Niinhän siinä sitten TAAS kävi että kun täällä kehuskelee että yöt menneet hyvin, niin sitten ne alkaa menemään kaikkea muuta kuin hyvin. Varsinkin nukutus on nyt parina viime yönä ollut pitkä prosessi.
MUTTA äsken kävi taas jotain erikoista. Tyttö on kiukutellut koko päivän ja vaikutti illalla todella väsyneeltä. Niinpä päätin aloittaa iltatoimet jo 1,5h aikaisemmin kuin yleensä jotta saan hänet sänkyyn. Olin saanut yökkärit puettua niin päätin vielä soittaa miehelle hyvän yön puhelun, kun hän on tällä hetkellä työmatkalla. Otin kitisevän tytön polvelleni istumaan ja aloin soittamaan. (Tässä vaiheessa siis täytyy sanoa, että tyttö rakastaa sitä kun laitan puhelimen korvalleni, yleensä hän alkaa hekottaa täyttä häkää tämän nähdessään). Tällä kertaa reaktiona oli vain kitinän loppuminen, ja tyttö jäi tarkkaavaisena kuuntelemaan keskustelua. Puhuttiin miehen kanssa ehkä 5min, kun tajusin että lapsi oli nukahtanut istualteen syliini! No siinä sitten sanottiin heipat miehelleni jolloin tyttö heräsi saman tien, varmaan tietää että kun sanotaan "moikka" niin puhelu loppuu. Noh, lähdinpä sitten kiikuttamaan tyttöä saman tien sänkyyn jolloin alkoi perinteinen lohduton itku. Kokeilin nostaa puhelimen taas korvalleni, ja kappas, itku loppui kuin seinään! Soitin sitten uudestaan miehelleni ja sanoin että nyt ollaan niin jännän äärellä että pakko kokeilla toimiiko puhelimeen puhuminen nukutuskeinona. Ja toimihan se! Taas meni 5 min ja tytöltä taju veks!
Ihan huippua jos tämä toimisi joka ilta. Täytyykin ottaa tavaksi soittaa aina iltapuhelu jollekin, tai sitten leikkiä että soittaa jollekin :) tai sitten voisin kokeilla iltasadun lukemista. Niitä me ei vielä olla luettu kun ollaan ajateltu ettei lapsi kuitenkaan vielä ymmärrä, mutta nyt täytyy kyllä ottaa kokeiluun!