Yleiset tuumailut,pohdinnat ja kuulumiset
- Ketjun aloittaja Aqqu84
- Aloituspäivämäärä
Tasse83
Näppärä viestien naputtelija
Me ollaan nyt keskitytty nurmikolla taaperteluun, niin mun ei tarvitse miettiä, milloin on polvet verillä tai muuta vastaavaa. Uusin villitys on meillä ympäri pyöriminen ja lanteiden keinuttelu. Neiti tanssii päänsä pyörälle harvasen päivä.
Ollaan nautittu helteistä ja tänään jopa istuttiin ammeessa ulkona, kun äiti ei jaksanut täyttää allasta. Oletteko muut käyttäneet aurinkorasvaa? Meillä menty pitkähihaisilla kevyillä vaatteilla vielä.
Yöt ovat sujuneet melko hyvin, kun olen jäähdyttänyt huushollin illan aikana. Meillä kun lämpö nousee melkein samaan tahtiin kuin ulkona päivän aikana. Tänään miehen piti hoitaa asia, mutta eipä ollut muistanut. Kiva laittaa lasta nukkumaan 24,5 asteiseen huoneeseen, varsinkin kun Lilliputti ei oikein osaa nukahtaa, jos ei ole unipussissa. No, selvittiin siitäkin. Nyt ihmetellään, montako astetta lämpö laskee yön aikana. Täytyy ilmeisesti ravata peittelemässä neitiä läpi yön.
Sain myös vihdoin sen viimeisen imetyksen pois kuvioista. Alkuun tyttö vähän protestoi, kun naaman eteen lykättiinkin pullo, mutta kun selitin, että äidiltä loppui maito, tyytyi kohtaloonsa. Jännä, miten paljon nämä jo tosiaan ymmärtävät. Mutta voi tätä ihanaa tunnetta, kun pää ei ole enää niin pahasti sumun vallassa... imetys ei selvästikään sopinut mulle. Ja odotan jopa innolla seuraavaa flunssaa, koska nyt saan vihdoin ja viimein vetää meidän supertehokkaita jenkeistä hankittuja lääkkeitä. Lisäksi on kiva päästä ostamaan uusia rintsikoita, kun nämä vähän kärsineet pullot palautuvat normaaliin olotilaan ja muotoon. Vaikka onhan tässä jotain vähän haikeaakin, kun ei ole enää sitä läheistä yhteistä hetkeä, joka on ollut aina osa tytön elämää.
Ollaan nautittu helteistä ja tänään jopa istuttiin ammeessa ulkona, kun äiti ei jaksanut täyttää allasta. Oletteko muut käyttäneet aurinkorasvaa? Meillä menty pitkähihaisilla kevyillä vaatteilla vielä.
Yöt ovat sujuneet melko hyvin, kun olen jäähdyttänyt huushollin illan aikana. Meillä kun lämpö nousee melkein samaan tahtiin kuin ulkona päivän aikana. Tänään miehen piti hoitaa asia, mutta eipä ollut muistanut. Kiva laittaa lasta nukkumaan 24,5 asteiseen huoneeseen, varsinkin kun Lilliputti ei oikein osaa nukahtaa, jos ei ole unipussissa. No, selvittiin siitäkin. Nyt ihmetellään, montako astetta lämpö laskee yön aikana. Täytyy ilmeisesti ravata peittelemässä neitiä läpi yön.
Sain myös vihdoin sen viimeisen imetyksen pois kuvioista. Alkuun tyttö vähän protestoi, kun naaman eteen lykättiinkin pullo, mutta kun selitin, että äidiltä loppui maito, tyytyi kohtaloonsa. Jännä, miten paljon nämä jo tosiaan ymmärtävät. Mutta voi tätä ihanaa tunnetta, kun pää ei ole enää niin pahasti sumun vallassa... imetys ei selvästikään sopinut mulle. Ja odotan jopa innolla seuraavaa flunssaa, koska nyt saan vihdoin ja viimein vetää meidän supertehokkaita jenkeistä hankittuja lääkkeitä. Lisäksi on kiva päästä ostamaan uusia rintsikoita, kun nämä vähän kärsineet pullot palautuvat normaaliin olotilaan ja muotoon. Vaikka onhan tässä jotain vähän haikeaakin, kun ei ole enää sitä läheistä yhteistä hetkeä, joka on ollut aina osa tytön elämää.
Täälläkin tosi lämmin ulkona. Ollaan iltaisin oltu aina monta tuntti lastenpuistossa leikkimässä, siellä leikitään hiekkalaatikossa, keinutaan ja ihmetellaan. Tosi paljon kävelee ulkona edes-takas. Neiti tykkää ollaa tosi paljon ulkona, ei näytä kova kuumus haittavaansa. Nyt ollut pakko antaa neidille vauva mehua laimenettuna, meillä ei oiken vettä janojuomana suostuta juomaan :/ suostuuko muiden pirpanat ihan vaan juoda vettä? Lehmänmaidoki menee aika heikosti.
Kuinka moni on vielä taaperoiten kanssa kotona? Käyttekö missään kerhoissa? Mulla ei ole oikein mammakavereita ja välillä meinaa olla aika yksinäistä kun mies kaikki illat töis, ehtii kotiin vasta kun neiti jo mennyt yöunille :/. Välillä ihan tekisi mieli mennä opiskelee tai töihin vaikka en kyl vaihtaisi tätä kotiäitinä olemista mihinkään, lapset kun kasvaa niin nopeesti että olen yritänyt nauttii vaan ja olla valittamatta,ei suinkaan kaikki pystyy enää taaperon kanssa kotona olemaan :/ meillö kotona olo tulee jatkuu vielä ainakin monta vuotta kun lokakuusta jään taas äitiyslomalle :D. Oon tässä miettinytki että pitäisi alkaa käymään jossain kerhoissa mut sitten ne ainaa niin huono aikaa että joko päikkärit tai jtn muuta. Meidän neitillä on tosi tarkkaa päivärytmi, heti kun vähänkin päivärytmi muuttu tulee kiukkuiseksi.
Meillö imetys loppui jo pari kuukautta sitten, nyt jo uuteen raskauden myötä ei ole ehtinyt niin tulla imetyksestä haikeutta. Oon tässä kyllä pitkään ollut hormonisumussa, ensiksi raskaushormonit sitten imetyahormonit nyt taas raskaushormonit ja siihen perään vielä vuoden imetys :D sitten tuleekin tosi haikeeta varmaan kun on vuosi mennyt eteenpäin kun ollaan miehen kanssa päätetty että tämäm uuteen tulokkaan jälkeen on meidän lapsiluku täynnä :
Senni_: neiti 14kk ja uusi tulokas rv 13+4
Kuinka moni on vielä taaperoiten kanssa kotona? Käyttekö missään kerhoissa? Mulla ei ole oikein mammakavereita ja välillä meinaa olla aika yksinäistä kun mies kaikki illat töis, ehtii kotiin vasta kun neiti jo mennyt yöunille :/. Välillä ihan tekisi mieli mennä opiskelee tai töihin vaikka en kyl vaihtaisi tätä kotiäitinä olemista mihinkään, lapset kun kasvaa niin nopeesti että olen yritänyt nauttii vaan ja olla valittamatta,ei suinkaan kaikki pystyy enää taaperon kanssa kotona olemaan :/ meillö kotona olo tulee jatkuu vielä ainakin monta vuotta kun lokakuusta jään taas äitiyslomalle :D. Oon tässä miettinytki että pitäisi alkaa käymään jossain kerhoissa mut sitten ne ainaa niin huono aikaa että joko päikkärit tai jtn muuta. Meidän neitillä on tosi tarkkaa päivärytmi, heti kun vähänkin päivärytmi muuttu tulee kiukkuiseksi.
Meillö imetys loppui jo pari kuukautta sitten, nyt jo uuteen raskauden myötä ei ole ehtinyt niin tulla imetyksestä haikeutta. Oon tässä kyllä pitkään ollut hormonisumussa, ensiksi raskaushormonit sitten imetyahormonit nyt taas raskaushormonit ja siihen perään vielä vuoden imetys :D sitten tuleekin tosi haikeeta varmaan kun on vuosi mennyt eteenpäin kun ollaan miehen kanssa päätetty että tämäm uuteen tulokkaan jälkeen on meidän lapsiluku täynnä :
Senni_: neiti 14kk ja uusi tulokas rv 13+4
Meidän neiti on vielä vähän arka kävelemään ulkona itekseen. Sillai että ite pidän kädestä kiinni ni menee kyl pitkän matkaa. Sisällä kävelee hienosti ja kovalla vauhdilla. Me ollaan kans paljon käyty leikkipuistossa, tyttö rakastaa keinumista.
Meillä juodaan tosi paljon vettä, toi on aina tykänny vedestä ihan hirveesti, maitoakin juo hienosti. Syöminen sitten onkin asia erikseen, pitkään oli niin ettei yhtään mikään kelvannut, nyt onneksi näyttäs et alkaa taas kelpaamaan.
Mä olen vielä neitin kanssa kotona, viikon vielä. Ens keskiviikkona palaan töihin ja pikkunen menee hoitoon, ahdistaa niin lujaa. On kiva mennä töihin kyllä mutta tuntuu tosi haikeelta. Onko kellään muulla vielä muksut päivähoidossa? Miten on menny? Me mennään huomenna tutustuun päiväkotiin. Kerhoissa ei olla käyty, en oo sellanen ihminen että menisin sellasiin.
Meillä juodaan tosi paljon vettä, toi on aina tykänny vedestä ihan hirveesti, maitoakin juo hienosti. Syöminen sitten onkin asia erikseen, pitkään oli niin ettei yhtään mikään kelvannut, nyt onneksi näyttäs et alkaa taas kelpaamaan.
Mä olen vielä neitin kanssa kotona, viikon vielä. Ens keskiviikkona palaan töihin ja pikkunen menee hoitoon, ahdistaa niin lujaa. On kiva mennä töihin kyllä mutta tuntuu tosi haikeelta. Onko kellään muulla vielä muksut päivähoidossa? Miten on menny? Me mennään huomenna tutustuun päiväkotiin. Kerhoissa ei olla käyty, en oo sellanen ihminen että menisin sellasiin.
Me ollaan käyty kerhoissa ja imetystukiryhmässä. Nyt vaan kerhot loppuu kesäksi ja toiminta siirtyy puistoihin. Mäkin luulin, että en ole kerhoihminen, mutta olin väärässä. Yksi puolituttu houkutteli viimesyksynä vauvoille tarkoitettuun kerhoon ja innostuin käymään säännöllisesti.
Vettä pallero hörppii muutaman kymmentä milliä, ei sen enempää. Tissiä juo vielä paljon ja isin kanssa maitoa nokkamukista sekä vettä enemmän kuin mun kanssa. Pillimehua ja niitä vauvojen pillismuutieita joisi vaikka kuin paljon, mutta ei olla annettu kun sellaisissa pakko-saada-se-juomaan tilanteissa.
Mä olen jo tammikuussa mennyt töihin, mutta pallero on kotihoidossa vuorotyökikkailujen ansiosta. Jos ei mitään mullistavaa satu, niin eskariin sitten vasta, jollei jotain kerhopaikkaa hanki muutamalle päivälle viikossa kun täyttää 3.
Vettä pallero hörppii muutaman kymmentä milliä, ei sen enempää. Tissiä juo vielä paljon ja isin kanssa maitoa nokkamukista sekä vettä enemmän kuin mun kanssa. Pillimehua ja niitä vauvojen pillismuutieita joisi vaikka kuin paljon, mutta ei olla annettu kun sellaisissa pakko-saada-se-juomaan tilanteissa.
Mä olen jo tammikuussa mennyt töihin, mutta pallero on kotihoidossa vuorotyökikkailujen ansiosta. Jos ei mitään mullistavaa satu, niin eskariin sitten vasta, jollei jotain kerhopaikkaa hanki muutamalle päivälle viikossa kun täyttää 3.
Käytiin tänään tutustumassa päiväkotiin. Nyt on itellä jo jonkin verran parempi fiilis siitä että tyttö menee sinne, se oli tosi kiva paikka ja todella ihanat hoitajat. Tykkään myös siitä että lapsia on vain 6 siellä ja paikka on ihan tavallinen rivarikolmio. :)
Tasse83
Näppärä viestien naputtelija
Toivotaan että kaikki sujuu hyvin, Martza. Mä en pysty vielä olemaan erossa tuosta tytön tylleröstä. Olen siis vielä vuoden kotona... välillä kyllä kaduttaa päätös, mutta jos tämä jää ainoaksi lapseksi, en varmasti jälkeen päin ainakaan kadu yhdessä vietettyä aikaa. Ehkä eri asia, jos lapsia olisi vaikka kolme ja kaikkien kanssa olisi pari vuotta kotona. Toisille varmasti sopii, mutta mä olen huomannut, etten ole mikään superäiti. En jaksa leikkiä ja viihdyttää koko ajan. Nyt pohdin, voinko tehdä lisätutkinnon ensi vuoden aikana. Olen poissa töistä, että voidaan viettää aikaa yhdessä, ja tuntuu jotenkin väärältä opiskella melkein täysipäiväisesti hoitovapaalla. En edes tiedä, miten se käytännössä onnistuisi. Kaksi viiden viikon kontaktiopetusjaksoa toisella puolella Suomea. Likka olisi varmaan tosi onnellinen hotellihuoneessa mummun kanssa....
Kitty
Puuhakas puhuja
Mä oon tällä tietoa kotona sinne 3 v asti. Aika vähän ollaan käyty nyt missään kerhoissa tms., poika vähän aristelee siellä kun on paljon väkeä. Toisaalta siks varmaan pitäis käydäkin että tottuis ihmisiin. No jos syksyllä sitten aktivoidutaan siinäkin.
Meillä opittiin viime viikonloppuna käveleen! Hienosti sujuu jo. Innokkaasti harjottelee mutta aina jos tulee kiire niin siirtyy konttaamaan. Pihalla ei vielä ole kävellyt yksinään yhtään. Kädestä pidettäessä kyllä. Sisällä on kävellyt myös kengät jalassa.
Mä imetän vielä ihan täysillä. Paitsi että taas tuli rintatulehdus, nyt jo toinen ihan lyhyen ajan sisään. Ja siis antibioottikuuri. Poika on sen aikana lakannut syömästä päivällä tissiä. Illalla ja yöllä sit menee. En tiedä johtuuko tulehduksesta vai siitä antibioottikuurista vai muutenko vaan on halunnut vähentää. Mulla ei oo ollut mikään kiire lopetella imetystä mutta nyt oon alkanut miettiin että olis kai oivallinen tilanne lopettaa noi päiväimetykset kun poika ei oo nyt niiden perään kysellyt niin josko en sit enää tarjoakaan. Lehmänmaitoa ei olla juotrttu vielä ollenkaan. Toissapäivänä söi ensimmäistä kertaa kalakeittoa mikä oli tehty maitoon. En huomannut että olis tullut mitään masuvaivaa. Täytyy varovasti kokeilla sit jotain muuta vastaavaa. Raejuustoo syö ja rahkasta tykkää. Ehkä se maito on sit ihan sopivaa. Kovin paljoo ei mene vettä sellaisenaan ja siks oonkin miettinyt tota imetysten vähentämistä että miten se sit menee kun ei vielä oo ottanut siihen tilalle mitään muuta juotavaa tai paljoo niitä maitotuotteitakaan. Että saako tarpeeks kalkkia tms. Kaippa tuo vettä juo siinä vaiheessa sit kun on tarpeeks jano.
Mutta mutta mutta....piti käydä avautumassa tonne potutusketjuun mutta ehkä tilitän tässä. Ihan järkyttävää tahtojen taistelua ollut nyt jonkin aikaa joka asiassa. Mulla meinaa taas pinna loppua. Kun joka asiassa poika on vastaan ja kiukuttelee. Ei meinaa mennä syötttötuoliin. Rimpuilee ja potkii ja sätkii ja kiljuu ja itkee. Kun vihdoin saan siihen niin sit pitää keksiä kaikki temput että saan sen syömään. Jokaisella ruokailulla sama show eli 5 kertaa päivässä. Vaipanvaihto on edelleen ihan kauhistus. Yritän laskea housuja niin rimpuilu ja huuto ja itku ja kiljuminen alkaa. Ei auta vaihdanko vaippaa seisaallaan vai makuullaan tms. Joka ikinen vaipanvaihto sama show. Ei suostu peseen hampaita, ei leikata kynsiä, hirvee kiljuminen ja potkiminen ja huutaminen ja itku. Joka kerta. Aamulla ja iltapesulla. Vihdoin on alkanut tykkään kylvystä (aiemmin pelkäsi siellä), nyt tulee hirveet huutoitkut kun kylvystä pitää lähtee pois ja kuivata ja pukee. Joka kerta huudetaan, itketään, potkitaan ja sätkitään. Joka kerta. Tykkää käydä pihalla, mutta joka kerta kun tullaan sisälle niin rimpuilee ja potkii ja itkee ja huutaa kun täytyy mennä sisälle. Tällästä meillä siis joka päivä. Ihan pikkasen alkaa tympäseen. Onko muilla? Mitä tässä oikein pitäis tehdä.
Meillä opittiin viime viikonloppuna käveleen! Hienosti sujuu jo. Innokkaasti harjottelee mutta aina jos tulee kiire niin siirtyy konttaamaan. Pihalla ei vielä ole kävellyt yksinään yhtään. Kädestä pidettäessä kyllä. Sisällä on kävellyt myös kengät jalassa.
Mä imetän vielä ihan täysillä. Paitsi että taas tuli rintatulehdus, nyt jo toinen ihan lyhyen ajan sisään. Ja siis antibioottikuuri. Poika on sen aikana lakannut syömästä päivällä tissiä. Illalla ja yöllä sit menee. En tiedä johtuuko tulehduksesta vai siitä antibioottikuurista vai muutenko vaan on halunnut vähentää. Mulla ei oo ollut mikään kiire lopetella imetystä mutta nyt oon alkanut miettiin että olis kai oivallinen tilanne lopettaa noi päiväimetykset kun poika ei oo nyt niiden perään kysellyt niin josko en sit enää tarjoakaan. Lehmänmaitoa ei olla juotrttu vielä ollenkaan. Toissapäivänä söi ensimmäistä kertaa kalakeittoa mikä oli tehty maitoon. En huomannut että olis tullut mitään masuvaivaa. Täytyy varovasti kokeilla sit jotain muuta vastaavaa. Raejuustoo syö ja rahkasta tykkää. Ehkä se maito on sit ihan sopivaa. Kovin paljoo ei mene vettä sellaisenaan ja siks oonkin miettinyt tota imetysten vähentämistä että miten se sit menee kun ei vielä oo ottanut siihen tilalle mitään muuta juotavaa tai paljoo niitä maitotuotteitakaan. Että saako tarpeeks kalkkia tms. Kaippa tuo vettä juo siinä vaiheessa sit kun on tarpeeks jano.
Mutta mutta mutta....piti käydä avautumassa tonne potutusketjuun mutta ehkä tilitän tässä. Ihan järkyttävää tahtojen taistelua ollut nyt jonkin aikaa joka asiassa. Mulla meinaa taas pinna loppua. Kun joka asiassa poika on vastaan ja kiukuttelee. Ei meinaa mennä syötttötuoliin. Rimpuilee ja potkii ja sätkii ja kiljuu ja itkee. Kun vihdoin saan siihen niin sit pitää keksiä kaikki temput että saan sen syömään. Jokaisella ruokailulla sama show eli 5 kertaa päivässä. Vaipanvaihto on edelleen ihan kauhistus. Yritän laskea housuja niin rimpuilu ja huuto ja itku ja kiljuminen alkaa. Ei auta vaihdanko vaippaa seisaallaan vai makuullaan tms. Joka ikinen vaipanvaihto sama show. Ei suostu peseen hampaita, ei leikata kynsiä, hirvee kiljuminen ja potkiminen ja huutaminen ja itku. Joka kerta. Aamulla ja iltapesulla. Vihdoin on alkanut tykkään kylvystä (aiemmin pelkäsi siellä), nyt tulee hirveet huutoitkut kun kylvystä pitää lähtee pois ja kuivata ja pukee. Joka kerta huudetaan, itketään, potkitaan ja sätkitään. Joka kerta. Tykkää käydä pihalla, mutta joka kerta kun tullaan sisälle niin rimpuilee ja potkii ja itkee ja huutaa kun täytyy mennä sisälle. Tällästä meillä siis joka päivä. Ihan pikkasen alkaa tympäseen. Onko muilla? Mitä tässä oikein pitäis tehdä.
Toi on ryhmäperhepäiväkoti nimeltään. Asutaan tosi pienellä paikkakunnalla, täälä on kunnalla 5 ryhmistä, välillä on enemmänkin. Perhepäivähoitajia täällä ei ole muutamaan vuoteen ollu ollenkaan.
Kuulostaa Kitty hyvin tutulta, meilläkin rimpuillaan ja laitetaan vastaan joka asiassa. Syöminen ja syöttötuoliin saaminen on meilläkin yhtä sirkusta. Mä saisin päälläni hyppiä että tyttö edes kattois oikeeseen suuntaan kun syödään. Pukeminen on uskomatonta taistelua, rimpuilua ja huutoa. Tää viime aikanen touhu on jonki verran kiristäny mun hermoja, toi roikkuu kaiken aikaa mun vaatteis kii ja repii, vinkuu syliinkin, sit otan sylii ja se on siinä sen 2 sekkaa ja kiemurtelee pois, sit ku lasken alas ni hirvee huuto, en tiiä mikä olis hyvä.
Nyt on kyl voittajaolo, tytön päiväuni aika läheni ja pistin tytön vaunuihin ja lykkäsin vaunut pihalle, siellä se on nukkunu jo kaks tuntia, tuntuu niin uskomattomalta kun tähän asti sitä ei oo saanu nukkuun kun liikkuvissa vaunuissa ja usein on vielä heränny siihen ku vaunut pysähtyy.
Kuulostaa Kitty hyvin tutulta, meilläkin rimpuillaan ja laitetaan vastaan joka asiassa. Syöminen ja syöttötuoliin saaminen on meilläkin yhtä sirkusta. Mä saisin päälläni hyppiä että tyttö edes kattois oikeeseen suuntaan kun syödään. Pukeminen on uskomatonta taistelua, rimpuilua ja huutoa. Tää viime aikanen touhu on jonki verran kiristäny mun hermoja, toi roikkuu kaiken aikaa mun vaatteis kii ja repii, vinkuu syliinkin, sit otan sylii ja se on siinä sen 2 sekkaa ja kiemurtelee pois, sit ku lasken alas ni hirvee huuto, en tiiä mikä olis hyvä.
Nyt on kyl voittajaolo, tytön päiväuni aika läheni ja pistin tytön vaunuihin ja lykkäsin vaunut pihalle, siellä se on nukkunu jo kaks tuntia, tuntuu niin uskomattomalta kun tähän asti sitä ei oo saanu nukkuun kun liikkuvissa vaunuissa ja usein on vielä heränny siihen ku vaunut pysähtyy.
Tasse83
Näppärä viestien naputtelija
Ei varmaan pitäisi sanoa ääneen, mutta meillä pukemiset yms. arkirutiinit on sujuneet aika hyvin. Ehkä pari kuukautta sitten oli tahtojen taistelua monen asian kanssa. Nyt (edelleen) ruokailu on vaikeaa. Kääntää päätä pois ja joskus tulee itku, kun sanon että täytyy ainakin maistaa. Kiltti lapsi tämä kyllä onneksi on, mutta kyllä se oma tahto vähitellen on tullut esiin ja valtava harmitus siitä, ettei kaikki aina suju niin kuin itse haluaisi. Meillä myös tuota syliin vonkaamista nykyään aika paljon... yritän vaan miettiä, miltä maailma näiden silmissä näyttää ja olla kärsivällinen. Aina ei onnistu kyllä oma suoritus äitinä. Tuntuu siltä, että lapsi kasvattaa enemmän äitiään kuin päinvastoin.
Meillä on ollut monta kuukautta jo tuota syliin hinkumista, pallero roikkuu mun housunlahkeessa ja pitää niin hermoja raastavaa meteliä jos ei pääse. Kun yritän tehdä jotain, niin on pakko antaa sen tyhjätä keittiön kaappeja ja laatikoita tai purkaa puhtaan pyykin koria ja myllätä likavaatteiden kanssa ja täyttää pesukonetta leluilla ja muulla. Miehellä menee hermo sit siihen kun se tulee kotiin ja täällä on aina niin kauhee siivo. Silloin kun mä olen töissä niin mies kyllä siivoo ja saa pidettyä paikat kunnossa ja palleron aisoissa. Mies saa ihan rauhassa istua sohvalla ja pallero leikkii ja touhuaa omiaan. Auta armias jos mä yritän vähän istahtaa tai tehdä jotain niin se hinaajahuuto alkaa samantien.
Muuten meillä on suht rauhallista ja arkirutiinit sujuu ihan kohtuudella.
Apua, pallero on varmaan ainut joka ei vielä kävele. Jospa juhannukseen mennessä sitte :)
Muuten meillä on suht rauhallista ja arkirutiinit sujuu ihan kohtuudella.
Apua, pallero on varmaan ainut joka ei vielä kävele. Jospa juhannukseen mennessä sitte :)
No niin, pallero on oppinut sanomaan "EI", tai eihän se mitään sano, mutta ravistelee päätä puolelta toiselle. Aikasemmin jos tapahtui jotain mitä se ei halunnut, niin se vaan lamaantui ja alkoi itkemään. Nyt se ravistelee päätään ja kääntää rintamasuunnan poispäin.
"annappa äitin kännykkä tänne"
"ei"
"sylkäseppä roska pois suusta"
"ei"
"tule pois sieltä"
"ei"
"pestäämpäs kädet"
"ei"
"laitetaan astianpesukoneen luukku kiinni"
"ei"
Jne...
Huvittavaa kun siltä pyytää jotain tavaraa pois tai yrittää ottaa syliin jostain kivasta paikasta, niin pää heiluu niin kovaa, että hyvä jos pystyssä pysyy. Tehosteena vielä työntää/huitoo mun käsiä pois.
Toinen uusi juttu on semmonen, että pallero taluttaa ja työntää mua haluamiinsa paikkoihin. Jos istun sohvalla niin se möyhii itsensä mun selän taakse ja työntää mut pois sohvasta. Sen jälkeen työntää jaloista ja ohjaa sinne minne pitää mennä.
Mä olen luullut, että pallerolla ei paljoa pään sisällä liiku, mutta taisin olla väärässä :D
Meilläkin muuten kävellään, tänään oppi. Menee jo muutaman metrin pätkiä, jee!
"annappa äitin kännykkä tänne"
"ei"
"sylkäseppä roska pois suusta"
"ei"
"tule pois sieltä"
"ei"
"pestäämpäs kädet"
"ei"
"laitetaan astianpesukoneen luukku kiinni"
"ei"
Jne...
Huvittavaa kun siltä pyytää jotain tavaraa pois tai yrittää ottaa syliin jostain kivasta paikasta, niin pää heiluu niin kovaa, että hyvä jos pystyssä pysyy. Tehosteena vielä työntää/huitoo mun käsiä pois.
Toinen uusi juttu on semmonen, että pallero taluttaa ja työntää mua haluamiinsa paikkoihin. Jos istun sohvalla niin se möyhii itsensä mun selän taakse ja työntää mut pois sohvasta. Sen jälkeen työntää jaloista ja ohjaa sinne minne pitää mennä.
Mä olen luullut, että pallerolla ei paljoa pään sisällä liiku, mutta taisin olla väärässä :D
Meilläkin muuten kävellään, tänään oppi. Menee jo muutaman metrin pätkiä, jee!
Tasse83
Näppärä viestien naputtelija
Hienoa! Jokohan kaikilla kävellään? Meillä juosta töpötetään ympäriinsä niin, että äitiä hirvittää.
Kannetaanko muilla tavaroita pitkin huushollia? Välillä täällä on sellainen sotku, etten jaksaisi enää järjestää. Äidin kengät kukkaruukussa, pupulelut vessassa, duplot neidin saappaissa ja kaikki mahdollinen muukin jossain muualla kuin omalla paikallaan.
Meillä tämän hetken juttu on se, että kaikki pehmolelut järjestetään riviin alimmalle rappuselle ja sitten mennään niiden kanssa istumaan. Parasta on, jos äiti tai isikin tulee jonon jatkeeksi.Lisäksi kenkien kokeilu jatkuu. Kaikkia mahdollisia kenkiä on testattava useamman kerran päivässä. Väkisinkin naurattaa, kun mini seisoo isän 45:n kengissä peilin edessä ja koittaa kurkkia, miltä kengät näyttävät.
Kannetaanko muilla tavaroita pitkin huushollia? Välillä täällä on sellainen sotku, etten jaksaisi enää järjestää. Äidin kengät kukkaruukussa, pupulelut vessassa, duplot neidin saappaissa ja kaikki mahdollinen muukin jossain muualla kuin omalla paikallaan.
Meillä tämän hetken juttu on se, että kaikki pehmolelut järjestetään riviin alimmalle rappuselle ja sitten mennään niiden kanssa istumaan. Parasta on, jos äiti tai isikin tulee jonon jatkeeksi.Lisäksi kenkien kokeilu jatkuu. Kaikkia mahdollisia kenkiä on testattava useamman kerran päivässä. Väkisinkin naurattaa, kun mini seisoo isän 45:n kengissä peilin edessä ja koittaa kurkkia, miltä kengät näyttävät.
Ompas täällä ollut hiljaista.
Mites jengin kesä on sujunut? Meillä on lomat jo lusittu. Hujahti aika niin nopeaan, mutta teki pikku paussi ihan hyvää.
Meillä pallero on niin innokas ulkoilija ja hiekkisellä leikkijä, ettei muuta tarvis tehdäkkään. Aina kun ovi aukeaa, niin tyyppi on tunkemassa ulos. Yks päivä ravistelin eteisen mattoa oven suussa ja ihmettelin, että mihinkäs pallero nyt katos, niin siellähän se oli puolipukeissa menossa pihalla hiekkalelujen kanssa hiekkistä kohden :)
Sadesäälläkin tykkää lätsyttää lätäköissä ja ihastella kun ränneistä valuu vettä.
Ihana huomata kuinka vauvamaisuus karisee viikko viikolta ja pallero on saanut semmosia ison pojan juttuja olemukseensa. Kävely sujuu nyt niin hienosti jo ja kommunikointi parantunut vaikkei sanoja vielä tulekkaan. Vähän vaikuttaa siltä, että tuosta tulee aika vekkuli poika
Mites jengin kesä on sujunut? Meillä on lomat jo lusittu. Hujahti aika niin nopeaan, mutta teki pikku paussi ihan hyvää.
Meillä pallero on niin innokas ulkoilija ja hiekkisellä leikkijä, ettei muuta tarvis tehdäkkään. Aina kun ovi aukeaa, niin tyyppi on tunkemassa ulos. Yks päivä ravistelin eteisen mattoa oven suussa ja ihmettelin, että mihinkäs pallero nyt katos, niin siellähän se oli puolipukeissa menossa pihalla hiekkalelujen kanssa hiekkistä kohden :)
Sadesäälläkin tykkää lätsyttää lätäköissä ja ihastella kun ränneistä valuu vettä.
Ihana huomata kuinka vauvamaisuus karisee viikko viikolta ja pallero on saanut semmosia ison pojan juttuja olemukseensa. Kävely sujuu nyt niin hienosti jo ja kommunikointi parantunut vaikkei sanoja vielä tulekkaan. Vähän vaikuttaa siltä, että tuosta tulee aika vekkuli poika
Tasse83
Näppärä viestien naputtelija
Täällä yksi äiti itkee yön, kun Lilliputti on ensimmäistä kertaa yökylässä isoäidin luona... en varmaan nuku yhtään, kun mietin, miten kaikki sujuu. Ja tähän on vielä pakko purkaa kiukkua: lapsi ekaa kertaa poissa illan / yön, eli mulla vapaata, ja mitä tekee mies? Istuu tietokoneella. Mitä mä teen tuollaisen miehen kanssa? Lapsen takia mä tässä enää olen.
Mutta iloisempiin asioihin. Lilliputti kommunikoi kovasti omilla sanoillaan, ja on käytössä oikeitakin sanoja oikeissa yhteyksissä. Ihaninta tällä hetkellä on, kun käy koputtamassa kaikkia ovia ja huutaa "avaa". Takaperin käveleminen ja juokseminen on osa päiväohjelmaa. Täälläkin viihdytään ulkona ja sadepäivät on kurjia, kun energiaa ei saa millään purettua sisällä, vaikka kaikkea hölmöä tekemistä keksiikin. Hiekkalaatikko ja liukumäki, kukkien haistelu, marjojen syöminen pensaista... kaikki on jotenkin nyt just niin ihanaa, etten haluaisi tämän loppuvan.
Mutta iloisempiin asioihin. Lilliputti kommunikoi kovasti omilla sanoillaan, ja on käytössä oikeitakin sanoja oikeissa yhteyksissä. Ihaninta tällä hetkellä on, kun käy koputtamassa kaikkia ovia ja huutaa "avaa". Takaperin käveleminen ja juokseminen on osa päiväohjelmaa. Täälläkin viihdytään ulkona ja sadepäivät on kurjia, kun energiaa ei saa millään purettua sisällä, vaikka kaikkea hölmöä tekemistä keksiikin. Hiekkalaatikko ja liukumäki, kukkien haistelu, marjojen syöminen pensaista... kaikki on jotenkin nyt just niin ihanaa, etten haluaisi tämän loppuvan.
Kitty
Puuhakas puhuja
Meillä kans tykätään olla ulkona. Itkun kanssa melkein kannettava sisälle ellei keksi jotain harhautusta. Ja käy just noin että jos jätän ulko-oven hetkeksi raolleen niin sieltä karataan heti vaikka vaippasillaan :D
Kovasti on nyt lähipäivinä yrittänyt tapailla sanoja. Veikeä ilme päällä kun yrittää sanoo ja huomaakin onnistuvansa. "Ikki"=rikki, "eetto"=peitto jne.
Tänään olin yksin reissussa päivän ja oli 11 h erossa pojasta ekaa kertaa näin pitkään, aamusta iltaan. Kun tulin kotiin niin poika juoksi kohti halaan"äitiäiti" Ja oli aivan villinä ja juosta kirmaili pihalla muka karkuun ja sit tuli halaan. Varmaan puoli tuntia kesti tätä ilakointia.
Mitäs vielä. Hampaita on tullut nyt viikon sisällä monta läpi, eteen alas neljäs ja lisäksi poskihampaat alkaa pilkottaan toiselta puolelta. Ja meillähän oli aiemmin ihan hulinaa ja itkua ne yöt. Eipä tuo vieläkään pitkiä pätkiä nuku mutta parempaan suuntaan on menty kun on jätetty ruokavaliosta pois iso liuta refluksia mahdollisesti aiheuttavia juttuja. Mulla sama välttämisruokavalio koska imetän vielä.
Kovasti on nyt lähipäivinä yrittänyt tapailla sanoja. Veikeä ilme päällä kun yrittää sanoo ja huomaakin onnistuvansa. "Ikki"=rikki, "eetto"=peitto jne.
Tänään olin yksin reissussa päivän ja oli 11 h erossa pojasta ekaa kertaa näin pitkään, aamusta iltaan. Kun tulin kotiin niin poika juoksi kohti halaan"äitiäiti"
Ja oli aivan villinä ja juosta kirmaili pihalla muka karkuun ja sit tuli halaan. Varmaan puoli tuntia kesti tätä ilakointia. Mitäs vielä. Hampaita on tullut nyt viikon sisällä monta läpi, eteen alas neljäs ja lisäksi poskihampaat alkaa pilkottaan toiselta puolelta. Ja meillähän oli aiemmin ihan hulinaa ja itkua ne yöt. Eipä tuo vieläkään pitkiä pätkiä nuku mutta parempaan suuntaan on menty kun on jätetty ruokavaliosta pois iso liuta refluksia mahdollisesti aiheuttavia juttuja. Mulla sama välttämisruokavalio koska imetän vielä.
Kiva, että joku muukin imettää vielä. Meillä tissi on tärkeä osa päivää ja iltaa ja yötäkin.
Mä olen jo tottunut siihen etten ole koko aikaa lapsen kanssa. Ei tule itkua kun joudun töihin lähtemään. Ei se aina kivaa ole, mutta ihan ok kuitenkin. Pallero on poissaoloni jälkeen kuin takiainen lopun päivää.
Mä olen välillä myös vähän yksinäinen tässä parisuhteessa. Ei osata hyödyntää kahdenkeskistä aikaa ja sitten potuttaa kun tuntuu, ettei miestä edes kiinnosta. Me ei varmaan vaan osata kommunikoida ja lukea toistemme ajatuksia riittävän hyvin. En tiedä millä tän tilanteen korjais.
Mä olen jo tottunut siihen etten ole koko aikaa lapsen kanssa. Ei tule itkua kun joudun töihin lähtemään. Ei se aina kivaa ole, mutta ihan ok kuitenkin. Pallero on poissaoloni jälkeen kuin takiainen lopun päivää.
Mä olen välillä myös vähän yksinäinen tässä parisuhteessa. Ei osata hyödyntää kahdenkeskistä aikaa ja sitten potuttaa kun tuntuu, ettei miestä edes kiinnosta. Me ei varmaan vaan osata kommunikoida ja lukea toistemme ajatuksia riittävän hyvin. En tiedä millä tän tilanteen korjais.
Meillä on kesä mennyt oikein hyvin, alotin työt kesäkuun alussa ja tyttö meni päivähoitoon, sopeutui sinne todella hyvin ja nopeasti, on oppinutkin siellä vaikka mitä.
Sain onneksi pitää 2vk lomaa näin kesällä, tänään alkoi toinen viikko, ihanaa olla tytön kanssa kotona. Meillä kanssa neiti olis koko ajan ulkona, tässä rivarin pihassa parasta on postilaatikot ja naapureiden rapuilla olevat kukat, papalla ollessa haluaa koko ajan hiekkalaatikolle ja keinumaan, heti kun ovi aukee niin tyttö on pihalla.
Tyttö on nyt ollut 2 kertaa yökylässä, ekan kerran jussina ja nyt viime perjantaina, siellä meni niin hienosti että, tyttö tykkäs, itestä tuntu kyl tosi pahalta.
Meillä jäi vasta viime viikolla turvakaukalo pois käytöstä, sitä käytettiin viimeiseen asti mun autossa, miehen autossa on muutaman kuukauden ollut kasvot menosuuntaan istuin, nyt ostettiin mun autoon maxi cosin käännettävä istuin, laitettiin se selkä menosuuntaan, oon todella yllättynyt kun tyttö viihtyy niin paljon paremmin selkä menosuuntaan, toisessa istuimessa kaikki matkat on ollu täyttä rähinää ja huutoa. Ajattelin et olis käyny toisin päin, mut hyvä näin, mieluummin vienkin mahdollisimman kauan selkä menosuuntaan.
Musta on niin ihanaa kun hoidon myötä tyttö on oppinut nukkumaan päikkärit sisällä omassa sängyssä, ei tarvi enää kävellä ympäri kylää vaunujen kans siinä toivos että nukkuis edes vähän.
Syödäänkö muilla jo ite? Meillä on varmaan kuukauden päivät tyttö syöny ite, ei oo syötetty enää ollenkaan kun ei kelpaa muuta ku ite.
Meillä on hampaita jo kuusi ja osaa jo puhua muutaman sanan.
Neiti on niin ihana kun mennään potalle niin otan likasen vaipan pois ja taittelen sen ja jätän potan viereen, sitten kun neiti on istunu potalla tarpeeks kauan ni nousee ja ottaa likasen vaipan ja vie sen roskiin, tekee näin kotona ja mun vanhemmilla, on sitä ihana seurata.
Sain onneksi pitää 2vk lomaa näin kesällä, tänään alkoi toinen viikko, ihanaa olla tytön kanssa kotona. Meillä kanssa neiti olis koko ajan ulkona, tässä rivarin pihassa parasta on postilaatikot ja naapureiden rapuilla olevat kukat, papalla ollessa haluaa koko ajan hiekkalaatikolle ja keinumaan, heti kun ovi aukee niin tyttö on pihalla.
Tyttö on nyt ollut 2 kertaa yökylässä, ekan kerran jussina ja nyt viime perjantaina, siellä meni niin hienosti että, tyttö tykkäs, itestä tuntu kyl tosi pahalta.
Meillä jäi vasta viime viikolla turvakaukalo pois käytöstä, sitä käytettiin viimeiseen asti mun autossa, miehen autossa on muutaman kuukauden ollut kasvot menosuuntaan istuin, nyt ostettiin mun autoon maxi cosin käännettävä istuin, laitettiin se selkä menosuuntaan, oon todella yllättynyt kun tyttö viihtyy niin paljon paremmin selkä menosuuntaan, toisessa istuimessa kaikki matkat on ollu täyttä rähinää ja huutoa. Ajattelin et olis käyny toisin päin, mut hyvä näin, mieluummin vienkin mahdollisimman kauan selkä menosuuntaan.
Musta on niin ihanaa kun hoidon myötä tyttö on oppinut nukkumaan päikkärit sisällä omassa sängyssä, ei tarvi enää kävellä ympäri kylää vaunujen kans siinä toivos että nukkuis edes vähän.
Syödäänkö muilla jo ite? Meillä on varmaan kuukauden päivät tyttö syöny ite, ei oo syötetty enää ollenkaan kun ei kelpaa muuta ku ite.
Meillä on hampaita jo kuusi ja osaa jo puhua muutaman sanan.
Neiti on niin ihana kun mennään potalle niin otan likasen vaipan pois ja taittelen sen ja jätän potan viereen, sitten kun neiti on istunu potalla tarpeeks kauan ni nousee ja ottaa likasen vaipan ja vie sen roskiin, tekee näin kotona ja mun vanhemmilla, on sitä ihana seurata.
Tasse83
Näppärä viestien naputtelija
Meillä on myös jo pitkään kiikutettu omat vaipat roskikseen. Tosi söpöä. Nyt myös muut roskat, joita sattuu löytymään, tuodaan näytille äidille na sitten roskikseen.
Syötän yleensä vielä lounaan neidille. Päivällisen syö itse sormin tai lusikalla... syöminen kyllä takkuaa edelleen. Uudet ruoat saattavat päätyä maistettavaksi, mutta ne tulee ulos suusta ja kaavitaan kielestä ja sanotaan "pah" (pahaa?). Mutta on tässä pieniä voittojakin tullut, kun nykyään syö myös fusillia tagliatellen lisäksi. Pitäisi vaan jaksaa laittaa itse tarjolle uusia ruokia, mutta on niin paljon helpompaa antaa sitä samaa vanhaa, kun ei tarvitse niin paljon tyrkyttää. Syömistä on vaikeuttanut myös se, että neiti kieltäytyy joistain ruoista. Pudistaa päätään ja sanoo "ä-ää" ja pyytää jotain, mistä tykkää sanomalla esim. kado tai pää (avokado ja päärynä).
Pottailua on jatkettu. Äiti vaan on laiska. Tyttö menee usein potalle istumaan ja sanoo "pssss"... harmi ettei osaa itse ottaa vaippaa pois noissa tilanteissa, tosin muuten se olisi aika kurjaa.
Kenkäfanitus jatkuu edelleen. Kenkä osataan sanoa täydellisesti ja usein laahustaa ympäri kämppää mun kengissä sanoen "äiti kenkä". Vaatteiden suhteen neiti on myös tarkka. Työntää jotkut vaatteet pois pudistaen päätään ja yrittää pukea mieleisiä päälle itse.
Ai niin, tämän hetken juttu meillä on leikkiastiat. Heti aamulla sanoo "teetä" ja ryntää asettelemaan astioita ja tarjoaa kupeista myös äidille ja leluille.
Miten muilla? Löytyykö ehdottomia lempileikkejä? Mitä harrastuksia mielessä? Itse mietin vielä muskaria... ei oltu vauvauinnissa ja nyt pohdin, voiko tämän ikäisen kanssa alkaa käydä uimahallissa. Varmaan täysi työ pitää turvassa liukkaalla lattialla jne.
Syötän yleensä vielä lounaan neidille. Päivällisen syö itse sormin tai lusikalla... syöminen kyllä takkuaa edelleen. Uudet ruoat saattavat päätyä maistettavaksi, mutta ne tulee ulos suusta ja kaavitaan kielestä ja sanotaan "pah" (pahaa?). Mutta on tässä pieniä voittojakin tullut, kun nykyään syö myös fusillia tagliatellen lisäksi. Pitäisi vaan jaksaa laittaa itse tarjolle uusia ruokia, mutta on niin paljon helpompaa antaa sitä samaa vanhaa, kun ei tarvitse niin paljon tyrkyttää. Syömistä on vaikeuttanut myös se, että neiti kieltäytyy joistain ruoista. Pudistaa päätään ja sanoo "ä-ää" ja pyytää jotain, mistä tykkää sanomalla esim. kado tai pää (avokado ja päärynä).
Pottailua on jatkettu. Äiti vaan on laiska. Tyttö menee usein potalle istumaan ja sanoo "pssss"... harmi ettei osaa itse ottaa vaippaa pois noissa tilanteissa, tosin muuten se olisi aika kurjaa.
Kenkäfanitus jatkuu edelleen. Kenkä osataan sanoa täydellisesti ja usein laahustaa ympäri kämppää mun kengissä sanoen "äiti kenkä". Vaatteiden suhteen neiti on myös tarkka. Työntää jotkut vaatteet pois pudistaen päätään ja yrittää pukea mieleisiä päälle itse.
Ai niin, tämän hetken juttu meillä on leikkiastiat. Heti aamulla sanoo "teetä" ja ryntää asettelemaan astioita ja tarjoaa kupeista myös äidille ja leluille.
Miten muilla? Löytyykö ehdottomia lempileikkejä? Mitä harrastuksia mielessä? Itse mietin vielä muskaria... ei oltu vauvauinnissa ja nyt pohdin, voiko tämän ikäisen kanssa alkaa käydä uimahallissa. Varmaan täysi työ pitää turvassa liukkaalla lattialla jne.