Vissiin ensimmäisenä täällä?

Moi ja huomenta kaikille.
Ei oikein ole vielä avautunut näiden ketjujen käyttö, mutta jos kaikki hyvin menee niin onhan tässä aikaa opetella :) Minä tein sen valinnan, että kerroin jo töissä tilastani. Oli vähän pakkokin, koska työyhteisö on pieni ja olen ollut niin huonovointinen että päälle päin näkyy. Ja se etu tästä on myös, ettei tarvitse enempiä selitellä poissaoloja, joita väkisinkin tulee tässä alussa. Olen parina päivänä joutunut lähtemään aiemmin töistä ja tänään oli aamulla niin huono ja väsynyt olo etten lähtenyt töihin ollenkaan. Onneksi on mahdollista tehdä näin.
Noista vaatteista vielä; jouduin jättämään yhdet housut jo hyllylle odottamaan, koska ne painaa ikävästi alavatsaa, että näin, tästä se alkaa[:)]
 
Tervehdys kaikille! Päätinpä nyt sitten minäkin osallistua, vaikka aivan hillittömästi pelottaakin, et joku menee pieleen. Mutta siis, meillä laskettu aika jouluaattona 24.12.09. Viime perjantaina tein testin ja plussaahan se näytti. Aivan uskomaton tunne!!! Meillä yritystä takana reilu kaksi vuotta ja nyt sitten pienellä avustuksella näyttäis siltä, että onnistuttiin!!!
 
Onnea sinikello plussasta!! Tuo pelko on kyllä tuttu tunne, varmaan kaikille meistä! Itseä ainakin pelottaa tällä hetkellä niin, ettei mitään järkeä! Huomenna ois varhaisultra yksityisellä, sitten sitä ois viisaampi. Mitenkähän huomisesta työpäivästä selviää? Toivottavasti se menis äkkiä! Tällä hetkellä en kyllä kadu tuota yksityiseltä ultran varaamista pätkääkään, pimahtaisin muuten kohta tähän epätietoisuuteen. Ja kunnallinen ultra tosiaan ois vasta viikolla 12+2 eli tasan kuukauden päästä! Olkaa oikeesti onnellisia, jos asutte sellasella paikkakunnalla, jossa pääsee ultraan heti kun haluaa (niin kuin joku jossain kertoi) ja muutenkin useammin raskauden aikana!

Noh, huomenna toivottavasti pirteempänä, tänään aika maassa! Hope so!
 
Hassua tämä raskaus. Huoli lapsesta alkaa jo nyt. Tyyppi on ehkä just ja just sentin mittainen(jos sitäkään) ja minä pohdin onko kaikki kunnossa.
No paremminhan asiat nyt on, tiedän ainakin missä tyyppi maleksii iltaisin ;o)

Voi, miten voiskaan vaan tyhjätä pään ja vaan odotella.Kaikki menee kuin pitää ja murehditaan sitten jos on jotain mitä murehtia.

Noh..paremmin sanottu kuin..
Ajattelen, että mikä tässä raskaudessa on pielessä, kun minä voin hyvin. Toimiiko istukka kunnolla kun en ole huonovointinen ja vihreä? Missä ovat mustat renkaat silmien alta?

Ensimmäsessä raskaudessa olo oli kaamea. Suorastaan järkyttävä. Nyt voisin vaikka osallistua maratoniin..

Nyt nukkumaan että jaksaa aamulla olla äitinä ja mennä töihin :o)
 
Yksi lisää tuli mukaan!
Eilen 20.4. plussasin ja laskurin mukaan vauva syntyis joulukuun lopulla :)
Hassua löytää itsensä täältä kirjoittelemasta, ennen vauvakuumeilleena olen vain lukenut ketjuja..
 
Onpas meitä jo koolla :)
Minulla oli eilen järkytyksen ja onnen päivä. Kirjoitin aamulla, kuinka en lähtenyt töihin huonovointisuuden tähden. No, ennen puolta päivää hulahti verta ja säikähdin hirveästi.(aikaisempi keskenmeno tuli heti mieleen) Terveyskeskuksesta sain neuvoksi tarkkailla tilannetta ja lähteä lääkäriin jos vuoto lisääntyy. Vuotoa tuli muutama hulahdus parin tunnin aikana ja sitten se loppui, mutta pientä nipistelyä tuntui alavatsassa. Miehen kanssa tärisimme aikamme ja lähdimme päivystykseen illalla, ettei tarvitse keskenään epätietoisina pelätä. Lopulta meidät ohjattiin gynelle ja masu ultrattiin. Siellä on noin sentin mittainen toukka, jonka sydän sykkii vahvasti ja kaikki on kohdallaan[:)] Putosi kivi rinnan päältä, huh. Nyt olisi ollut se aika jolloin kuukautiset olisivat jälleen tulleet, joten se voi olla syy vuotoon. Päivystävä gyne sanoi myös, että 90% raskauden aikaisista vuodoista johtuu yhdynnästä, joka voi olla osasyynä myös omaani. Tuollaisilla hulahduksilla on kuulemma yleensä hyvä ennuste, eli ei tarvitse pelätä keskenmenoa. Säikähdyksellä päästiin ja saatiin toivottu varmistus siitä että kaikki on juuri niin kuin pitää. Tänään menen lääkäriin hakemaan sairaslomaa huonovointisuuden ja nipistelyjen takia. En aio kärvistellä töissä, kun on tässä tärkeämpiäkin huomion kohteita nyt. Näin ne pikkuiset meidän elämäämme jo ohjailevat :) Mieheni meni muuten aivan sekaisin nähtyään pikkuisen sykkivän vatsassani, käy kierroksilla vieläkin. Tuosta yhdynnästä gyne sanoi myös, että ei keskenmeno siitä tule, mutta että jos joka kerran jälkeen vuotaa verta, niin onko se sitten enää kivaa... (onneksi olen käsityöläinen, enköhän saa jollain tavoin pidettyä mieheni hymyssä suin[:D]) Tällaista tänään. Hyviä vointeja kaikille!
 
Moikka kaikki!

Minäkin päätin liittyä tähän keskusteluun. Tosiaan olen nyt kutakuinkin kahdeksannella viikolla raskaana(eli LA olis 2.12.). Tämä on ihan eka raskaus ja ikääkään itsellä ei ole ko vähä päälle 18.:D Älyttömän mukava lukea kaikkien nuita pelkoja, oireita, onnen hetkiä yms. Heti tulee olo, että en ole ainoa joka pelkää välillä tai epäilee. Pahin mulla on ollut tuo nipistely tai vihlonta alamahassa ja sit ko kaikki puhuu et hirveetä oksentelua ja en ole itse oksentanu kertaakaan. Etovaa oloa kyllä on pienesti ja joskus vähän enemmän, mutta ei hirveenä. Ei siis välttämättä tarvi pelätä keskenmenoo vaikka välillä nipistääkin tai ei niin hirveetä pahoinvointia olekaan?

Tsemppiä kaikille odottaville![:D]
 
Heips Zenna ja onnea :)
Minulla on ainakin ollut melko koviakin vihlaisuja alussa, nyt tuntuu helpottaneen tältä erää ja kohdun kasvukivut kuuluu kuvioon, olen kuullut. Ensimmäistäni odottelen myös ja ihan samat pelot ja huolet tuntuu olevan iästä riippumatta meillä tulevilla äideillä.
 
Niin siinä sit kävi kun pelkäsin - musta tuli sit ensimmäinen tästä joukosta tippuja! [:(] Kävin tänään varhaisultrassa, raskaus oli kohdun sisällä, alkio löytyi, muttei sydänääniä. Seisemän viikon ikään pienokainen ehti. [&o]

Mutta onnellista odotusta teille kaikille - toivottavasti kaikki muut pysytte täällä loppuun saakka! Pitäkää joulupaketeistanne hyvää huolta, meidän perhe viettää ensi joulun vielä kaksistaan. Toivottavasti seuraavana jouluna meitäkin on jo enemmän.
 
Hienoa, en oo ainut teini täällä :D Vielä toistaseks 19 vuotta oon. :)
Tänään iski hirveä pelko töissä, että onko kaikki ok ku on ihan loistava olo. Ei pahoinvointia kummemmin, minnekään ei satu paitsi tietty rintoihin.. Lämpökään ei oo tänään enää ollu erityisen koholla, puolisen astetta vaan. Palelu, väsymys ja nälkä on kylläki melkoset. Rupesin jo miettimään et onko mua huijattu vai onko tää unta, eikö mun pitäis nyt oksennella ja olla sängyn pohjalla :D Mut hienoa jos en oo ainut pahoinvoinniton. :)
Onko teitä muita, kenellä ei lämmöt oo ollu erityisemmin koholla enää muutaman päivän päästä plussaamisesta?
 
Haluaksia Malla <3

Itse mietin, juuri, että mahtaako olla sama kohtalo kuin sinulla. En vaan osaa sanoa miksi...On ollu alusta asti vähän sellainen:kaikki ei kunnossa-olo.
Saako kysyä mitä nyt tapahtuu? Kaavinta? Ja kiinnostaa miksi raskaus ei ole luonnollisesti "poistunut" jos sydän ei lyö... Niin kun sanoin, kysyn siksi, että pelkään jotain tällaista. Ja olen yrittänyt ajatella, että jo jokin on pielessä tässä vaiheessa, luonto hoitaisi asian kesken tulolla, ilman että tarvitsisi mennä ultraan...mut ilmeisesti asia ei ole niin?
Toivon että jaksaisit vastata tai joku asiasta tietävä.



Nooh..tänään on taas jalat turvonneet. Kiloja (HUOM: rv 6+3) +2kg, enkä ole edes millään lailla syönyt enemmän yms. Kerään ilmeisesti jo nestettä. Tästä onkin juteltava terkan kanssa..Mahdan olla hirmuinen valas jouluun mennessä, jos saan olla niin onnekas.. vauva + nesteet.
Noh, sama homma oli viimeksikin, enpä ollut mikään kaunotar, nenäkin oli "turvonnut".
Ja mua paleltaa jatkuvasti. Paleltaako jotakin toistakin? Ihan jäässä...aivan kuin olisin laihiksella.

Aurinkoa kaikille, Mallalle etenkin.
 
Lämmin osanotto sinulle, Malla <3

Suru on surua ja menetys valtava, oli kuinka pienestä ihmisen alusta kyse tahansa. Anna aikaa itsellesi ja onnea uudelle odotukselle, se voi tulla yllättävän piankin. Luin jostain, että keskenmenon jälkeen tulee helpommin uudelleen raskaaksi, koska hormonit ovat valmiiksi vauhdissa. Paljon halauksia sinulle ja voimia jokaiseen päivään.

Sinem: Oma keskenmenoni oli niin aluillaan, että tuli itsekseen pois rv5+jotain. Mutta tuo päivystävä gyne, jolla kävin vuodon takia, sanoi aluksi (valmistellakseen) että on mahdollista, että raskaus on mennyt kesken jo pari viikkoa sitten ja vasta nyt alkio on tulossa pois. Raskausoireet voivat jatkua parikin viikkoa alkion kuoleman jälkeen. Pelottavaa. Toivon että sinulla on kaikki hyvin. Taidamme olla vähän herkässä tilassa ja itse ainakin olen varpaillani ja kuuntelen kaikkia olojani suurennuslasin kanssa, vaikka minulla onkin luottamus siihen, että kaikki menee kuten pitää ja asiat on mallillaan. Kunhan pääsee sen kriittisen 12 viikon ohi ja on lapsivesitutkimuskin tehty, niin osaako sitten jo huokaista? Nähtäväksi jää.
 Ai, niin. sain maanantaihin asti lepolomaa pahoinvoinnin tähden :) Otin sen vastaan kiitollisena ja nautin kotihommista ja levosta, tulee tarpeeseen.
Tsemppiä kaikille! (ukolla tuntuu olevan nyt kaamea himo, kun tietää ettei vielä uskalla alkaa ihan silleen..[:D])
 
Moikka Amppu!  tuohon kysymykseen, "Onko muuten kellään samaa ongelmaa kuin minulla: Inhoan ja ahdistun mieslääkäreistä totaalisesti." vastaan kyllä. Minä olen itse niin itsepäinen, etten anna outojen miesten itseeni koskea. On yhdentekevää onko outo mies lääkäri vai raksamies.. Mies kuitenkin, eikä oma mieheni.. Eli toisin sanoen, jos lääkärinä on mies, en tee elettäkään kertoakseni itsestäni mitään. En tiedä olenko liian jyrkkä asiassa, mutta sekin on minulle samantekevää miltä muista tuntuu..:D Mt tsemppiä sulle odotukseen![;)]
 
Moi
Tuli mieleeni, kun luin Ampun ja Zennan ongelmasta mieslääkärin kanssa, että olisko jo nykypäivänä mahdollista saada se naisgynekologi? Onhan esimerkiksi uskonnollisista syistä ihmisiä, jotka eivät voi mennä tutkittavaksi vastakkaiselle sukupuolelle, niin eikö tuo nyt olisi siihen verrattavaa. Mielestäni kannattaa ainakin kysäistä omasta neuvolasta ja selittää tuntemukset. Olisiko siten mahdollista saada  vaikka kunnalta/kaupungilta maksusitoumus ja lähete yksityiselle, jos omassa kunnassa/kaupungissa ei ole tarjota yleisessä terveydenhuollossa naisgynekologia. Tuli vain mieleen..Yrittänyttä ei laiteta [:)]
 
ALKUPERÄINEN: Sinem

Haluaksia Malla <3

Itse mietin, juuri, että mahtaako olla sama kohtalo kuin sinulla. En vaan osaa sanoa miksi...On ollu alusta asti vähän sellainen:kaikki ei kunnossa-olo.
Saako kysyä mitä nyt tapahtuu? Kaavinta? Ja kiinnostaa miksi raskaus ei ole luonnollisesti "poistunut" jos sydän ei lyö... Niin kun sanoin, kysyn siksi, että pelkään jotain tällaista. Ja olen yrittänyt ajatella, että jo jokin on pielessä tässä vaiheessa, luonto hoitaisi asian kesken tulolla, ilman että tarvitsisi mennä ultraan...mut ilmeisesti asia ei ole niin?
Toivon että jaksaisit vastata tai joku asiasta tietävä.


Kiitos kannustuksista kaikille. Itku on herkässä aina kun joudun sanomaan sen ääneen, mut kyl tää tästä. Jotenkin koitin varautua siihen, et jotain tulee vielä, mut kyllä sitä kuitenkin ehti jo miettiä kaikkea, et marraskuussa en oo sit enää töissä jne.

Mut Sinem: Ois se kai "tullut ulos" aikanaan/joskus luonnostaankin, en tiedä. Nyt vuoto kuitenkin käynnistettiin pillereillä, kun sairaalankin gyne oli todennut hänen kuolleen. Tässä vaiheessa tulee toivottavasti ulos kokonaan näin, eikä tarvitse kaavintaa, viikon päästä kontrollissa selviää. Myöhemmässä keskenmenossa sit edessä suoraan kaavinta.

Mut koittakaa nyt kuitenkin olla liikaa ajattelematta näitä pahimpia vaihtoehtoja, ei se ainakaan paranna tilannetta, ylimääräinen stressi. Ainoa asia mikä on teidän itsenne käsissä, on pitää itsestä hyvää huolta ja siten edistää pienokaisen hyvinvointia. Muuhun ette voi vaikuttaa, joten keskittykää siihen mihin voitte. Minun lapsi ei ollut tarpeeksi vahva tähän maailmaan, kaipa se luonto tietää mitä tekee... Ja noista oireistakaan kun ei voi päätellä oikein mitään, yleensä kovat alavatsakivut voivat viitata keskenmenoon, mulla taas ei koskenut mihinkään (ennen kuin sitten, kun pillerit alkoivat vaikuttaa). Mulla oli hyvin vähäoireinen raskaus ja se ei ollut gynenkään mukaan mitenkään huono merkki, mut näin vain kävi. Ehkä keskenmenon aikoihin loppui sit ne viimeisetkin oireet (eli rinnat ei enää aristaneet), mut ne oireethan nyt usein helpottaa muutenkin alun jälkeen. Ja sit maanantaina tuli viikon pienen tiputtelun (joka sekin voi liittyä aivan normaaliin raskauteen) varsin iso (useamman cm pituinen) verihyytymä. En tiedä, ehkä se hyytymä oli sit jo sellainen varoitusmerkki.

Mut nauttikaa raskaudestanne, minä poistun takavasemmalle ja koitan seurata sit vähän myöhemmin perässä. Noin kahden kuukauden päästä ois seuraava mahdollisuus...[&o]

Aurinkoista kesää, pitäkää masuistanne hyvää huolta - minunkin puolestani!
 
Kiitos Malla!

Paljon hyvää energiaa sinulle.
Tuokoon kevät sinulle voimaa ja mukanaan paljon hyviä asioita.



Kiitos. <3
 
Toivon kovasti Mallalle ja hänen kumppanilleen voimia jaksaa eteenpäin. Toivotaan, että palaat tänne pian takaisin iloisten uutisten kera =)

Sinem: Mua palelee myös ihan koko ajan! Kotona saan olla aina villatakki päällä ja villasukat jalassa (palelee siltikin) ja ulkona sais olla toppakamppeet vaikka asteet on lämmön puolella :D Tätä on jatkunut ihan alusta asti, nyt siis RV 7+5.

Tämä palelu on kyllä siltikin pientä verrattuna koviin mahakipuihin, joista kärsin alkuajan. Nyt on onneksi helpottanut hieman, vaikka alavatsaa vihlookin päivittäin. Ehkä tämän hetkiseen vihlomiseen on syynä emätintulehdus (ilmeisesti yleinen raskausaikana), johon sain geelimäistä lääkettä. Ehkäpä tämä tästä =)
 
Heippa kaikki

Huonovointisuus jatkuu tasaiseen tahtiin pahentuen aina iltaa kohti, ökh, mutta kun tiedän mistä johtuu niin yritän olla siitäkin kiitollinen :) Mitä olen teidän oireilujanne lueskellut, niin samoja löytyy viluista vihlaisuihin.
Sofi:Sinulla kun oli sitä vuotoa ollut myös, niin miten on nyt mennyt? Kysyn nyt ihan suoraan,( ja sano vain jos asia on liian henkilökohtainen, että ei kuulu sulle Pranametri!) että oletko varonut esim yhdyntöjä. Minulla kun se oli todennäköisin syy vuotoon, niin miettii kaikenlaista.. että ollako ilman vai kuin siilit= v a r o v a s t i. Parin viikon päästä on seuraava ultra ja siinä näkee sitten onko vuotokohdasta enää mitään merkkiä. Jospa jonkin sielunrauhan sitten saan. Tuleva pienokainen on niin toivottu ja rakas, että tekisi kaiken omissa käsissä olevan.

Ja ettei ihan vain huolien pyörittelemiseen menisi, niin pitää kertoa, kuinka iloisia ja auttavaisia ihmisiä on lähipiiristä löytynyt raskaudesta kuultuaan. Vaikka näin alussa kuitenkin ollaan, niin meille on jo tulossa lahjoituksena lähes kaikki perustarvikkeet, jotka muuten olisi itse ollut hankittava. Parit vaunut, sänky, hoitopöytä, turvaistuin ja vaatteita :) Kanssaeläjiä on kiittäminen. Eräs vanhempi tuttava sanoikin, mieheni hänelle juteltuaan huolestaan keskenmenon kanssa ja muuta, että Nyt ei kyllä mietitä tuollaisia vaan varaudutaan siihen että lapsi tulee ja eletään sitä nyt! Päivä kerrallaan, kanssasisaret[:)] Nyt ulkoilemaan keväiseen luontoon.
 
Huomenta masunkasvattajat
Vähän kuulumisia taas, tännehän kirjoittaa kuin päiväkirjaan [:)] Illalla nukkumaan mennessä, juuri ennen kuin vaivuin uneen, kuului vierestä mieheni suusta:" Missä vaiheessa alkiosta tulee sikiö?" Ja sitten se katosi googlaamaan vauvajuttuja pariksi tunniksi. Vähän taustaa.. Eilen näimme, kuinka todennäköisesti isä oli tyttärensä kanssa tarkistamassa auton rengaspaineita ja opetti samalla tytölle miten toimitaan. Mieheni näki siinä itsensä ja tulevan tyttärensä ja kävi niin kierroksilla onnesta, ettei uni tullut ja sitten oli ehtinyt miettiä kaikkea ja fiilisteli ihan täpöillä. Oli käynyt katsomassa näitä vaun sivujakin ja olisi varmaan kirjoittanutkin tänne jotain jos olisi tiennyt miten[:D] Päätti tulla nukkumaan siinä vaiheessa, kun löysi itsensä lueskelemasta jo marrasmammojenkin juttuja. Ihana, rakas ukkoni. Aivan täysillä mukana odotuksessa. Vielähän emme tiedä kumpi tulee, mutta vahingossa kääntyy tytöksi puheissa. Aamulla sain sitten raportin sikiön kehityksestä ja vatsan kasvamisesta ja ihastelun siitä kuinka ihana on suuri, pyöreä vatsa! Että näissä tunnelmissa tänään. Iloa kunkin päivään!
 
heippa kaikille!!
Mä en voi uskoa, että pääsen kirjoittelemaan tänne teidän muiden odottajien kanssa. Mulla laskettuaika 25.12. tämän sivuston laskurin mukaan..eli tosi alussa ollaan. Minä olen 27-vuotias ja mieheni 25-vuotias, kyseessä molempien ensimmäinen lapsi. Ihmetys ja ilo on molemmilla suuri...minä tein kolme raskaustestiä kun en meinannut asiaa uskoa..kai se nyt on vaan uskottava..meille tulee jouluvauva [:D]
 
Kiva kun meitä on täällä mukavan paljon..voidaan sitten yhdessä ihmetellä ja kysellä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top