäköisenä monikkomahdollisuutta yhden tabletin annostuksella ja seurantaultrahan toki on letrokierroissa.
Jotenkin tuntuu kaukaiselta tuo monikkoriski. Kun yhdellä munasolulla ei ole onnistunut, niin tuskin nyt esim. kaksi munasolua molemmat hedelmöittyisi ja jatkaisi kehitystä...
Onkos sulla Dolcetti ollut monta kiertoa letrot ja millaiset vaikutukset munasolujen kehittymiseen? Entä muut letrojen käyttäjät?
Meillä klinikalle on matkaa n. 200 km yhteen suuntaan, joten päiväseltään pystyy käymään, mutta koko päivä siinä kuitenkin menee. Oletteko te Dolcetti myös pitkämatkalaisia?

Suvetar: Pregnyl on mulla reseptillä myös (1 kpl). Se jäi vähän auki, käytetäänkö vai ei. Sovittiin, että palataan siihen myöhemmin. Ilmeisesti ultran jälkeen, Hoitosuunnitelmassa Pregnyliä ei mainita. Hmm. Täytyypä kysellä tästä vielä.

Beisla: Lugeista sen verran, että ne mulle määräsi julkkaripuolen lääkäri. Yksityisen lääkäri totesi, että hän määrää näitä yleensä lähinnä IVF:n yhteyteen. Ei pitänyt niitä kovin hyödyllisinä muutoin. Käytin kuitenkin nyt tässäkin kierrossa niitä, mutta pienemmällä annostuksella ja lyhyemmän aikaa tämän uuden lääkärin ohjeiden mukaan.

Kiva kuulla, ettei teillä ole tullut letroista mitään ihan hurjia sivuvaikutuksia. Hain tänään paketin apteekista ja luin sivuvaikutuksista. Huh, mikä lista. Mutta toki tässä syödään niitä vain lyhyt aika 5 pv / kierto. Jännittää. Jotenkin tää on nyt konkreettinen askel. Lugesteroneja en jännännyt ollenkaan, mutta näitä jostain syystä.

IVF:ään koetan henkisesti valmistautua. Klinikalla kun siitä puhuttiin jonkin verran, niin asiasta tuli ihan eri tavalla konkreettista. Se on iso askel. Lääkkeiden vaikutukset, pistämiset ja punktio (johon ei kuulemma saa nukutusta) on kaikki asioita, jotka mietityttää. Mutta ehkä näitä täytyy ajatella pala kerrallaan ja päivä kerrallaan. Täytyy kestää ja ajatella just se, mikä nyt on käsillä. Mietin tänään myös sitä, että samat pistoskuviot ym. käy läpi myös munasoluja luovuttava tai pakastava. Että kyllä tämän nyt sinänsä pitäisi olla kestettävissä ja melko riskitöntä.
 
Mollukka, kuulostaa oudolta sen julkisen lääkärin viittaus, ihan kuin yksityisellä määrättäisiin lääkkeitä vaan asiakkaan pyynnöstä. Ei meille ole ainakaan annettu mitään turhaa, ja tosiaan on korostettu seurantaultran tärkeyttä. Meillä tehtiin Pregnylin kanssa niin, että ultrassa katsottiin minkä kokoinen folli on, ja milloin sen pitäisi koon perusteella irrota. Lääkäri käski sen mukaan tikuttaa ovulaation, ja jos o-plussa ei tullut tiettyyn päivään mennessä niin pistin Pregnylin. Lääkäri sanoi, että ilman ultraa sitä ei kannata pistää, kun aina folli ei kasva ihan samaa vauhtia. Kerran silti pistin "laittomasti" kun muuten kierto olisi luovuttajan reissun takia 99% varmuudella mennyt ohi.

Lugeista meidänkin lääkäri sanoi aika samaa, että hän pitää sitä hyvin tehottomana raskaushormoniin verrattuna. Varmasti hän on ihan oikeassa. Jotenkin pääkoppa aina vaan miettii että mitä olisin voinut tehdä toisin, kun taaskaan ei tärpännyt. Vaikka paljon on myös tuurista kiinni.

En kysynyt lääkäriltämme nukutuksesta punktiota varten, kun itseäni se ei pelota niin. Mutta eräät tuttavat ovat samalla klinikalla ja kaveri neuvoi ottamaan nukutuksen, että itse ottaisi ensi kerralla (jos sellainen tulee). Oletin siitä että nukutuksen saisi, mutta varmaan se maksaisi erikseen.

Onpa teillä tosiaan matkaa klinikalle! Toivottavasti tärppäisi nyt letrojen avulla, ivf:n yhteydessä tulee aika paljon ajamista. Meillä tulee julkisilla noin tunti suuntaansa, kesällä pyörän avulla ehkä kolme varttia.
 
Hei vaan kaikki. Kirjoitan myöhemmin lisää, mutta nyt kiinnostaa kuulla lisää tuosta nukutuksesta ja kertoa asiasta sen mitä minä tiedän. Juttelin punktiosta lääkärin kanssa viimeksi edellisessä tapaamisessa ja hän kertoi, ettei punktiota kannata vähätellä, mutta että monella se menee kuitenkin niin, että "ups, joko se on ohi?" Punktiota varten saa rauhoittavaa suoneen käteen laitettavan tipan kautta ja lisäksi annetaan paikallispuudutus. Nukutuksen tosiaan saa, muistaakseni se maksaisi pari sataa euroa ekstraa, mutta yleensä sitä ei anneta juuri siksi, ettei punktio ole ilmeisesti niin kamala kokemus kuin moni ajattelee sen olevan. Erityisen kivuliasta se on kuulemma niille naisille, joilla on ollut pahoja tulehduksia tai leikkauksia. Myös erilaiset arpikudokset ja endometrioosi voivat tehdä punktiosta kivualiaan.

Lääkärini kertoi myös, että eräs hänen potilaansa on käynyt hoidoissa myös Yhdysvalloissa. Siellä nukutus annetaan aina. Kun nainen tuli punktioon Helsingin klinikalle, ei hän halunnut nukutusta, vaan pelkästään tipan ja puudutuksen. Ja ne saatuaan hän sanoi, ettei haluaisi nukutusta, sillä siitä jää pitkäksi aikaa tokkurainen olo ja herääminen kestää.

Mutta Beisla, miksi sinun kaverisi neuvoi ottamaan nukutuksen? Oliko hänellä itsellään huono kokemus? Ja jos oli, niin onko hänellä tietääksesi arpikudosta, endometrioosi tms.?

Vielä lyhyesti Mollukalle, että mulla on menossa viides letrokierto. Ovuloin säännöllisesi ilman letrojakin, mutta letroilla ovulaationi on siirtynyt hieman eteenpäin ja silloin limakalvokin ehtii paremmin mukaan. Follikkeli on kasvanut myös todennäköisesti hieman isommaksi ennen puhkeamistaan. Aina on kasvanut myös vain yksi iso johtofollikkeli. Letrokierrot ovat olleet myös pidempiä kuin luomut (21-22 luomuna ja 22-29 letrojen kanssa), mutta olen toki saanut tukea myös luteaalivaiheeseen. Ilman luteaalitukea kierto oli kerran, sen ensimmäisen, tuon 22 päivää. Ja minä en ole pitkänmatkalainen, vaan klinikka on parinkymmenen minuutin matkan päässä kotoa. Tiedän olevani onnekas sen suhteen ja myös sen suhteen, että lääkäri on tosiaan sen verran tuttu muutenkin, että saan hyvin henkilökohtaista ja huomioivaa kohtelua. Se kyllä helpottaa stressin ja pelkojen kanssa.

Ainiin, Beislalle vielä, että ei, en ole aloittanut piikitystä vaan ohje on sama kuin sinulla: KP 2. Joka saattaa tosiaan sattua tismalleen samalle päivälle kuin sinulla! :nailbiting:
 
Heippa kaikki!

Ja kiitos lisätiedoista noiden todennäköisyyksien kanssa, mielenkiintoista tietoa. Olenkohan muuten tämän ketjun ainoa luomuilija tällä hetkellä? Jotenkin tuntuu jännältä, että 30 on tosiaan niin kova rajapyykki että moni joutuu ottamaan tueksi jonkintasoisia lapsettomuushoitoja. Luen kyllä suurella mielenkiinnolla teidän kokemuksista.

Täällä nyt kp 28, dpo 3. Olin jo luopunut ovistoiveista 10 (!!) testauspäivän ja 5 (!!) vilkkunaaman jälkeen, mutta niin se sieltä putkahti kuin putkahtikin. Hyvällä onnella saatiin vielä hyödynnettyäkin. Ei ihme että en ole raskautunut ilman näitä pirun kalliita ovistestejä, en tiedä onko osunut kertaakaan oikeaan aikaan ennen näitä...?? Ovisoireiden perusteella aloin testaamaan eli niihin ei voi yhtään luottaa.

Kiva kuulla sinustakin @Mollukka! Ehkä IVF:n myötä plussiakin alkaa tulla :)

Ja nukutuksesta, se ei ole ollenkaan kevyt toimenpide keholle. En tiedä nykyisistä lääkkeistä, mutta ainakin vielä vähän aikaa sitten varoitettiin jos joutui moneen nukutukseen. Tunnen esimerkiksi yhden ihmisen, jonka hajuaisti lähti pysyvästi kolmen nukutusreissun jälkeen. Itse varmaan valitsisin kivun pelossa nukutuksen, mutta en ehkä toista kertaa lyhyen ajan sisään...
 
Takaisin
Top