Vissiin ensimmäisenä täällä?

Moi taas

Pissalla saa tosiaan juosta ja tiuhaan [:)] Luin tuosta "joulukalenterista" että neste imeytyy nyt tosi tehokkaasti ja ruoka sulaa tuplasti hitaammin. Jano on myös aikamoinen. Ruokahalusta olen niin Kiitollinen että<3 Kyllä se tästä! Mieskulta on sanonut että hehkun <3 Sitä onkin odotettu, hehkua. Olokin on kyllä aivan toinen jo, sitä ei voi liikaa tuulettaa.
 Veljeni morsian kertoi, että odottaessaan poikaansa, kuuluivat sydänäänet vasta rv 16, eli ei se niin tavatonta sitten ole.. Ehdin siitä jo hänellekin soitella. Mutta hyvä kun soitin, koska heiltä nyt sitten tulee yhdistelmävaunut, vaatteita, syöttötuoli, autoon turvakaukalo... Heidän poikansa on jo 4 1/2 v, eikä vauvaa ole vielä tiedossa, joten lainatavaraa tulee paljon. Tuo poika on muuten aivan suloinen. Hän tietää jo että meille tulee vauva. Pappa oli pojalta kysynyt, vihjaillen pojan vanhemmille, että eikö olis kiva jos sullekin tulisi pikkusisko tai pikkuveli.. Poika oli tuumannut, että mulle tulee pikkusisko, täti tekee! [:D] Aiemmin hän on povannut meille kaksosia ja sitten poikaa, nyt on tyttö kuulemma tulossa.
Jahah, pitäisiköhän raahata itsensä hetkeksi aikaa ulos vaikka viikatteen kanssa. Alkaa saunan edusta olla sellaista viidakkoa, että saa tien ovelle melkein etsiä. Täällä muuten sateli tänään räntää [8|] Kiva kesäkeli..
Meillä tuntuu tämä elämä olevan yhtä sunnuntaita nykyään, niin leppoisaa ja stressitöntä. Ihanaa <3 Ja ihan pakko mainita, sori jos jotakuta häiritsee, mutta kun olemme voineet jopa rakastella varovasti, aatella, ja ilman verenvuodatusta! [:)] *leveää ja tyytyväistä hymyä*

Terhituulia, olen ihan unohtanut onnitella pahoinvoinnin vähenemisestä, onnea! Aihe josta on ihan pakko onnitella [:)]

SannaKoo, toivottavasti selvisit kunnialla bussimatkasta!

Amppu, eikö ole ihanaa kun kaikki nyt tietää, voi hehkutella täysillä. Miten teidän pennunkasvatus on sujunut?

Keleistä huolimatta ihania ootospäiviä jokaiselle<3
 
Hellurei typyset![:)]
Vissiin laiskuus iskeny ku ei oo jaksanu täälläkään käyä pitkiin aikoihin.[&o]
Masussa kaikki hyvin, huomenna jo 14+0. IHANAA!!
Mullaki ne vuojot mitä istukan takia oli on ny loppunu kokonaan,
istukka siirtyny pois kohdunsuulta. [:)]
 
Ihanaa iita, kun sinustakin kuuluu! En ole uskaltanut alkaa julkisesti kyselemään että miten menee. Hienoa että vuoto on lakannut ja onnittelut täysistä viikoista<3
Ja olen ihan unohtanut toivottaa tervetulleeksi ainakin  Hoopolin, kiva kun rohkenit tulla porukkaan paisuvaan [:)]
En siis päässyt vieläkään pihalle... olisko uusi yritys nyt?
 
Täällä taas yks hermoheikko koko ajan käy katsomassa, että olisko joku kenties käynyt kertoilemassa jotakin.:) Tää on vähä niinkö ennen mese; joka päivä pakko käydä vähintään katsomassa.

Ultrakuvat skannattiin kotona käydessä, kun niistä neuvolasta saaduista lapuista häviää kuva tosi nopeeta. KANNATTAA kaikkien, jos mahdollista, skannata koneelle ja vaikka tulostaakki (niinku minä tein valokuvapaperille), niin säilyy ikuisuuden:) Vitsi sitä on tullu pussailtua sitä kuvaa. Välillä ko katsoo sitä, tuntuu, että voiko olla mahdollista, että masussa on semmonen elävä ihminen. Se ei ole kuva eikä lituskan mallinen. Se on ihan oikea kasvava ihminen. Hullulta tuntuu!

Voidaan hyvin!<3
 
heippa naiset!

Joka päivä oon käyny teidän jutut töissä lukemassa mut hemmetti ku ei ehdi koskaan kirjottaa! Töissä ihan äärimmäisen stressaava tilanne
ku asiakkaita jonoksi ja kesälomat alko. Ja sit ku ei mitää painavaa voi nostella (fyysinen työ) ni turhaudun vielä enemmän ku en oo tottunu seisoskelemaan vaan toimimaan... sit joka päivä ollu ihan normia et 9 tunnin työpäivän jälkeen päikkäreille ja sit pari tuntia ylhäällä ja takas nukkuu. Alkaa ärsyttää tää väsy! Mut onneksi on pahoinvointi kadonnu about kokonaan <3

Me käytiin torstaina np-ultrassa ja kaikki oli ok! Oli aika sekava hetki, mies oli tosi liikuttunu ja mää lähinnä järkyttyny että "siellä se on oikeesti"!!
Kotona vasta oikeestaan tajusin et ei voi olla totta! On vaan sairaan epätodellinen olo. Siellä se kaveri teki kuperkeikkoja ja heilutti käsiä.
Oli tosi kiva ultraaja-lekuri.
Mut neuvolasta ei voi sanoa samaa. Mun neuvolatäti on semmonen järkyttävän hiljanen nuori tyttö. Jotenki ahdisti kysellä kaikkea kun reaktio oli
mitäänsanomaton. Ei saarnannu ylipainosta, ois nyt jotai ees sanonu ni ois kuullostanu uskottavalta! Jäi kysymyksiä paljon vielä auki =(
Noh, tää täti vaihtuu mulla elokuussa onneksi, toivottavasti tää uus sit on enemmän mukana jutussa.
Jäi vaan paska maku suuhun neuvola-käynnistä.
Aijoo, tää ei osannu mitään sanoa ees siihen et mulla ihan järkyttäviä yhdyntäkipuja. Sattu niin paljon tonne "pohjaan" että tuli itku.
Ja sit tuli uus itku ku turhauttaa miehen puolesta.... Ultraaja sentää osas sanoa että on kohtu aika alhaalla et maltilla vaan mutta ei kieltäny yhdyntää.... mutku se sattuu nii pirusti!! Harmittaa miehen puolesta =( itellä on halut kuollu...

Ihanaa, 2viikkoa lomaan <3 Latvian reissu ja kalajoen festarit tiedossa.
Eka kerta festareilla kuskina, kattoo nyt miten menee =D Mut mä pääsen toteuttaa mun 10v haaveen ku näen Scooterin livenä <3

Mut meen nyt vetää taas mansikoita, ostin 2kg laatikon Espanjalaisia mollukoita =)

Ihanaa kesää kaikille masun kasvattajille!
 
mäki lueskellu vähän aikaa ja nyt tänne sain liityttyä. Itse olen 28v, mies 41v. Meillä on 1v8kk ikäinen tyttö ja nyt toinen lapsi tulossa laskettu aika 18.12. Tällä hetkellä menossa rv 12+2. Ensimmäinen raskaus oli vaikea, niin raju pahoinvointi että makasin vaan sängyssä puolikuolleena ku ei pystynyt syödä mitään ja loppuraskaudessa olin jatkuvasti sairaalassa verenvuotojen takia, etinen istukka joka lopussakin oli 3cm kohdunsuun päällä, leikkauksella tyttö jouduttiin ottaan pois rv37. Onneks saatiin silti terve lapsi. Nyt toivon tosiaan että selviäis vähän helpommalla. Nyt oon kyllä kärsiny pahoinvoinnista mutta saan onneks syötyä niin ei muuten ole kauheen huonossa kunnossa. tosin liikunta ei tunnu kovin hyvältä ett se ollu vaan lapsen perässä juoksemista pihassa. Hoidan siis esikoista kotona edelleen ja mies käy töissä. Missään en ole oikein käyny enkä kauppaankaan tykkää mennä ku saatan oksentaa niin äkkiä etten ehtis vessaan jos se ei ole ihan lähellä... Hajuaisti myös vähän yliherkkä niinkuin edellisessä raskaudessa esim jääkaappi haisee mun nenään kauheelle ja joitakin ruokia en pysty syömään hajun takia niiinkuin kahvi, marinoitu ja rasvainen liha, makkara ja leikkeleet on pahinta mitä tiedän. Ultrassa olen käynyt jo pari kertaa ihan alussa että sai määritettyä raskauden keston, menkat ku ollu mitä sattuu esikoisen syntymän jälkeen. Nyt varsinainen alkuraskauden ultra on sitten keskiviikkona, toivottavasti pikkuinen voi hyvin :)
 
Hei vaan kaikille!

Minulla oli perjantaina np ja kaikki kaikin puolin ok. Laskettu aika muuttui päivää aikaisemmaksi. Siellä se pikkuinen heilutteli jalkojaan ja kun kätilö alkoi mittausta tekemään niin kaveri nukahti, siinä se sitten taputteli minun vatsaa ja yritti saada kaverin hereille.
Perhepiiri ja paras ystäväni tietää tulokkaasta ja kaikki ovat ihan innoissaan. Onhan tämä kauan haaveena ollutkin (n. 6v.)
 
Heippa taas!

Selvisin bussimatkasta, mutta voin kertoa, etten oo ihan heti toiste menossa :D Ei siis ollut mitenkään kovin miellyttävä kokemus edes tuo reilu parituntinen!

Ihanaa, kun täällä alkaa porukalla olemaan pahoinvoinnit takana! Itse oon saanut syötyä jo muistaakseni pari viikkoa, mutta nyt sitten tässä ihan muutamana päivänä on välillä tullut vähän sellaista etomista. Voi tietysti johtua siitä, että mä vaan jotenkin UNOHDAN syödä, kun ei tuu nälkä! Vaan on tuota varapeitettä tässä kropassa ihan riittävästi, että ei tuu hätää mulla eikä vauvalla, vaikka syömättä oisinki hetken. Vettä oon nyt saanu lipitettyä sen neuvolatädin määräämän 2l/vrk, vaikka tiukkaa se edelleen tekee! Miten muilla sujuu sen suhteen? (ja ehkä toi vedenkittauski saattaa vaikuttaa siihen, ettei tuu sit syötyä...)

Olipa niin ihanan paljon uusia viestejä luettavana, etten nyt edes muista, mitä olin mihinkin ajatellut kommentoida! Raskausdementiaa pukkaa, taas! Mutta Ampun teksti sai kyllä hihittelemään, musta on sattumalta kans tehty joskus samanlaista arviota 5 vuotiaana, kun oon syntynyt 29.12. niin halusivat pohtia, et joko mua kannattaa eskariin ja sit kouluun laittaa, vai oisko parempi mennä "vuotta" nuorempien kanssa. Ollaan vissiin aika samanlaisia jääräpäitä, tosin mulla tota musikaalisuutta ei kyllä oo koskaan ollut :D

Voiskin muuten kirjottaa itse huvikseen, että mitä voisi kuvitella tästä meidän jäpikästä tulevan! Veikkailla ihan ulkoisia raameja, ja sitten vähän luonnetta. Vaan ihana koktail se joka tapauksessa on, oli sitten yhtään vanhempiensa lainen tai ei!
 
Moi kaikki ihanat odottajat ja tervetuloa uudet<3

Ihan ensimmäiseksi omat kuulumiset [:)] * yhtä hymyä* Eilinen oli touhukas päivä kasvihuonetta (viimeinkin) kasatessa eteenpäin. Illalla kaaduin sänkyyn ja tuttuun tapaan kuuntelin josko vatsassa jotain tapahtuisi. Ja nyt tapahtui niin että tunsin! Ensin en ihan uskonut että onko tää nyt sitä, mutta kyllä se oli. Ihan kevyttä "muljahtelua" hiukan vatsan keskiviivasta oikealla, eikä ihan virtsarakon tuntumassa vaan hiukan ylempänä. Voi että sitä ihmettelyä! Luulin että se tuntuisi kuplimiselta, mutta jos sitä termiä käyttää niin vain yksi isompi kupla siellä liikehti hitaasti. Aika hieno juttu. Pakko nyt sitten kuulostella joka ilta kun itse rauhoittuu.

Sulla on Taku81 ollut hurja eka raskaus, onneksi nykyinen tuntuu edes vähän helpommalta. Ei muuta kuin voimia pahoinvoinnin kestämiseen.
Diza, tosi ikävä juttu nuo kivut, mutta onneksi ultra oli yhtä järisyttävän ihana kuin muillakin [:)] Jospa ne kivut vielä hellittää, keho muuttuu koko ajan ja eikös kohtukin ala kohta nousemaan ylemmäs? Luulis sitten olevan helpompaa. Myötätuntoa täältä sinne*
Wessu, hienoa että kaikki on hyvin! Ja onnittelut jo kahdestatoista viikosta.
Amppu ja SannaKoo, teillä on ollut hieno tuuri saada tuollaista faktaa lapsuudesta. Ulkopuolisen arvioimana vielä. Me muut saadaan luottaa äidin tai sukulaisten muistiin. Vettä olen laittanut puolentoistalitran kannuun ja ainakin sen yrittänyt tyhjentää päivän aikana. Joinain päivinä janottaa hirveästi ja joinain ei.
Minun kultani on lukenut jotain kevyttä kesälukemista kirjan verran ja kirja sattui epäonneksi olemaan entisen narkkarin omaelämäkerrallinen, jossa sekä perheen tytär, että poika ajautuivat väärille poluille. Mies-rukalle tuli kaikki kauhukuvat päähän mitä lapselle voi vain sattua [:D] No, me emme elä Lontoossa vaan syrjäkylällä jne..
Itse hoitelin toissayönä ensin jonkun vieraan vauvaa, kun äitiä ei näkynyt ja hyvin sujui. Sitten ilmaantui oma vauva hoidettavaksi ja kaikki sujui senkin kanssa kuin olisin koko ikäni vaihdellut vaippoja ja pitänyt pienestä huolta. Hymyilytti herätessä uni, mutta oloni oli niin luottavainen sen jälkeen; tässä ollaan ihan vanha tekijä [:D] Sukupuolta tuo meidän univauva ei suostunut näyttämään. Vaatteetkin oli neutraalit...

Sellaista täällä. Valoisaa maanantaita
 
Pranametri, oooo!! Siis kuplan liikkeitä?! Noniin, mä ARVASIN, et salettiin kohta joku kertoo tunteneensa, ja sitten en enää iltaisin saa itsekään unta, kun vaan masuani kuulostelen ja kolkuttelen! :D

Mies palasi Ruotsista festarireissulta, ja oli ostanut hellyyttävän pienen mustan bodyn, jossa lukee "Ba/by power!" Se on ihan tosi hurjan suloinen ja ihana! Kokolapussa lukee, että 6-12M, mutta tuo on kyllä ihan hurjan pieni, eikä kai vauvan vaatteissa oikeasti voi olla noin isoa haitaria?! Kyllä tuo varmaan ekan kuukauden-pari menee, mutta sit saatta kyllä alkaa ahistaa. Pesuohjeissa on myös mielenkiintoinen merkintä "Not intended for sleepingwear" ! Joo, tuo on tollanen torso-mallinen, et kylmähän pienelle tulis, mutta muutoin en ymmärrä, et mikä tossa voi sit olla?

Mutta pitihän tämä arvata, että meidän jätkän vaatteet on samanlaisia kuin isällään, niskalapussa lukee "Metal wear for your little demon", mikä saattaa kyllä vähän särähtää isomummojen korvaan :D Onneks mä oon sentään ulkonäöltäni vähän pehmeämpää mallia kuin tuo "renttuhevari"-mieheni, että mun kanssa vauvalla kyllä varmasti on muitakin värejä päällään, kuin mustaa ^^

Noniin, nyt jätän kuluttamatta näppistä tämän enempää, ja hilpasen untenmaille. Ensimmäinen työpäivä kesäduunia takana, ja voi että kun väsyttää! Onneks sosiaalialalla ollaan herkkiä myös raskauden suhteen, eli saan pitää vähän enempi taukoja ja pystyn syömäänki riittävän usein - jos vaan itse maltan! Mutta tupakoimattomuudelle (eli mun tapauksessa 0-3 savuketta päivässä) tää ei tee yhtään hyvää, kun välillä joutuu pakostakin käymään asiakkaiden kanssa tupakalla, jos ei ole ketään muita työntekijöiötä läsnä :S

Hyvää yötä ihanaiset äitylit ja vaavelit (ja kaikki siellä olkien takana olijat!)!
 
Voi väsymys! Ensin en saanut yöllä unta, kun pihalla mekastettiin jotain, ja sitten heräsin viiden jälkeen, kun alkoivat linnut laulelemaan! Raivostuttavaa!

Vielä aamusella torkuin kyllä hetken, mutta viimeisetkin unenrippeet hävisivät seiskan jälkeen, kun mies yövuoronsa jälkeen oli tulossa unimaan. Viikko kun oltiin erossa, niin tietäähän sen sitten mihin se johti, ja kuulumisetkin piti ehtiä vaihtaa!

Nyt pitäisi lähteä kaupan kautta töihin, klo 22 kestäis työvuoro. Vaan mitä tehdä, kun väsyttää jo nyt niin vietävän paljon, että varmaan nukahdan pystyyn jossain vaiheessa vielä tänään! [:o]

Anteeksi nillitys, on tää väsymys ja unihäiriöt silti kuitenkin siedettävämpää kuin se muutaman viikon takainen jatkuva paha olo ja vetämättömyys :))
Onneksi on ultrakuva kalenterin välissä, niin voin aina beibeä paijailla ja tuijotella päivän mittaan :)
 
Heippa,

päätin tulla pitkästä aikaa kirjoittelemaan. Olen kyllä seuraillut teidän juttuja sivusta, mutta en ole jotenkin itse saanut mitään aikaiseksi..

Vaude, ekoja liikkeitä jo tunnettu, onnea Pranametri!

Mulla jatkuu ahdistus täällä: vuotoa on ollut nyt jo viikon, välillä on kyllä ollut taukoja.  Tänään  kuitenkin herättyäni huomasin, että on sitä taas tullut jonkin verran... Mietin, että voisiko mullakin olla syynä tuo eteisistukka. Toisaalta, kukaan ei ole kyllä siitä maininnut mulle mitään. Ääh, raivostuttavaa. Tekisi tietenkin mieleni taas rynniä sairaalaan tarkistelemaan tilannetta, mutta toisaalta siellä voi kaikki olla hyvinkin. Tuo maksupuoli kuitenkin pidättelee mua hiukan, se kun on ulkosuomalaiselta aikamoinen: 300 euroa joudun viime tiistainkin ensiapureissusta maksamaan... Toivottavasti mä kuitenkin vaan huolehdin turhaan taas. 

Onnea kaikille odotukseen!
 
Tsemppiä Ailimelle! Toivotaan että vuotosi ovat jotain ei vakavaa. Tietenkään en voi tietää kuinka raskaalta voi tuntua, kun jotuuu pelkäämään koko ajan. Mutta myötätunnolla silti..
Pranametri : voi vitsit sun kanssas. Minäkin haluan tuntea! Eilen yrittelin muka tunnustella ja luulin tuntevani, mutta en kyllä usko että olisin tuntenut.. Pitänee yrittää vielä, kun mieskään ei ole häiritsemässä kun on viikon pois. Äh no ei kyllä yhtään hauskaa kun mies on kertausharjoituksissa ja sillee. Mt kyllä ne liikkeet jossain vaiheessa tuntuu, olen vain niin kärsimätön..[:@]

Olen perhepäivähoitajana yhdessä perheessä, tänään äiti oli kotona, joten olin vähän apuna siivoamisessa. TEhtiin suursiivous koko isoon taloon. Pitäs jaksaa vielä omassakin kotona siivota, mutta mikäpäs muu kuin Vau.fi veti puoleensa liikaa..:P Nyt se kait pitää lähtee siivoskeleen:D

Tsemppiä tytöt! MYös tietenkin miehillennekin.!
 
Heippa vaan!!!!
 
Tossa kehuskelin yks päivä, että paha olo on jo hellittämään päin..vaan kuinkas kävikään!!?!! Eilen alkoi taas kuvotus ja jopa yöllä täytyi nousta syömään ,että vähän helpottaisi. Tämä päivä on ollut ihan yhtä tuskaa..sain vielä kylkiäisinä mukavan päänsärynkin tänään tähän päälle. Noh...kyllähän tämä kestetään kun vauvalla vaan kaikki on hyvin.
 
Mä olin viikonlopun Kotkassa perhettä moikkaamassa. Sattuipa vielä niin hyvin, että siskoni vauva syntyi perjantaina. Käytiin miehen kanssa vauvaa sitten katsomassa. Voi miten ihanan pieni..aivan uskomattoman kaunis pikkuinen poika. Pitelin poikaa ihan haltioituneena sylissäni. Ja lämmin aalto kulki lävitseni kun näin mieheni pitelevän hellästi rintaansa vasten tätä pikkuista. Aikaisemmin päivällä olin lukenut eräästä lehdestä tarinoita lapsettomuudesta..miten kipeitä ja surullisen epätoivoisia olivat joidenkin parien kertomukset yrityksestä saada oma lapsi. Siinä kun itkin lukiessani muiden kertomuksia muistin miten onnekas ja siunattu itse olen odottaessani ensimmäistä lastani. Raskautuminen ja lapsen saaminen kun ei kuitenkaan ikinä ole itsestään selvyys. Ja jotenkin tuntuu, että rakkaus tätä tulevaa lasta kohtaan on jo nyt niin suuri, että meinaan pakahtua. Mä olen niin onnellinen, että minulle ja miehelleni on suotu tämä tilaisuus saada oma pikkuinen.
 
Mukavaa, että meillä kaikilla alkaa olemaan nuo "riskiviikot" jo takana päin. Vaan voikohan sitä ikinä huokaista helpotuksesta. Toivon sydämeni pohjasta, että meillä kaikilla sujuu raskaus onnellisesti loppuun asti ja että jokainen meistä saa sitten sen oman pienen tuhisevan käärön syliinsä.
 
Tänään olikin sitten vähän tunteikkaampi päivä...on tää kyllä yhtä tunteiden sekamelskaa[:)]
 
Tunteikasta päivää kaikille!
 
Amppu , sä et ole yhtään sen huonompi odottaja kuin kukaan muukaan. KAikilla tulee arki välillä vastaan, tympii olo, tympii päänsärky ja kolotus. Tympii ajan hidas eteneminen. Tsemppiä sulle, koita jaksaa ja pitää itsestäsi huolta sekä fyysisesti, että psyykkisesti. Ultra tosissaan helpottaa paljon! Minäkin purin silloin masennustani (kesti noin 9 viikkoa, oli isot paineet koulun harjoittelujakson, viimemetrien ennen valmistumista ja opinnäytetyön takia ja kaiken päällä vielä alkuraskauden inhottavat oireet) tänne. Olen päässyt sen yli täällä olevien ihmisten ihanien sanojen ja miehen avun ja tuen myötä. KIITOS teille kaikille! On mahtavaa huomata, että täällä on ihmisiä, jotka ottavat asiat tosissaan ja pyrkivät myötätunnollaan sanojen kautta lohduttamaan.

Terhituuli ihania kokemuksia sulla! Ajattele, saat kohta pitää rintaasi vasten OMAA lasta! Olen varmasti yhtä onnellinen kuin sinä omasta raskaudestani, mutta on myös hirveän ihana huomata yks toinen juttu. Tuo mitä kirjoitit, että olet onnekas ja siunattu, koska lapsen saaminen ei ole itsestään selvyys. Todella monet ihmiset ajattelevat, että he kyllä saavat jos haluavat ja sitten kun itsestä siltä tuntuu. Se tosiaan ei ole niin.

Liityn Terhituulin sanoihin, "Toivon sydämeni pohjasta, että meillä kaikilla sujuu raskaus onnellisesti loppuun asti ja että jokainen meistä saa sitten sen oman pienen tuhisevan käärön syliinsä."
 
Hei kaikille jouluvauvojen odottajille! Päätinpä tulla pistäytymään täälläkin, vaikka "asustelen" vakituisemmin tuolla tammivaavien puolella. Lasketuks ajaks kun on tarjottu vielä vähän epävarmaa 2.1. (kun tämä tuleva äiti ei sitten millään muista, että millon ne viimeset menkat olikaan), joten voi hyvin olla, että meidänkin pikkuinen tulee maailmaan jo joulukuun puolella.
 
Erityisesti moikkaisin vielä Ailimea - on kiva lukea, että täällä on melkein samoilla metreillä myös toinen ulkomailla odottava. Voi jösses noita yksityisen hintoja - meillä oli täällä vähän sama kokemus, kun vakuutuksessa oli epäselvyyksiä ja jouduttiin maksaan yksityissairaalalle itse. Tuli sitten ekasta käynnistä, ultrasta, papa-kokeesta + kaikenmaailman virtsa- ja verikokeista rapea vajaan 700 euron lasku...
Onneks virhe korjattiin ja saadaan rahat takaisin.
 
Oon tulossa mäkin kuukaudeks käymään Suomeen kesällä, toivottavasti ei tule mitään pakollisia lääkärireissuja (ei tietenkään pelkän rahan takia, eihän niitä nyt muutenkaan toivo!!!). Toivotan sulle paljon onnea: toivottavasti vuodot pian loppuvat ja raskaus jatkuu normaaliin malliin!!! Tsemppiä kovasti!!! 
 
(on muuten mahtava lukea ekoista liikkeistä, itekin täältä tullaan perästä ja kohta jo varovasti uskalletaan alkaa odotella ensimmäisiä "kuplatuntemuksia" [:)]
 
Huomenta kaikille!
En nyt ehdi lukemaan kaikkien kirjoituksia, mutta toivottavasti kaikilla puhaltelee onnelliset kesätuulahdukset [8D]

Olen niin iloinen ja vois sanoa että ylpee itsestäni...Jos nyt joku on tuolla "ei suvaitussa" topicissa lukenut, niin tietää mistä kyse. Uskaltaudun nyt kuitenkin tänne joulumammoille tunnustamaan, jospa täältä sais enemmän tukea..
Eli mulla on nyt 8. päivä ilman syöpäkäärylettä!(n.20 vuotta takana) *hyppisin innosta, jos voisin..mutta tisseihin sattuu*
Enkä olis ikipäivänä uskonu kykeneväni moiseen, mutta tsadaa [:D]
Huomenna on ultra, siis ihka ensimmäinen, ja olen ihan täpinöissäni. Seuraavaa neuvolaakin odotan innolla, että pääsen hehkuttamaan lopettamisestani. Ne jotka on saman asian kanssa painineet/painivat tietävät mistä puhun.
Paras ystäväni tulee kohta hakemaan minut kahville, ja on paljastuksen aika...iik! jännittää[;)] (Jotenkin tuntuu kuin olisin ihan teini..hmm...)
Kirjoittelen kuulumisia huomisesta kunhan joudan....Voikaa paksusti, ja nauttikaa kesästä!!
 
kiva että kaikilla näyttää hyvin menevän :) Itelläki vähän parempaan suuntaan, en ole oksentanut enää niin paljoa, enimmäkseen aamulla nyt, toivottavasti lakkais kokonaan. On jännittäny koko päivän kun tänään on ultra ja vähän hermonakin ollu ku miettii vaan onkohan kaikki kunnossa... Tän hermoilun päälle esikoinen (1v8kk) karkas potalta kun siivosin keittiötä ja kakkas viikko sitten pestylle matolle ja tietysti astui vielä päälle [:'(] Kyll tuli hyi sanottua ja mielessäni kirottua, onneks oon jo saanu pidetttyä rumat sanat poissa lapsen korvista. Toivottavasti sain maton putsattua eikä jää haisemaan. Toisaalta nyt jälkikäteen rupee jo naurattaan likan touhu, kaikkee ne lapset keksii [:D] Ja nyt on rv 12+5.
 
Moi!!!
 
Voiko joku vastata visaiseen kysymykseen. Meillä ei ole kotona vaakaa ja mulla on huomenna ultra...kattooko ne yleensä ultrassa äidin painoa??? Tuntuu vaan ,että paino ois noussu joku 100 kiloa [;)] Vai pitääkö se vaaka ostaa kotiin ihan suosiolla....
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top