Hyvät fiilikset, mutta kovin vähissä on energiat. Mun puolison ilo on aivan ihanaa katseltavaa. Meillä on uusperhe ja tää lapsi olisi hänelle toinen oma, ja erittäin toivottu. Meillä on ennestään yksi yhteinen lapsi. Perheen kolme vanhempaa lasta (kaikki jo isoja koululaisia!) ovat mun edellisestä liitosta, ja asuvat isällään joka toinen viikko.
Edellisiin odotus- ja vauva-aikoihin liittyy aikamoisia traumoja, joista oon myöhemmin hakeutunu juttelemaan terapiaan. On ollut (ex)puolison alkoholiongelmaa, yksinjäämisen kokemusta, työpaikkakiusaamista, pitkittynyt ja ”pieleen mennyt” synnytys, imetysongelmia, nukkumisongelmia jne.
Toivon tästä korjaavaa kokemusta.