Yleinen keskustelu
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Ei olla vielä kerrottu raskaudesta kenellekään, 17.3 on nt ultra niin sen jälkeen esikoiselle ja molempien vanhemmille ja sisaruksille + ystäville kenen kanssa eniten ollaan tekemisissä 
Miulla on alusta lähtien ollut turvotusta enemmän tai vähemmän alavatsalla, varsinkin iltaisin näyttää että raskaus olisi jo pidemmällä
Tänään rv 10+6 
Syke löytyy myös nyt aiempaa ylempää ja tunnen kohdun alavatsalla.
Miulla on alusta lähtien ollut turvotusta enemmän tai vähemmän alavatsalla, varsinkin iltaisin näyttää että raskaus olisi jo pidemmällä
Tänään rv 10+6 Syke löytyy myös nyt aiempaa ylempää ja tunnen kohdun alavatsalla.
Mulla näyttää ihan vauvamahalta, mutta todellisuudessa siellä on esillä kaikkea muuta paitsi se vauva 
kohtua en enää edes tunne 
Kovimman pahoinvoinnin aikana turvotus oli niin pahana, että tunsin kohdun kunnolla kun suolisto puristi sitä niin paljon. Nyt kun pahoinvointi on helpompana, niin turvotusta ei oo ja kohtu seilaa tuolla jossain tosi syvällä. Sellainen epäuskoinen olo, että onko tässä muka oikeasti raskaana 
kohtua en enää edes tunne Kovimman pahoinvoinnin aikana turvotus oli niin pahana, että tunsin kohdun kunnolla kun suolisto puristi sitä niin paljon. Nyt kun pahoinvointi on helpompana, niin turvotusta ei oo ja kohtu seilaa tuolla jossain tosi syvällä. Sellainen epäuskoinen olo, että onko tässä muka oikeasti raskaana 
Täällä oli nt-ultra tällä viikolla, kaikki oli onneksi hyvin 
Kyllä silmäkulmat kostuivat, kun pääsi näkemään pienen jumppailevan villisti. Jotenkin tää raskaus tuli taas vähän todemmaksi, vaikka samaan aikaan onkin semmoinen vähän epäuskoinen olo...että oikeestiko sisälläni on pieni ihmisenalku, jolla on syke ja joka voi jo liikkua 
laskettu aika aikaistui varhaisultran arviosta kahdella päivällä eli nyt la lähempänä menkkojen ekan päivän perusteella laskettua la:ta.
Kyllä silmäkulmat kostuivat, kun pääsi näkemään pienen jumppailevan villisti. Jotenkin tää raskaus tuli taas vähän todemmaksi, vaikka samaan aikaan onkin semmoinen vähän epäuskoinen olo...että oikeestiko sisälläni on pieni ihmisenalku, jolla on syke ja joka voi jo liikkua laskettu aika aikaistui varhaisultran arviosta kahdella päivällä eli nyt la lähempänä menkkojen ekan päivän perusteella laskettua la:ta.
Ja yhä samaistun turvotusviesteihin aika löysillä vaatteilla on tullut mentyä tämä alkuvuosi, välillä turvotus on ihan hervotonta 9-10 viikoilla pahoinvointi ja ruokahaluttomuus tuntui helpottavan, mutta nyt viikoilla 11-12 on tullut taas takaisin 
aika löysillä vaatteilla on tullut mentyä tämä alkuvuosi, välillä turvotus on ihan hervotonta 9-10 viikoilla pahoinvointi ja ruokahaluttomuus tuntui helpottavan, mutta nyt viikoilla 11-12 on tullut taas takaisin Täällä 14+4 ja just tänää aamulla miehen kanssa tarkkailtiin, et kyl maha on selkeesti jo kasvanu. Kaikki vaatteet mahtuu edelleen päälle, mutta housut tuntuu tosi ikäviltä, ko kiristää ja puristaa mahan kohdalta!
Me ollaan kerrottu molempien perheille ja muutamille kavereille, mut ei sen laajemmin. Ja julkista ilmoitusta ei aiota someen laittaa, eiköhän se sana kiiri jossain vaiheessa joka tapauksessa kaikille joiden tarviikin tietää
Me ollaan kerrottu molempien perheille ja muutamille kavereille, mut ei sen laajemmin. Ja julkista ilmoitusta ei aiota someen laittaa, eiköhän se sana kiiri jossain vaiheessa joka tapauksessa kaikille joiden tarviikin tietää
ellisvonmellis
Oman äänensä löytänyt
Turvotusta täälläkin, ihan siis julmettu xD Työkavereista kaks on jo huomanneet ja kerroin omille tiimiläisille. Ajattelin helpommaksi kaiken kannalta, kun oon joutunut olla pois yllättäen väsymyksen ja vaikeen migreenin takia, mitä en nyt pysty lääkitä.
Ens viikolla työterveyslääkäri ja keskustelua osasairaspäivärahasta, vaikka oon pienituloinen jo näinkin.
Mut jaksaminen ja terveys edellä, ettei tulis mitään loppuunpalamisia liiallisella pinnistelyllä ja sinnittelyllä! Siitäkin kokemusta..
Ens viikolla työterveyslääkäri ja keskustelua osasairaspäivärahasta, vaikka oon pienituloinen jo näinkin.
Mut jaksaminen ja terveys edellä, ettei tulis mitään loppuunpalamisia liiallisella pinnistelyllä ja sinnittelyllä! Siitäkin kokemusta..
ellisvonmellis
Oman äänensä löytänyt
Ja mä oon kertonu läheisille jo, eikä jäljellä ole enää juurikaan ihmisiä kenelle haluan mitenkään erikseen kertaakaan. :--)
ellisvonmellis
Oman äänensä löytänyt
Täällä on jo isompien perheiden äitejä, meidän perheeseen syyskuinen on toinen lapsi ja ensikerrasta 10 vuotta. Mulla on ollut haasteita kehonkuvan kanssa läpi elämäni ja tämä puoli vähän huolettaa. Huomenna 13+0 ja olen kerännyt jo yli 5 kiloa. Syön ihan normaalisti, mutta liikun vähäisemmin huonon voinnin ja jaksamisen vuoksi. Olen oppinut kyllä armollisuutta ja sitä haluan vaalia, mutta kokemukset, vinkit ja neuvot, miten lisätä lempeää suhtautumista muuttuvaa kehoa kohtaan on tosi tervetulleita.
Mieskin on niin kovin hyvässä kunnossa ja jaksaa itsensä ja kuntonsa eteen nähdä vaivaa, enkä itse ole koskaan elämäntavaksi tämäntapaista liikuntaa saanut, vaikka osaksi elämää se on kyllä rakentunut.
Mieskin on niin kovin hyvässä kunnossa ja jaksaa itsensä ja kuntonsa eteen nähdä vaivaa, enkä itse ole koskaan elämäntavaksi tämäntapaista liikuntaa saanut, vaikka osaksi elämää se on kyllä rakentunut.
Mulla tuli esikoisen aikana maltillisesti painoa, kunnes lopussa alkoi kiloja ropisemaan kun raskaus meni yli toista viikkoa yliajalle.. imetyksen myötä kilot tippui hienosti lähes lähtöpainoon, mutta kun etsittiin sopivaa ehkäisypilleriä tuli +10kg mitä en oo saanut karistettua.
BMI on karvan yli 32, ja joka puolelta on nyt muistuteltu painosta.. Neuvolalääkärikäynnillä sain mama vitamiinien lisäksi foolihappolisän, pelkästään painon takia.
Oon silti aina ajatellut että raskauden aikana tulee kiloja mitä tulee, että ne tulee "tarkoituksella", ainakin olevinaan
On hyvä olla itselle armollinen näissä asioissa, kun jos syöminen on kunnossa niin ei paljon voi asiaan vaikuttaa. Ja liikkuminen juurikin oman voinnin mukaan.
Kyllä mua itseäkin huolettaa paino ja miten siitä taas selviää. Edellisestä raskaudesta jäi roikkuva mahasäkki ja pelkään, että tämän jälkeen säkki on vielä pahempi. Olen mt kuntoutuja ja liikkumista on tosi vaikea säädellä arkeen riittävästi. Töissä ollaan aktiivisia, mutta vapaalla meinaan jämähtää paikalleen. Makeaakin menee nyt turhan paljon ja sellainen huoli takaraivossa, että miten saa säilytettyä kunnioituksen ja lempeyden itseä kohtaan.
LiikkeenLumo
Silmät suurina ihmettelijä
Me oltiin tänään nt-ultrassa ja sen puolesta kaikki näytti olevan hyvin. 
Viime viikolla sain verikoeseulan tulokset ja niitä tietenkin olen googlettanut, vaikka ei saisi. Minulla hcg-arvo oli koholla ja sen perusteella olin aika huolissani koko viime viikon. Mutta nyt ultran perusteella kätilö sanoi, että ei tarvetta huolestua.
Mulla ei ole paino noussut vielä yhtään. 2 viikkoa sitten tuntui, että vatsa oli todella iso ja turvonnut. Nyt selvästi vauva noussut ylemmäs ja suurempi turvotus hävinnyt. Olen viikolla 12+3.
Viime viikolla sain verikoeseulan tulokset ja niitä tietenkin olen googlettanut, vaikka ei saisi. Minulla hcg-arvo oli koholla ja sen perusteella olin aika huolissani koko viime viikon. Mutta nyt ultran perusteella kätilö sanoi, että ei tarvetta huolestua. Mulla ei ole paino noussut vielä yhtään. 2 viikkoa sitten tuntui, että vatsa oli todella iso ja turvonnut. Nyt selvästi vauva noussut ylemmäs ja suurempi turvotus hävinnyt. Olen viikolla 12+3.
Täällä kanssa oli tänään nt-ultra ja kaikki oli hyvin nyt voi huokaista ja katsoa miten raskaus kehittyy. 12+4 säilyi. Oli mielenkiintoista nähdä kaikki raajat yms, esikoinen kun kyseessä niin en tiennyt yhtään, että mitä kaikkea sieltä näkyy. Jalkoja suoristeli kovin ja sain ne onneksi videolle
nyt voi huokaista ja katsoa miten raskaus kehittyy. 12+4 säilyi. Oli mielenkiintoista nähdä kaikki raajat yms, esikoinen kun kyseessä niin en tiennyt yhtään, että mitä kaikkea sieltä näkyy. Jalkoja suoristeli kovin ja sain ne onneksi videolle
ellisvonmellis
Oman äänensä löytänyt
Ihana lukee teidän ultrakuulumisia! Tuntuu, että päivät menee hujauksessa, viikot samaten, vaikka silti matelee tavallansa. Jotenkin säilyy sellainen maltti odotuksessa ja innostuksessa kun pääsee jollain tapaa myötäelää muidenkin juttuja. :D
Me saatiin nt:ssä aika rakenneultraan ja se on heti vapun jälkeen. Hetki pittää odotella, mutta äkkiäpä menee. Nyt jo hurjistuttaa, miten äkkiä vauva-aikakin onkaan ohi Tosi ajantasalla...
Me saatiin nt:ssä aika rakenneultraan ja se on heti vapun jälkeen. Hetki pittää odotella, mutta äkkiäpä menee. Nyt jo hurjistuttaa, miten äkkiä vauva-aikakin onkaan ohi
Tosi ajantasalla...Itellä tuli nt ultrasta sellainen tää oikeasti tapahtuu -olo ja sitä myötä innostus ehkä oikeasti alkoi. Jotenkin pelkäsin innostua liikaa ennen kuin kuuli kaiken olevan hyvin 
mutta aika kyllä menee nopeasti! Odotan kyllä jo sitä, että saa tietää sukupuolen. Aiotteko muut pyytää tiedon vai haluatteko yllättyä?
mutta aika kyllä menee nopeasti! Odotan kyllä jo sitä, että saa tietää sukupuolen. Aiotteko muut pyytää tiedon vai haluatteko yllättyä?Jotenkin on ollut tosi luottavaisin mielin alusta asti tästä raskaudesta, mutta toki tässä alussa pitänyt mielessä ne huonommatkin vaihtoehdot joita elämä saattaa kysymättä tarjoilla..
Mutta nt-ultran jälkeen on kyllä kevyempi olo, ja juurikin tuollainen "tää oikeasti tapahtuu" fiilis
Sukupuoli halutaan tietää kun mahdollista, vaikkei sillä sinänsä ole merkitystä kumpi sieltä tulee.
Itsellä ollut koko ajan poika tunne, mutta mielenkiintoinen nähdä pitääkö fiilis kutinsa, vai pääseekö tädit höösäämään prinsessaa
Mutta nt-ultran jälkeen on kyllä kevyempi olo, ja juurikin tuollainen "tää oikeasti tapahtuu" fiilis
Sukupuoli halutaan tietää kun mahdollista, vaikkei sillä sinänsä ole merkitystä kumpi sieltä tulee.
Itsellä ollut koko ajan poika tunne, mutta mielenkiintoinen nähdä pitääkö fiilis kutinsa, vai pääseekö tädit höösäämään prinsessaa
Jos lapsivesinäytteestä ja rakenneultrasta selvitään tervein paperein, niin haluan kyllä ehottomasti kysyä sukupuolen. Mulla on todennäköisesti jokin geneettinen taipumus synnyttää isokokoisia vauvoja, ja poikasikiöt tuppaa oleen isompia ku tytöt. Tästä syystä erityisesti meinaan tukehtua uteliaisuuteeni, koska oon jo kerinny miettiin synnytystä
Esikko toivoo kuolemaksensa, että bebe on tyttö, mutta aikoo huolehtia sen oikeanlaisesta kasvattamisesta tyttöjuttuihin, vaikka se oiskin poika Niin että bebe ei tuu pelastumaan barbieleikeiltä ja hiussalongilta oli tyttö tai poika. Määkin toivon ehkä aavistuksen enemmän tyttöä, koska muhun on jotenkin hiipiny epäusko itteä kohtaan, että osaanko auttaa poikalasta kunnolla kasvamaan tänhetkisessä maailmassa. Toisaalta jos bebe ois poika, ni sillä ois pienellä ikäerolla näppärästi poikaserkku, jonka kanssa olla paita ja peppu. Mies toivoo vähän yllättävästi poikaa hieman enemmän. Puoliso ei usein jaksa sellasta miesten örinämaailmaa ja viihtyy paremmin naisten keskellä, vaikka ulkoisesti näyttää itse herra pääörisijältä Aikasemmin se on toivonu tyttöjä, mutta ehkä sille on jotenkin valjennu, että lapset todellakin kasvaa ja sellanen isomman pojan ohjaaminen elämässä vois olla mielenkiintostakin. Meiän vakavasti sairas poika ei pysty mielipidettä kertoon, mutta tykkää kovasti kaikista vauvoista ja lapsista, joten sen reaktio on varmaan positiivinen mihin tahansa.
Esikko toivoo kuolemaksensa, että bebe on tyttö, mutta aikoo huolehtia sen oikeanlaisesta kasvattamisesta tyttöjuttuihin, vaikka se oiskin poika
Niin että bebe ei tuu pelastumaan barbieleikeiltä ja hiussalongilta oli tyttö tai poika. Määkin toivon ehkä aavistuksen enemmän tyttöä, koska muhun on jotenkin hiipiny epäusko itteä kohtaan, että osaanko auttaa poikalasta kunnolla kasvamaan tänhetkisessä maailmassa. Toisaalta jos bebe ois poika, ni sillä ois pienellä ikäerolla näppärästi poikaserkku, jonka kanssa olla paita ja peppu. Mies toivoo vähän yllättävästi poikaa hieman enemmän. Puoliso ei usein jaksa sellasta miesten örinämaailmaa ja viihtyy paremmin naisten keskellä, vaikka ulkoisesti näyttää itse herra pääörisijältä Aikasemmin se on toivonu tyttöjä, mutta ehkä sille on jotenkin valjennu, että lapset todellakin kasvaa ja sellanen isomman pojan ohjaaminen elämässä vois olla mielenkiintostakin. Meiän vakavasti sairas poika ei pysty mielipidettä kertoon, mutta tykkää kovasti kaikista vauvoista ja lapsista, joten sen reaktio on varmaan positiivinen mihin tahansa.
Me aiotaan kysyä sukupuoli. Itse vähän houkuttaisi odottaa syntymään asti, olis jännä kokea kerran se yllätys siinä hetkessä ja nyt kun meillä on jo tyttö ja poika ennestään, on meille ihan sama kumpi tulee niin pystyis ottamaan rennommin asian kanssa. Samalla kyllä houkuttelis tietää sukupuoli nyt heti! Mutta isompien lasten takia halutaan se selvittää jos mahdollista. Voidaan sitten puhua pikkuveljestä tai -siskosta. Ja vähän veikkaan että esikoinen toivoo siskoa niin kovasti (on serkussarjan ainoa tyttö), että jos toive ei toteudu, on parempi että on aikaa sopeutua pikkuveljen tuloon, eikä niin että pettymys tulee syntymän aikaan
Mutta isompien lasten takia halutaan se selvittää jos mahdollista. Voidaan sitten puhua pikkuveljestä tai -siskosta. Ja vähän veikkaan että esikoinen toivoo siskoa niin kovasti (on serkussarjan ainoa tyttö), että jos toive ei toteudu, on parempi että on aikaa sopeutua pikkuveljen tuloon, eikä niin että pettymys tulee syntymän aikaan
ellisvonmellis
Oman äänensä löytänyt
Me halutaan kans selvittää sukupuoli. Esikoisen ja yhden päättyneen raskauden kohdalla oli alusta asti itellä sellanen selkee fiilis, nyt ei ollenkaan! 
Vähän hassuakin, kun en tavota yhtään semmosta sisäistä kutinaa, et kumpi ois, mut maltettava odotella.
Tuleva isoveli puhuu niin joviaalisti "pikkusisaruksesta" ja on todennut, että ihan sama kun joka tapauksessa siitä tulee kuitenkin yhtä ihana ja yhtä ärsyttävä
Esikoinen kyl tosi innoissaan kun on oltu aika selkeesti yhden lapsen perhe ja minä lisäks pojan kanssa pitkään ihan kaksin.
Vähän hassuakin, kun en tavota yhtään semmosta sisäistä kutinaa, et kumpi ois, mut maltettava odotella. Tuleva isoveli puhuu niin joviaalisti "pikkusisaruksesta" ja on todennut, että ihan sama kun joka tapauksessa siitä tulee kuitenkin yhtä ihana ja yhtä ärsyttävä
Esikoinen kyl tosi innoissaan kun on oltu aika selkeesti yhden lapsen perhe ja minä lisäks pojan kanssa pitkään ihan kaksin.
Me on molemmat todettu, että jos sukupuolen nyt näkee sieltä hyvin niin toki sen saa meille kertoa. Ehkä sen takia voisi olla kiva tietää ajoissa, kun mun on jotenkin hankalaa päättää nimeä, joten olisi kiva aloittaa pohdinta hyvissä ajoin ja sukupuolen perusteella olisi helpotus voida rajata puolet nimistä pois.