Yli-innokkaat isovanhemmat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Torakka
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Näin on. Viikonloppuna oltiin kyläilemässä. Istuttiin kahvipöydässä, meillä aikuisilla kunnon possumunkit ja kaffet ja sukulaispoika 2,2v söi onnellisena maissinaksua ja joi maitoa :) ei kuolannut ollenkaan munkkien perään.
 
Niin ja menee rusinat herkuista vielä näin 2,5-vuotiaalleki, ellei karkki ole vaihtoehto. Ei ole enää totaalikieltoa sen suhteen, mutta suositaan terveellisempiä vaihtoehtoja niin kAuan, ku mahdollista, etenkään kun ei ole itse karkkia vailla. :)
 
Meillä ei kyllä enää (kahvipöydän) herkut jää lapselta huomaamatta, mutta saattaa valita esim. sen rusinalaatikon tai jonku muun munkin sijaan. Maissinaksut ei enää kelpaa. On kuiteski tottunu syömään mAustettua ruokaa niin ei kovin kauaa 1-vuotispäivän jälkeen "pahvinpaloja" kelpuuttanutkaan.
 
Meidän tyttö menee eka kertaa anoppilaan ensi viikolla yöksi. Ihan pelottaa et kuinkahan siellä menee... Mut on se rankuttanu jo niin kauan et menköön ja nähköön et ei oo herkkua! Yöt on ihan älyttömiä ollu jo 2kk kun on liikkeelle päästy ja 2 hammasta tullu läpi. Siinäpähän näkee sit! :D Kiva kun törmäsin anopin kaveriin tossa pari vk sitten niin kuulin et anoppi ollu pettynyt kun ei ole saanut tyttöä yöksi aiemmin. Ei muata musta oo kiva kun sen kaverit tulee puhumaan tommosia mulle! Miks se ees ite menee puhumaan ihmisille tommosia?! Ois ite alusta asti ollu vähemmän innokas niin olis voinu saadakin jo aiemmin yöksi. Kun ei kerta meidän kotirauhaa voi kunnioittaa niin sitä saa mitä tilaa.
 
Joo ja meille ei kans herkkuja anneta ennen kun tyttö itse tajuaa mitä pyytää. Ja ei oo ees se eka syntymäpäivä se millon saa sitä kakkua tai mehua!
 
Meillä anoppi näkee lapsia ehkä noin 1krt kk. Sit jos ollaan jossain kylässä missä on muitakin (nyt oli serkun synttärit) ja joku kysyy MINULTA et miten on menny ja miten vanhempi reagoi vauvaan jne niin ANOPPI alkaa selittämään niin hemmetin kaikkitietävänä ja puhuu minun päälle ja selittää et näin se reagoi, ja näin se tekee ja jos se tekee näin niin tarkoittaa tätä jne... Voi paska et voi olla ärsyttävää!! Siinä on kysyäkin kummissaan et kumpaa kuuntelis ja mitä se anoppi nyt tähän tulee sössimään!! Eniten ottaa päähän just se kun se näkee lapsia kuitenkin niin harvoin ja sit se kuulopuheiden perusteella esitetään niin hemmetin tietävää ja kuvittelee tuntevansa mun lapset kuin omat taskunsa. Ja eniten inhoan muutenkin päälle puhumista!! Mä kyllä ihan mielellään itse kertoisin mitä mulle ja mun lapsille kuuluu kun minulta kysytään ja oletettavasti tiedän asiasta vähän enemmän kuin hän! Eikä ole ensimmäinen kerta kun näin käy!
 
Hanski! Mä en kellekkään antais vielä mun vauvaa yökylään niin en voi käsittää sun anoppia joka ois halunnu jo aikasemmin ottaa yöks! Suoraan synnäriltäkö ois pitäny.... Pikkasen vois kunnioittaa vanhempia ja odottaa et milloin he ovat valmiita olemaan erossa lapsesta ja haluavat antaa yöhoitoon! Ja tutkimusten mukaan lapselle ei tee edes hyvää olla pienenä ja paljon pois omien vanhempien luota! Voi vitsi kun muistais nää jutut sit kun joskus jos itestä tulee mummu eikä tulevaa miniää suututtais :grin
 
Ei meillä ees puhetta yökyläilyistä. Esikoinenki (2,5 v) ollut mummolassa (muualla ei oo ollutkaan) ihan kolme yötä ja pari niistä, ku olin laitoksella. Sitäpaitsi, kun imetän niin en jaksais alkaa pumppaileen, ku mitään tarvetta ei oo yöksi jättää.
 
En voisi edes ajatella antavani neitiä vielä yökylään ja miksi pitäisi. Todella kummalliselta tuntuu tuollainen vaatimus.
 
Itse kyselin syyskuulle yöhoitopaikkaa vanhemmiltani kun olisi ollut tapahtuma Helsingissä, johon mies olisi halunnut ja liput olisi pitänyt ostaa jo kun ne myytiin loppuun heti.. Eipä löytynyt innostusta :( Muutenkaan oman äitini kohdalla ei voi enää puhua "yli-innokkuudesta" vaikka alkuun meni hermo.. Tai alkuun se oli sellaista määräilyä.. "Ei tollasta tarvi, ei sellasella tee mitään, sit TÄYTYY ostaa tollanen ja tehdä näin.."

Nykyään kun koitan innoissani kertoa tytön päivän hyvistä hetkistä tai asioista jotka on hienoja meille, kuten jos joskus nukahtaa itsekseen vaikka meidän sängylle kun kerran tapahtunut ja olin äitini kanssa tuolloin puhelimessa ja ihmettelin sitä hälle niin kuittasi vaan, että ne on joskus sellasia ja vaihtoi aihetta.. o_O Ristiäisten jälkeen koitin pohjustaa, että kerron tytön nimen tarinan hälle kun pappi ei sitä ristiäisissä kertonut.. Äiti totesi vain, että papilla oli kai kurkku kipeä kun ääni oli niin käheä, eikä siksi kertonut.. Ja vaihtoi aihetta.. :sad001 Ja mä odotin kysymystä "no mistäs se nimi tulee?" Eilen kun tyttö sai ihme kohtauksen nukkuessaan ja kakisteli tai haukkoi henkeä niin olin äidin kanssa puhelimessa samanaikaisesti.. Puhelin lensi tytön sänkyyn että sain kädet vapaaksi nostaa tytön sängystä.. Äidille ehdin sanoa vain että "odota" ja kun sain tytön syliin ja tilanteen rauhoitettua niin otin puhelimen ja kerroin tapahtuneen, että en tiedä oliko sillä joku hetki ettei saanut henkeä.. Äiti sanoi vain jotenkin, että on se nyt kummallinen, eikö ne (lääkärit) siihen mitään syytä löydä.. Ja aiheen vaihto.. :eek:
 
Mariel, voi ei.. :( Tosi ikävää kun oma äiti on noin ei kiinnostunut lapsen lapsestaan. Meillä siis tyttö on tosiaan jo kohta 8kk ja mun äiti on joka päivä innoissaan kun tapahtuu edistystä. Nytkin tyttö on ruennut seisomaan tukea vasten niin odotetaan kovasti että mikä päivä hän lähtee kävelemään! :)
 
Pipanat, en mäkään alkuun antanut. :) taisi tyttö olla 5kk kun meni mun åidin luo eka kertaa yöksi. Mut nykysin kaipaa vähän enemmän omaa aikaa tehdä asioita kun meilläkin on omakotitalo ja iso piha ja remontti kesken niin kiva antaa välillä tyttö hoitoon yhdeksi yöksi.
 
Meillä suunniteltu, että poitsu menee ekaa kertaa yökyläilemään reilu 5kk mun vanhempien luo :) Poitsu viihtyy mamman kanssa tosi hyvin ja ollut jo pari kertaa n. tunnin hoidossa sillä aikaa kun olen käynyt lenkillä tms. Jotkut tutut antanu lapsen yökylään hoitoon jo alle kuukauden ikäisenä, mitä en kyllä itse oikein ymmärrä...
 
Ärsyttää sitten vielä kun omaa äitiä tyttö kiinnostaa silloin eniten kun sitä voi esitellä jollekin vieraalle tai vaikka tutummallekin.. Kun joku vieras on paikalla niin tyttöä pidetään väkisin sylissä esiteltävänä vaikka huutaisi siinä.. Välillä joudun repimään sen väkisin että laitan sen NYT nukkumaan.. Ja ventovieraillekin vaikkapa kaupassa jos joku kysyy, että onko tyttö vai poika ja minkä ikäinen jne. niin sanoo, että on niin kiva kun saatiin nyt tyttö kun kaksi poikaa oli jo lapsenlapsina..
Joskus kertoilee asioita tytöstä, jotka ei edes pidä paikkaansa kun ei kiinnosta kuunnella millainen tyttö oikeasti on :mad: mm, että se tykkää niin paljon kun sille lauletaan.. Tämä tyttö ei paljon lauluista perusta kyllä oikeasti, mikä sinänsä vähän harmittaa, mutta itsestä ja miehestä ei laulajiksi ole niin ihan hyvä kai sitten ettei tyttöä tarvitse ainakaan nukuttaa laulamalla, mihin meidän äiti sen koitti opettaa.. :wtf: Tästäkään ei taida äti tykätä, ettei se olekaan hoilaamalla nukutettava malli..

Ehkä se mielenkiinnottomuus nykyään johtuu siitä, ettei tyttö olekaan sitä mitä hän halusi.. Hänen mielestään aivan väärä nimi kun ei omat ehdotuksensa menneet läpi.. Tyttöä ei puetakaan pitsiröyhelöihin ja vaaleanpunaisiin mekkoihin.. Tyttö on rauhaa rakastava niinkuin me vanhemmatkin ja alkaa huutaa ja itkeä kun äiti kolistelee ja rämistelee kovaäänisesti leluja ja hoilaa ja metelöi.. Kun ei tyttö naurakaan vaan alkaa tosiaan huutaa.. Itsellänikin se meteli saa ahdistuksen aikaan.. Taitaa tyttö tulla äitiinsä, toisin kuin minä omaani.. Sitten taas anopin luona sekä mummu että pappa on tosi rauhallisia ja käyttäytyy tytön seurassa samalla lailla kun mekin niin siellä läväytetään ensimmäiseksi pitkän automatkan päätteeksi leveä hymy kun mummu ja pappa tulee näkyville.. Ja muutenkin tyttö juttelee siellä tosi paljon..

Oli aika suuret odotukset senkin suhteen, että äiti puhui aina raskausaikana mulle ja muille, että sitten kun asutaan näin lähekkäin (3 min matkan päässä kävellen) niin he ottaa tyttöä vaunulenkeille nukkumaan, että me saadaan omaa aikaa ja rauha levätä tai siivota.. Eipä ole vaunulenkkejä kuulunut.. En uskaltaisi nyt enää taas antaakaan kun en itsekään uskalla kävellä katsomatta jatkuvasti, että kaikki on hyvin, mutta eipä ole tullut ehdotustakaan.. :rolleyes:

Eipä meidän isääkään paljon tyttö kiinnosta kun eräänä päivänä menin tytön kanssa käymään heillä, että isäkin näkisi kun äiti nyt kävi tässä hetkittäin katsomassa kun alku tytöllä oli sitä, etten edes vessaan päässyt kun ei jäänyt huutamatta mihinkään.. Odotin pienen pientä kiinnostusta tyttöä kohtaan edes, mutta tabletti vei voiton ja sitä vain selattiin ja ihmeteltiin.. :shifty:

Yli-innokkuus on ärsyttävää mutta niin on tuo.... ali-innokkuuskin.. :yuck:

Saas nähdä miten käy kun oli puhe, että kesän tullen tyttö olisi heillä tunnin-pari aina välillä vaikkapa päikkäriaikaan nukkumassa, että päästäisiin miehen kanssa rauhassa ulkoilemaan (kun vaunut ei metsässä kulje) ja pyöräilemään.. Luulen, että tätä menoa saa unohtaa koko homman..
 
No on kyllä aika ikävää ali-innokkuutta mariel!

Anoppi ja appiukko ei enää oo hirmu innoissaan, pyytelevät kylään, mut eivät jaksa itse tulla tänne. Matkaa joku 30 km, mutta he käyvät täällä lähellä jatkuvasti muutenkin. Miuta on alkanu ahistaa käyä siellä. Appiukko on alkoholisti ja on nyt keväällä ratkennut ainakin pari kertaa. Ahistaa antaa vauvaa hänelle syliin vaikka ei oiskaan juonut. Ja sit kun imetän siellä appiukko tulee tuijottamaan. Viimekskin sano et meen tästä pois niin saat imettää rauhassa niin hupsista, oli puolen minuutin välein ovenraossa :eek::mad:

Miun äiti taas on ollu ihan yhtä sekasin ku ennenkin. Selittää kokoajan jotain lapsen kehityksestä. Siis esim jos vauvalle ei lässytä siitä tulee ilmeetön tms. Ja jakelee lehtisiä taaperoitten leikeistä ja kaikkee ei niin ajankohtasta. Tietää muka tarkalleen miten pitäis lapsi kasvattaa. Okei, on toki lastenhoitaja, mut ei jaksais jatkuvasti kuunnella "neuvoja". Onneks asuvat kaukana, on paljon helpompaa lopettaa puhelu kun käy ärsyttää. Ovat nyt kuitenkin 2-3 vkon välein käyneet, kun eivät halua missata neidin (2kk) kasvua. Myöhemmin käyvät varmaan harvemmin. Ja äiti ei siis ymmärrä et kysyisin kyl neuvoa jos tarvii. En kyl tiiä et kysyisinkö nyt enää ees ku näyttää olevan aika ehottomat mielipiteet.. :rolleyes: ja se tissin tökkiminen ku imettää :mad: en voi käsittää..
 
Ostin kesäksi jumppakortin ja ajattelin köydä 2kr viikossa 55min jumpissa iltaisin. Tästä kun anoppi kuuli, niin oli jo ottamassa poikaa hoitoon. Ihmettelin että miksi muka tarvitsisi hoitoa kun voi olla ihan normaalisti isänsä kanssa kotona. o_O Enkä ajatellut tunnin takia pumpata eväitä kun imetän ennen lähtöä ja muutenkin päivisin syönti väli on paria tuntia että pärjäävät tunnin ilman tissiä. Anoppi alkoi inttämään että mistäs minä tiedän milloin pojalla on nälkä, että nytkö osaan jo ennustaakkin. Hänestä on jotenkin omituista kun "luulen" tietäväni mikä poikaa milloinkin harmittaa. Eräskin kerta anoppilassa poika alkoi kitistä isänsä sylissä ja mies tarjosi minulle että on varmaan nälkäinen, minä siihen että poika taitaa alkaa väsyä. Tähän anoppi tiuskaisi että millainen äiti ei tarjoa lapselleen ruokaa kun itkee nälkäänsä. Noh, isi kun vähän hyssytti, niin minuutin päästä oli sikeässä unessa.:meh:
 
Että miten rasittavaa torakka!! Mulla keittää täällä päässä sun puolesta! Sähän lapsen äiti olet, ei anoppi :) tollasella käytöksellä ei kannattaisi kummastella jos teidän vierailut vähenisi jossain vaiheessa..
 
Kyllähän uni- ja nälkäitkun oppii erottamaan ja aika hyvin pystyy ruoka-ajat "ennustaan", ku rytmi alkaa löytyä. :) Ärsyttävä anoppi!
Meillä äiti ja isä silleen sopivan kiinnostuneita. Äiti varoo puuttumasta ja neuvomasta. Sanoo vain, jos kysyy. Musta se ok. Pysyy välit parempina :D KunhAn poitsu hieman kasvaa niin aletAan meki ottaa omaa aikaa enempi eli saavat lapset sit yöpyä mummolassa. Vanhemmilla vaan itsellä aika paljon menoja, joten pitää aina hyvissä ajoin kysyä. Osittain sen vuoksi ei esikoinenkaan ollu enempää hoidossa. Tietty just silloin, ku itellä ois menoa niin heilläki (etenki ns. juhlapäivinä).
 
Apua mitä kamalia anoppeja!!! Meillä tosiaan miehen äiti asuu tosiella puolella Suomea ja ollaan kerran käyty sielä yhdessä pari vuotta sitten. Meidän äiti kysyy koko ajan, että onko pojalla kylmä/kuuma, välillä ärsyttää, mutta muuten äiti on tosi avulias ja ihana kyllä pojan kanssa!
 
Saako kysyä onko isovanhemmat tarjoutuneet hoitoavuksi (tarkoitan ihan lyhyttäkin aikaa ) vai oletteko erikseen pyytänyt heitä?
 
Takaisin
Top