Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: this_feature_currently_requires_accessing_site_using_safari
Kiva, että muitakin myöhästelijöitä Mulla oli sama tilanne, ei oikein uskaltanut aiemman keskenmenon vuoksi liikaa ilakoida, ennen kuin päästiin yli alkuraskaudesta. Sen takia tämä keskustelufoorumikin jäänyt lähinnä taka-ajatukseksi.Moi vaan kaikille! Täällä myös vähän jälkijunassa liityn keskusteluun mukaan. Viikkoja 14+6 enkä edellisen raskauden keskenmenon vuoksi uskaltanut ilakoida tästä raskaudesta ennen nt-ultraa, joka oli muutama viikko sitten. Ultrassa oli kaikki hyvin, kätilön sanoin "ei voisi olla paremmin"
Ehkä vähitellen uskallan jopa alkaa nauttimaan raskaudesta, kun pahimmat alkuraskauden oireetkin ovat väistymässä.
Hirmuisesti onnea myös sinnePaljon onnea! Samassa veneessä ollaan täällä. Meillä yllätys (lue: shokki) tuli kyllä jo aiemmin, kun ei maltettu odottaa NT-ultraa vaan käytiin marraskuun alkupuolella yksityisellä varhaisultrassa, jossa tämä kaksosasia selvisi. Onko teillä kaikki mennyt hyvin? Meillä oli tällä viikolla NT-ultra, jossa molemmat vauvat olivat tosi aktiivisia ja samankokoisia. Meillä oman mausteen tuo se, että kyseessä mo-di-kaksoset eli omat vesipussit mutta yhteinen istukka. Sen takia 16. viikolta alkaen pitää käydä parin viikon välein uä-seurannassa Helsingissä varmistamassa, että vauvoilla kaikki hyvin.
Kiitos!Hirmuisesti onnea myös sinne
Täällä on mennyt kaikki hyvin, dopplerilla on kuunneltu sydänääniä ja molempien äänet kuuluvat selkeästi (toisen edessä oleva istukka vaikeuttaa vähän kuuntelua)
Seuraava neuvola on ensiviikolla ja sitte selviää ehkä se, tullaanko kuinka paljon tiheämmin kaikkea seuraamaan. Tän neuvolan piti olla viime viikolla, mutta siirtyi terveydenhoitajan poissaolon vuoksi (semisti harmittaa, muttei näille voi mitään).
On kyllä ollut tohinaa, mutta aika sopivasti. Aatto vietettiin anoppilassa ja oli ihanaa eilinen oltiin keskenämme ja tänään piipahti mun porukat. Esikoinen on saanut paljon mieluisia lahjoja ja leikkinyt niillä. Jouluruoka on maistunut hyvinVielä pari viestiä, ja sitten tulee mullakin viestimäärä täyteen.
Mites teillä on joulu mennyt? Mulle ei ole muut kuin alkupalat maistuneet, niistäkin onneksi saa tosi monipuolisia kokoonpanoja lautaselle ja jälkkärit menee kans.
Mulla ei ollut koko lääkäriä tässä vaiheessa, kun kävin alkuraskauden ultrassa lasketun ajan selvittämiseksi meidän neuvolalääkärillä. Mutta silloin kysyi vain että onko lääkityksiä tai sairauksia (että jos olis vaikka tarvinnut niitä selvitellä) ja sit todettiin että jos ei mitään huolestuttavaa tule, niin se ultra kävi lääkärintarkastuksesta. Eli ei siellä mitään tavallista neuvolakäyntiä ihmeempää olisi ollut, ja sama juttu oli mulla esikoisestakin että ihan normaali käynti oli. Siinä loppuraskauden käynnillä sitten on enemmän iloa lääkäristäkin jo, kun tunnustelee paikkojen kypsyyttä yms. Ja toki jos olisi jotain erityistä seurattavaa tai odottajalla herännyt isompia huolenaiheita jo tässä vaiheessa niin silloin saisi varmasti jo tässä ekassakin jotain enempiä apujaMinkälaisia lääkärikokemuksia teillä on ollut? Mulla oli tällä viikolla neuvolalääkärin aika ja oletin etukäteen, että siellä käsitellään laajasti kaikenlaista. Kuitenkaan lääkäri ei kysellyt kuin harrastuksista ja vain, että olisiko minulla kysymyksiä. Ei siinä sitten juuri tullut mieleen, kun en ollut osannut etukäteen varautua kunnolla. Jäi vähän laimea olo siitä käynnistä
Tervetuloa tänne foorumille, ja onnea tulevasta pienokaisesta Onpa teillä ollut yllätystilanne siellä! Ja varmasti molemmille vanhemmille pieni shokki ja tulee vaatimaankin ajatusten järjestelyä. Silti kurja kuulla, että mies tuolla lailla syyttää tai syyllistää sinua. Kunpa hänellä mieli pääsisi mukaan, ja kerkeäisi innostua lapsesta ja sinäkin saisit hoivaa ja huolenpitoa häneltä raskausaikana jo, sekä aikanaan synnytyksen jälkeen. Joko olet ehtinyt tuleville isovanhemmille kertoa uutiset?Heippa!
En oikein tiennyt minne kirjoittaa, mutta täällä kaivattaisiin todenteolla tukea.
Raskaus tuli todella puskista, mitään erityisiä oireita mulla ei ollut ja yhdistin lokakuussa olleen tiputtelun kuukautisiin. Oon ollut työttömänä elokuun lopusta lähtien ja stressiä on ollut sen takia.
Kävin varhaisraskauden ultrassa maanantaina kun ei mulla ollut mitään hajuakaan miten pitkällä ollaan ja kätilö sanoi heti että selkeästi pidemmällä kuin neuvolassa arvioitu 13+2. Nyt mennään jo 19+6. Onneks ultran perusteella kaikki oli kunnossa.
Mies ei ole ollenkaan innostunut tai kiinnostunut, vaikka välillä puheet on että "meidän lapsi ei sitten ainakaan tee sitä tai mä jään sen kanssa sitten kotiin". Tänään sain kuulla kuinka tää on mun ja mun pillerien syytä. Oon itse tosi onnellinen tästä, kyseessä on mun ensimmäinen ja omille vanhemmille myös ensimmäinen lapsenlapsi.
Kiitos, täällä jo innossani odottelen että pienokainen tulee maailmaanTervetuloa tänne foorumille, ja onnea tulevasta pienokaisesta Onpa teillä ollut yllätystilanne siellä! Ja varmasti molemmille vanhemmille pieni shokki ja tulee vaatimaankin ajatusten järjestelyä. Silti kurja kuulla, että mies tuolla lailla syyttää tai syyllistää sinua. Kunpa hänellä mieli pääsisi mukaan, ja kerkeäisi innostua lapsesta ja sinäkin saisit hoivaa ja huolenpitoa häneltä raskausaikana jo, sekä aikanaan synnytyksen jälkeen. Joko olet ehtinyt tuleville isovanhemmille kertoa uutiset?
Ja kun saat 30 viestiä näihin kesäkuisten avoimiin ketjuhin (leikkinurkka erityisen hyvä paikka kerryttää nopeasti viestejä, autetaan kyllä pelailemalla niitä kun sinne uusia viestejä tulee) ni pääset sinäkin mukaan tuonne salaiseen ryhmään. Siellä näkee viestit vain ryhmässä mukana olevat, niin on tosi avoin ilmapiiri kirjoitella
Voi että, onpa ihana että isovanhemmat ilahtui noin paljon eläimet on kyllä ihmeellisiä kun aistivat. Täällä on koirat muuttuneet aivan takiaisiksi ja nuorempi vain nuuskuttelis mun masua. Vissiin hyvä haju hänestäKiitos, täällä jo innossani odottelen että pienokainen tulee maailmaan
Joo oli heti ultran jälkeen pakko soittaa tuleville isovanhemmille ja sain iskän itkemään äiti osasi joulun aikaan jo aavistella joten hänelle kerroin jo silloin.
Todellakin yllätystilanne ja tässä on itse päässyt alkushokista yli ja fiilistelen noita ultrakuvia koko ajan
Onneks on kuitenkin kavereita joille voi jutella, mutta kun ei olla ollenkaan samassa tilanteessa.
Mäpäs rupean paukuttelemaan viestejä niin pääsen salaiseen ryhmään teidän muiden kanssa
Ja onneks meillä on kaks kissaa, jotka selkeästi on aistineet jotakin ja koko ajan hakeutuu läheisyyteen