Täällä myös esikoista toivotaan, spottasin että tällä sivulla ainakin
@n4llekarkki ja
@Poutapilvi1 samassa tilanteessa?
Tämä oli jo YK13, huhtikuussa 2024 aloitettiin yritys ja puolen vuoden päästä marraskuussa selvisi että onkin PCOS, kun menin gynelle ihmettelemään pitkiä menkkoja. Silloin oli vielä suht säännölliset kierrot niin gyne sanoi että jatka yritystä, mutta tottakai heti sen jälkeen tuli kolme ovuloimatonta kiertoa putkeen ja kierrot vaan piteni pitenemistään...
Kun tuli huhtikuussa vuosi täyteen yritystä, aloitettiin julkisella ensikäynnillä, mutta sanoivat että lähete naistenpolille menee syksyyn, joten marssin sitten yksityiselle hakemaan ensiapua. Ekasta letrozol-kierrosta jäi kysta joka vähän sekoitti toista letrokiertoa ja tuli kunnon 7 pv vuoto yhtäkkiä kesken kierron ennen ovista, ja ehdin jo vaipua epätoivoon että tuleeko tästä ikinä mitään. En tiedä oliko se vuoto menkat vai ei, joten en tiedä että oliko KP12 vai KP38 kun tuli selkeä ovisplussa, mutta niin se vaan näytti toimivan! Mulla yleensä alkaa menkat jo DPO10 mutta uskalsin tehdä testin jo DPO8 kun oli jomotellut alaselkää ja alavatsaa ja oli sellainen fiilis, että jos nyt kerrankin tekisi testin, ennen kuin menkat alkaa. Siitä tämä elämäni ensimmäinen haalea posi on nyt tullut!
Tänään on vasta DPO9 mutta näkyy selkeä viiva, yritän pitää vielä jalat maassa etten liikaa innostu, kun voihan olla että viikon sisään tulee täältä sitten kadottua jos menkat alkaakin, mutta pidän ainakin hetken kiinni tästä onnen tunteesta!
Jos ei pysykään mukana niin toivon mukaan ei tarvitse uudestaan odottaa 1 vuotta ja 4 kuukautta ennen seuraavaa positiivista!
Mutta toivottavasti täällä huhtikuisissa pääsen jatkamaan loppuun saakka!
Pitää vaan mennä päivä kerrallaan. Sinänsä kiva, ettei oo oireita, oon jaksanut treenata ihan normaalisti!
Aloitin tammikuussa salilla käynnin ja haluisin kyllä jatkaa käyntiä ihan loppuun asti jos se treenaus auttaisi sitten synnytyksessä myös, vähän olen jo googletellut että minkä verran kannattaa soveltaa missäkin vaiheessa vaikka onkin vielä aikaista! 
Ja kyllä, esikoista odotan myös 
unessa vaan itkin ja huusin, mut sit yhtäkkiä joku sanoi mulle, että tollanen on normaalia tässä alussa, että joku hematooma sieltä vuotelee. Noh sit heräsin ja olin ihan ihmeissään, et miks mä tollasia unia nään ja sit vast hetken päästä muistin, että ainiin mähän oon taas raskaana
Olisin halunnut pidempään nukkua mutta olihan sitä pakko käydä vessassa heti. Ei ollut verta ja testin viiva vahvistui! Huh! Nyt yritän jatkaa torkkuja 
täällä on nyt kuukauden herätty 6 aamulla ja alkaa pikkusen painamaan nää aamuherätykset
uskon näin olevan Liljankin kohdalla, kun hän niin jo nyt on kiinnostunut muista pienistä ja nukkea hoivaa kauheena
Sitä kun ei voi ikinä tietää etukäteen millaiset kemiat sisaruksilla kehittyy ja miten esikoinen reagoi uuteen vauvaan. Oli se ikäero pieni tai vähän isompi. 
Toivottavasti ei ole enneuni...huh se vasta oliskin shokki. 
Kevät oli kyllä ihanaa aikaa saada vauva mun mielestä, kun alkoi tulla valoisaa ja pääsi heti ulkoilee
Ja itse olen syntynyt keskellä kesää heinäkuussa, se on ollut lapsena masentavaa kun yleensä kukaan kaveri ei ole päässyt synttäreille ja toki aikuisenakin on kavereilla lomat silloin ja kaikki ties missä, vaikka toki sitä ei enää kolmekymppisenä samalla tavalla juhlikaan. Eli nyt tuntuu tuo huhtikuu tosi sopivalta, on alkuvuodesta mutta ei keskellä kesää ja sää olisi sopiva kun pikkuhiljaa menisi kesää kohti! 
mukavasti pari kuukautta aikaa pesiytyä sisällä vauvan kaa ja kesällä vauva jo sopivan ikäinen kaikkeen touhuiluun kodin ulkopuolellakin 
Mutta toisaalta nopeesti kuitenkin menee kaikki vaiheet ohi lapsilla ja sit tulee joku uusi
ja pukemisen helppous! Itseä vähän harmittaa etten saa kokea kesällä raskautta, ajatuksissa olisi ihana keikkua ison vatsan kanssa tuolla kesämekossa
pian saadaan oma salainen ryhmä