Yökyöpelit-ketju

Ai että lapsen oksennustauti on stressaavaa näin kuumalla kun pikkuhörpyt vettäkin tulee ylös. Päivällä olen lepäillyt lapsen kanssa ja yöllä taas valvonut. Menin nukkumaan puolenyön jälkeen (tai nukahdin lapsen viereen päivävaatteissa, hampaat pesemättä 🥴) ja lapsi heräsi ihanan pirteänä leikkimään klo 4.30 (ja pyysi banaania ja vettä, jotka nyt pysynyt sisällä). Nyt missio nukkua vielä vähän äidin sylissä vaikka näki auringon jo porottavan täyttä häkää. Yrittää siinä nyt itselle ja lapselle vakuutella että on vielä yö 😬
 
Täällä vuorostaan/vaihteeksi iltayön nukahtamisvaikeuksia. Muutaman kerran olin jo sitä mieltä että oon vaan valvonut otollisen nukahtamisikkunani ohi (toissayönä, kun en saanut nukahdettua ennen kahta, tein periaatepäätöksen, että jos illan viimeinen sokerimittaus menee klo 23.30 jälkeen, jätän sen yksinkertaisesti väliin). Mutta vuoteeseen mennessä pian klo 23 jälkeen oli edelleen kierrokset niin korkeat, että sammutin valot vasta 00.20 päiväkirja- ja lukusession jälkeen.

Kun ei nyt vaan huonounisuus tarttuisi puolisoonkin, mie sain nukuttua viime yönä hyvin sitten kun nukuin vaikka paljon heräilinkin. Mutta raasu nousi 1.30, tuli sänkyyn tuosta tunnin-parin päästä ja oli kuulema hereillä vielä ainakin viiteen asti.
 
Äh, tylsää @Emp !

Mä en puolestani onnistunut nukahtamaan ennen kuin puoliso tuli kotiin illanvietosta. Ja siinä vaiheessa kun hän tuli kotiin ja paineli nukkumaan mulle oli jo iskenyt unohtuneen (otin sit 1h aterian jälkeen) diabeteslääkkeen sivuvaikutus-pahoinvointi, joten sen ohimenemistä piti odotella ja niin edelleen... kunnes kömmin uudestaan sänkyyn pariksi tunniksi ennen aamuherätystä. Kahvia keittäessä oli sellainen horjuva olo kuin olisin humalassa. Onneksi esihenkilölle sopi että katson voinnin mukaan minkä verran tuntuu järkevältä käyttää työjuttuihin aikaa tänään, ja merkkaan päivän sairaslomaksi jos tehty tuntimäärä jää tosi vähäiseksi.
 
Muokattu viimeksi:
Täällä kukutaan pitkästä aikaa. 🙄 Luulin jo, että tämä olisi ohi, mutta heräsin, eikä toivoakaan unesta enää. 😬 Nyt saattaa vaikuttaa, kun on liikuntakielto päällä, niin ei elimistö rauhoitu unille iltaisin.
 
Pilkki24 sanoi:
Mie luovutin ja aloin keittämään kahvia. Riittääköhän 6 kuppia pitämään hereillä koko päivän? 🤔
Click to expand...
Miten kävi? Mie nukuin pari yötä oikein makeasti tuon yhden valvotun jälkeen. Kunnes tänään taas *ping* – ja unihiekat jossain kaukana muualla, levottomuus lähti kertymään heti kun olin sammuttanut valot. Mitähän sitä seuraavaksi tekisi?

Jos en olisi raskaana, napsisin kyllä näin tiheillä huonoilla öillä melatoniinia. Mut selvittiinhän siitä alkuraskauden unettomuudestakin (vaikka se oli kyllä tosi jäätävää - tuntui että meni viikkoja niin etten saanut yhtäjaksoisesti kokonaista yötä nukuttua) joten nukutaan sit aamulla pidempään tai päiväunia nytkin.
 
@Yrttiteetä tekisi mieli saanko kysyä että mitä käytännössä tarkoittaa alkuraskauden unettomuus? Lähinnä että milloinka se sinulla alkoi ja kauanko kesti? Ilmeisesti tarkoittaa nimenomaan että yöllä ei saa nukuttua? Mulla on ollut pari peräkkäistä yötä huonosti nukuttuja niin että heräilen silloin tällöin, näen paljon unia ja uni on tuntunut tosi kevyeltä, ja jos on herännyt niin on ollut hankala nukahtaa uudestaan. Mulla on nyt rv10, voisikohan tässä olla siitä kyse vai häiritseeköhän työt jotenkin unta🤔 töissä on ollut nyt helposti yli kymmenen tunnin päiviä ja on saanut olla yöhön asti töissä, jolloin luulisi nukuttavan mutta kun ei. Ja sitten kun päivällä olen tosi väsynyt ja tuntuu että kroppa väsyy pienestäkin tekemisestä herkästi, niin tuntuu hassulta että yöllä on vaan hereillä.
 
@Hyytti mulla taisi olla pahimmillaan rv6-10, sen jälkeen alkoi helpottamaan ja nukuin elämäni parhaita yöunia lähes viimeisen kolmanneksen alkuun asti. (Asiaan mahtoi vaikuttaa se että oltiin reissussa eikä omaa rauhoittumisaikaa tahtonut löytyä muuten kuin yöllä.) Mulla siinä oli varmaan mukana sekä jotain hormonaalista (oon aika herkkä unien menettämiselle muutenkin) että uuteen raskauteen liittyvää jännitystä - niin monta huonoa kokemusta taustalla että voitiin molemmat puolison kanssa hieman huonosti eikä varsinkaan puoliso pystynyt/osannut iloita raskaudesta ollenkaan ennen kuin nt-ultra oli takana ja uutiset hyviä.

10-tuntiset työpäivät, varsinkin iltaan sijoittuvat, on kyllä niin pitkiä etten ainakaan itse ihmettelisi jos mulle tulisi niistä univaikeuksia! Mulle tulee niitä helposti jos en ehdi antamaan hermostolleni riittävästi rauhoittumis-/maadoittumisaikaa päivän jälkeen - mutta ehkä ihmiset jotka tekee säännöllisesti esim. vuorotöitä tottuvat tähän niin ettei iltapainotteinen työ haittaa unentuloa 🤷‍♀️

Edit: en tiedä onko siihen alkuraskauden unettomuuteen mitään varsinaista kaavaa vai onko niitä yhtä monta erilaista kuin on siitä kärsiviäkin. Mulla meni tyypillisesti niin, että nukuin tosi huonosti ja katkonaisesti siihen asti että myöhään valvova puoliso tuli petiin. Ja sitten heräsin joskus yöllä kolmen jälkeen valvomaan 3-4 tunniksi, ennen kuin uudestaan nukahtaminen tuntui mahdolliselta.
 
Muokattu viimeksi:
@Yrttiteetä tekisi mieli selvittiin siitäkin päivästä. 😅 Olen kyllä mennyt joka ilta nukkumaan todella aikaisin, kun on väsyttänyt niin kamalasti. 🫣

@Hyytti ja @Yrttiteetä tekisi mieli miehän en nukkunut neljään vuoteen kunnolla. Univaikeudet alkoivat jotakuinkin plussauksesta ja jäivät päälle. Ensin raskaushormonit ja sitten imetyshormonit sekoittivat ja sitten se unettomuus olikin jo kroonistunut.

Nyt on ollut parempaa, kun olen syönyt vähintään melatoniinia ja pahimpien putkien katkaisuun on ollut rauhoittava käytössä. Osaltaan ehkä helpottanut ihan mielen kääntäminen sellaiselle asetukselle, että se oma hiljainen aika voi olla myös aamulla. Tässä olen tänäänkin opiskellut aamukahvin lomassa, kun muut nukkuvat vielä. Jaksaisinko opiskella myöhään illalla, jos menisinkin myöhemmin nukkumaan? 💁🏼‍♀️🤷🏼‍♀️ Nyt saan sentään suurimpana osana öistä nukuttua sen 6-8h. Kauhulla odotan, että mitä unista tulee, jos vielä onnistun raskautumaan. 😬
 
Takaisin
Top