Pitää nyt hieman avautua, kun tää aihe tuntuu kaikilla käyvän enemmän tai vähemmän mielessä. Mä oon kokenut kovaa painostusta ja siitä syystä myös hirvittävää ahdistusta, mitä tulee neidin nukkumistapoihin.
Typylle oli pienempänä, n. 2kk ikäisenä, tosi ahdistavaa mennä nukkumaan iltaisin ennen kuin löydettiin sopiva nukuttamistapa. Joka ilta kun alettiin himmentämään valoja ja aloittamaan iltarutiinit, alkoi hirveä huuto. Pieni kun ei silloin vielä ymmärtänyt ettei ole maailmassa yksin vaikka makkarissa yksin olisikin. En tiedä toimittiinko silloin väärin, tai mentiinkö sieltä mistä aita on matalin, mutta aloin nukuttamaan neitiä meidän sängyn päällä ja kaiken lisäksi rinnalle (joka on synneistä suurin, mitä oon kuullut). Siihen neiti onnellisena nukahti ja nukahtaa vieläkin. Usein vielä hamuaa pienillä käsillään mun sormiani ja pitää niistä kovaa kiinni nukahdettuaankin.
Typy nukkuu pääasiassa mun vieressä, jotta yösyötöt menisi vähällä vaivalla ja valvomisella. Kuitenkin sukulaisilta ja neuvolasta kuulin että kyllä sen vauvan pitäisi jo itsekseen nukahtaa ja nukkua omassa sängyssään. Koin olevani paska mutsi kun oon opettanut lapseni nukahtamaan rinnalle, nukkumaan vieressä ja vieläpä nauttinut siitä miten pikku kulta tuhisee kainalossa. Äkkiä rupesin lukemaan kaiken maailman unikouluohjeita ja tassutekniikoita. Jopa kokeiltiin nukuttaa typyä pinnikseen, niin että aina jos typy huutaa niin mennään rauhoittelemaan ja jos oikein itkee, otetaan syliin, mutta siitä tuli niin lohduton huuto että sain tunnin verran hyssytellä sylissä ja vasta rinnalle neiti rauhottui. Palattiin vanhaan tekniikkaan. Mä olin aivan onneton ja mietin kokoajan, missä iässä pitäisi mitäkin muutoksia tehdä, koska omaan sänkyyn ja koska siirretään omaan huoneeseen jne. Joka lähde kertoi eri tietoja. Sitten luin vielä että on hyvin tavanomaista että vauvalle tulee uniongelmia 6-9kk iässä, kun oppii niin paljon asioita kerralla ja lisäksi puhkeaa jatkuvasti hampaita. Siinä vaiheessa me mun mieheni kanssa ruvettiin miettimään tätä uni-showta yhdessä oikein kunnolla.
Mun mies oli sitä mieltä että tyttö nukkukoon mun kanssa niin kauan kuin tarttee yösyöttöä. Tarvitsee äitikin unta jaksaakseen hoitaa ja viihdyttää vauvaa koko päivän. Neiti saa nukahtaa rinnalle, koska osaa nukahtaa ilmankin, ollaan se huomattu päikkäreillä. Se on se turva mitä meidän pieni rinnasta kaipaa pystyäkseen nukahtamaan. Monesti me nostetaan typy meidän sängyn vieressä olevaan pinnikseen nukkumaan ja siellä nukkuu ekaan syöttöön asti. Sen jälkeen saa nukkua vieressä aamuun asti jos äiti sattuu nukahtamaan kesken syötön. Tarkoitus on totutella pinnikseen, jotta siellä voisi nukkua sitten kun ei yösyöminen ole enää tarpeellista, ja ihan hyvin typy on siellä nukkunutkin ja nukahtaa uudelleen jos yöllä herää tutin tarpeeseen. Päätettiin myös ettei pidetä kiirettä sen kanssa että siirrettäisiin hänet omaan huoneeseen. Kyllä se itsenäistymisen aika tulee ennen pitkää eikä meitä oikeesti haittaa vaikka typy nukkuisi siihen asti samassa huoneessa omassa sängyssään. Mitä tulee niihin muihin sänkypuuhiin, niitä voi harrastaa muuallakin kuin makkarissa, niin kuin on olosuhteiden pakosta tehty tähänkin asti.
Mies sanoi että näillä mennään ja sano mulle että nyt lakkaa kuuntelemasta muiden neuvoja ja kuuntele enemmän meidän lapsen tarvetta yksilönä. Jos lapsi tällä keinolla nukkuu yönsä hyvin ja ilman ongelmia, niin eiköhän se ole se oikea keino nukuttaa lasta.
Muutoinkin mies kokee tän mun hössötyksen ja ahdistuksen omituisena. kun vain länsimaissa painotetaan lapsen yksinään nukkumista niin kovalla painolla. Heidän kulttuurissa vauvat nukkuu äitinsä kanssa ja pikkulapset muutenkin samassa huoneessa vanhempiensa kanssa siihen asti kuin itse haluavat ja jokainen heistä on halunnut oman huoneen rauhaa ennen kouluikää. Kenellekään siellä ei tulisi mieleenkään laittaa alle vuoden ikäistä vauvaa yksin omaan huoneeseen nukkumaan, joten miksi ottaa nukkumisesta niin älytöntä stressiä.
Mä sain viimeinkin luvan olla huolehtimatta. Ehkä tää mun avautuminen tuo jollekulle teistäkin mielenrauhan. Jos vauva nukkuu hyvin teidän omalla nukutus ja nukkumistekniikalla, miksi sitä muuttamaan.
neidillä on kyllä pientä flunssaa et heräilyt voi johtua myös siitä..
Viime yönä päästiin jopa yhden pysähdyksen taktiikalla! Unta 22.30-04, tästä sitten (no, tunti kyllä meni ennenkun nukahti takaisin..) unta kasiin asti! Muutamia tällaisia öitä on ollut, ja muina menty kahdella syötöllä. Mutta kun unet oli ennen tätä max 3 h putkeen, tämä on ihan luksusta! Poika nyt 3 kk. Tosin atooppinen iho saatu aika hyväksi, eli onhan sekin voinut pikkuisen unia häiritä. Oli jo aika paha ennen tätä. Nyt sitten kauhulla odottamaan tuota 4 kk etappia, näyttää siinä vaiheessa useamman unet mennä hetkeksi taas huonommiksi!
