Kiinnostavaa! Varmasti fiksu käytäntö.Täällä muuten on myös pakollista mennä neuvolaan alkuaikoina vähintään kerran yksin, kun siellä pidetään "kotiväkivalta-kysely" ja silloin kumppani ei saa olla paikalla. Näin ainakin meidän neuvolassa
tästä syystä mittaan kotona verenpaineetkin silloin kun lapset nukkuu, kerran kokeiltiin neuvolassa kun oli taapero mukana ja mittauksen aikana hän meni repii sähköpöydän johtoa irti seinästä ni totesin et jatkan mittailua kotona 
Jotenkin ne miehen puheet meni todella ihon alle. Yrittää sitten tässä ajatella positiivisesti kun toinen tommonen. Sinänsä outoa siksikin kun tähän mennessä ollut paljon positiivisempi pelkän yrityksenkin suhteen kuin mä mies siis. 
En tiedä mistä tuo johtuu hänen käytös...
Kaipa sitä bussilla olisi sitten pakko mennä? 
Pari viikkoa odotellaan ultraan, että ollaan varmasti sellaisilla päivillä (19.11 n 7+5) että kesto on mahdollista määritellä, samalla saatiin eka neuvola-aika 28.11 joka tasan 9+0
Ja meillä odotetaan esikoista ja mies on itse toivonut että pääsisi mukaan aina kun mahdollista, koska odotetaan kuitenkin yhteistä perheenjäsentä yhdessä
Mä kanssa vitkuttelin, mutta nyt rohkenin soittaa kun viikonloppuna cb viikkotestin viikot nousivat 2-3Mua vähän ahdistaa alkaa varaamaan ensimmäisiä aikoja (ultra ja neuvola), jos joutuisikin perumaan niitä.. Vielä en ole varannut mitään, mutta varmasti nyt alkuviikosta tulee varattua
Mutta vaikka ahdisti ja jännitti soittaa, niin nyt kyllä mukava kun on jotain konkreettista mitä kohti mennään vaikka hirvittääkin
Mitenhän tästä nyt sitten pitäisi edes iloita kun en miehellekkään voi mitään enään sanoa tähän liittyen... Terapeutinkin kanssa puhuin jo tänään, mutta se oli ennen tuota riitaa. En voi häneltäkään joka asiassa varsinkaan joka päivä pyytää uutta aikaa. Pitäisi olla iloinen jne.. Ei ole yhtään iloinen odottava olo. Lähinnä kauhulla odotan jos jatkuu niin mennä varhaisultraan yksin että mietin että turhaa varmaan mennä edes? 
Neuvolaakin odotan kauhulla sittenkin. Onneksi sentään testejä ei enään yhtään kiinnosta tehdä. Että ainakaan ei tuhlaannu rahaa niihin enään, en varmaan edes tuota vikaa viikkodigiä tee sittenkään. Ei tarvii olla joka hetki iloinen, tosi ok että tulee myös muita tunteita. Iso juttuhan tämä on, ja teillä vielä takana niin monta kertaa pettymystä et ei ihme et on tosi vaikea olla optimistinen ja uskoa et tämä voisi kantaa. Toivottavasti saatte riidan sovittua, ja sun mieskin alkaa pikkuhiljaa uskoa raskauteen ja innostua siitä.Sori oon nyt hirveän synkällä päällä... Mutta ei ole oikein muutakaan paikkaa minne purkaa tätä oloa.
Juu mietin vaan miksi oli vielä yritysaikana niin positiivinen, ymmärrän että pettymyksistä tuo varmasti kumpuaa mutta outoa vaan kuten sanoin vielä oli positiivinen kun yritettiin.Ei tarvii olla joka hetki iloinen, tosi ok että tulee myös muita tunteita. Iso juttuhan tämä on, ja teillä vielä takana niin monta kertaa pettymystä et ei ihme et on tosi vaikea olla optimistinen ja uskoa et tämä voisi kantaa. Toivottavasti saatte riidan sovittua, ja sun mieskin alkaa pikkuhiljaa uskoa raskauteen ja innostua siitä.
Niin tuo äkkikäännös positiivisuudessa jotenkin outoa...
Täällä mukaan ilmoittautuu yksi tänään plussannut. Mitään en oikein uskalla vielä toivoa, koska kaikenlaista historiaa on, mutta iloitsen nyt silti tästä päivästä 
Suunnitelmana olis ylihuomenna testata uudelleen ja katsoa, olisko viiva vahvistunut. Jos joo, niin varaan ajan varhaisultraan. Pääsispä jouluna kertomaan lähipiirille hyvät uutiset 
meillä on ihan mahtava neuvolaihminen ja jutellaan muistakin asioista kuin neuvola asioista ja aina ottaa vakavasti huolet joita kerrotaan.
Mut äkkiäkös ne kertyy.Haaveilen tästä samasta, olisi kyllä kivaMe haaveillaan täällä, että saataisiin NT-ultra juuri ennen joulua ja sieltä vahvistus että uskallettaisiin jouluna kertoa sitten molempien perheille
