Vauvojen kuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Skylar
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kiitos! Vieläkin olen tosi järkyttynyt, vaikka poika on ollut ihan normaali heti 10 min tuon onnettomuuden jälkeen. Oli kyllä tosi pelottava kokemus. Nyt vain sitten sormet ristissä seuraan sen vuorokauden, ettei mitään sen kummempia ilmene. Onneksi ei (ilmeisesti) sen pahemmin käynyt!

Edelleen tunnen itseni kyllä ihan tolloksi, etten tajunnut, että tuon ikäistä vauvaa pitää oikeasti pidellä kiinni hoitotasolla. Ja parisänkyynkin olen sängyn keskelle usein jättänyt vähäksi aikaa yksin, ja eihän sekään ole turvallista enää kun vauva osaa ryömiä. Ikävää, ettei tuota tajunnut, ennenkö piti oppia kantapään kautta.

Kaikki on onneksi suhtautuneet tosi ihanasti. Lääkäri oli tosi kiltti, ja lohdutteli, että kaikki vaikuttaa olevan kunnossa ja sukulaislapsellekin oli käynyt samoin ilman mitään kummempia, ja ei loppujen lopuksi edes laskuttanut meitä kun kuuli ettei meillä ole vakuutusta. Neuvolaan olin ihan pikaisesti yhteydessä, kun sieltä soitettiin takaisin (olin heti yrittänyt sinnekin soittaa, mutta meni vastaajaan) ja sanottiin vain, että ihan oikein toimit kun veit lääkärille eikä sen kummempia syyllistetty. Ja mun äiti kuskasi meitä, ja toi meille myöhemmin ruokaa ja oli kanssa tosi kannustava, samaten mieskin sitä mieltä, etten voi syyttää mitenkään itseäni. Itseni mielestä kyllä ansaitsisin kunnon haukut, kun olen jotain noin kamalaa lapselleni aiheuttanut, mutta kyse oli kyllä puhtaasta ajattelemattomuudesta eikä siitä, että olisin tietoisesti ottanut riskin ja jättänyt esim. yksin hoitopöydälle. Kunhan ei lapsi sen enempää kärsisi tyhmästä äidistä.

Tästä lähtien taidan kyllä vaihtaa vaipat vain lattialla.
 
Meillä ainakin nyt, kun tuo eilen lähti konttaamaan, kolistellaan päätä vähän väliä johonkin, vaikka kuinka yritän vahtia ni ei sitä vaan onnistu jatkuvasti kyttäämään. Joten kyllä se oma nuppi ottaa osumaa viimestään sitten kun liikkuminen lisääntyy, vaikka varsinaisilta onnettomuuksilta pääsiskin välttymään.
 
Ainiin, kun me reissulla huomattiin, etttä tyttö viihtyy sitä paremmin mitä enemmän ohjelmaa sillä on, käytiin me tänään neidin kanssa ekaa kertaa bailatinossa. Hauskaa oli, pääsi äitikin vähän liikkumaan! Ens viikolla alotetaan sitten vielä muskarikin :)
 
Mä olen vielä tyhmästi luottanut siihen, että ei poika tipahda, kun pidän silmällä. Pitäisi vissiin alkaa oikeasti pitelemään siitä kiinni, ettei käy nolosti. Meidän sänkyynkin olen jättänyt nukkumaan ja petarin reunan alla on vieläkin vain se sama pyyherulla, mikä on ollut siellä alusta asti. Ei poika vielä vauhdikkaasti kieri eikä ryömi, mutta mitäs jos se just päättää oppia sen meidän sängyllä...
 
Mäkin olen tyhmästi luottanut tähän asti, kun tuo ryömiminen on ollut vielä niin hidasta eikä nyt niin liikkuvainen tapaus tuo poika ole ollut, lähinnä olen miettinyt että voisi kierähtää sivuttain pois hoitotasolta, mutta itse seisoin siis kyljen puolella (ja seinä oli toisen kyljen puolella) ettei se olisi onnistunut. En vieläkään tiedä mitä tarkalleen kävi kun putosi, poika oli kääntynyt mahalleen hoitotasolla kuten usein tekee, ja kun etsiskelin lipaston laatikosta vaatteita, ilmeisesti lähti ryömimään siitä eteenpäin lipaston laidan yli tai sitten hoitotaso on jotenkin oudosti liukunut eteenpäin ohi lipaston sivulaidan. Hoitotaso on siis koko ajan ollut myös ärsyttävän liukas ja liukunut herkästi lipaston päällä, ja olen siitä sanonut miehelle, että sen kanssa pitää varoa ja pitäisikö laittaa joku pitoa antava liina tms alle, mutta eipä sitten tullut laitettua.

No, nyt ainakin osaan tästä lähtien olla varovaisempi! Harkitsen myös vakavasti konttauskypärän hankkimista, lähinnä sitä varten, ettei tarvitse sydän syrjällään pelätä vastaavaa tapahtuvan uudestaan, kun en usko saavani jokaista asunnon terävää kulmaa suojattua sitten, kun tuo lähtee kunnolla liikkeelle, ja varmaan tämän jälkeen pelkään onnettomuuksia entistäkin herkemmin. En tiedä, olisiko tuo oikeasti hyvä idea vai sarjassamme ylihysteerisen äidin tempaukset.
 
Meidän tuttavaperheen tytöllä oli käytössä konttauskypärä. Enää ei käytä kun oppi kävelemään. Onhan se vähän vammaisen näköinen, mutta varmasti ajaa asiansa. :p :) Katotaan tartteeko pojalle hommata vai millainen kohelo siitä kehkeytyy. :blackeye:
 
Mä oon jotenkin aatellu että se konttauskypärä menee vähän yli. Sama kun kääris vauvan kuplamuoviin ettei vaan satu. Hirveetähän se on kun kolisee, mutta muuten ne ei ikinä opi kehonsa ulottuvuuksia, jossei pääse kokeilemaan. Voi toki olla että muutan mieleni ja kohta ollaan kypärä päässä meilläkin...
 
Mä pidän jo automaattisesti nilkasta kiinni kun vaihdan vaippaa ja kurottelen kamoja ja 2 kertaa on jätkä pyörähtäny alas pesukoneen päältä ja jääny roikkuu pääalaspäin jalastaan josta piän kiinni. Mä kans opin esikoisen kanssa et ei tartte kuin alle sekunnin kun pyörähtää alas. Esikoinen ei koneen päältä pudonnu mutta sängyltä ja sohvalta kyllä. Onneksi pienet kestää nää "pikku" kolhut hyvin :)
 
Hui hitsi! Pitääpä itekki alkaa enemmän varoo ja miehelle sanoo kans... Mä oon jotenki ihan huoleton viime aikoina ollut vaikka juuri nyt pitäis alkaa varoo. Alussa laitoin kaikenmaailman tyynyt tytön ympärille meidän sängyssä maatessaan, mutta en enää. Pitää tosiaan alkaa kunnolla varoo koska eihän sitä tiedä millon se tyttö ensimmäisen kerran ryömii... Ja ehkä vois tosiaan alkaa vaipatkin vaihtaa lattialla ni ei tarvi pelätä. Noita vahinkoja kun tuntuu sattuvan sillonki vaikka kuinka varoisi!
 
Meillä ei hoitopöydältä pääse sivuilta putoamaan, siksi ehkä kuvittelenkin ettei se vielä saa jalkopäädystä itseään hivutettua alas. Siis ainakaan ihan sekunnissa. Mutta täytyy varmaan siirtyä meilläkin kohta lattialle.

Mekin hommattiin bumbo, mummu löysi kirpparilta bumbon+pöydän 20€! Poika tykkää kyllä. :)
 
Hei mä kysyn nyt mielipiteitä täältä kun en itse oo ihan varma. Me vaihdettiin makuuhuonetta tossa keskiviikkona ja poju jäi yksin sinne vanhaan. Siitä saakka on iltaisin herännyt tunnin välein melkein paniikissa ja nukkuu kunnolla vasta joskus 2 jälkeen yöllä. Voiko olla että pikkuista pelottaa olla yksin? Mua ainakin vähän öisin askarruttaa se ilman pottua nukkuminen :D
 
Mä veikkaan et on eroahdistusta, ite ottasin takas lähelle nukkumaan.
 
Meiän perheessä kyl muutenkin nukkuu kaikki samassa makkarissa kun se vaan sopii meille paremmin. Vauva nukkuu kainalossa ja esikoisen sänky on meiän sängyssä kiinni, jotta pääsee yöllä halutessaan kömpimään viereen, meil nukutaan paremmin näin. Lapset siirtyy sitten joskus yhdessä samaan aikaan lastenhuoneeseen nukkumaan kun nukkuvat koko yön heräämättä. Mä en itse vois ikinä laittaa pientä vauvaa yksin nukkumaan, mä en pystyis ite nukkuu ollenkaan kun kävisin koko ajan tarkistamassa et lapsella on kaikki hyvin. Lähellä nukuttamisen positiivisista vaikutuksista löytyy kohtuu paljon tietoa netistä.
 
Annisla, et suinkaan tosiaan ole ainoa jolle on noin käynyt. Onneksi ei käynyt pahemmin. :Heartblue

Pitäisi varmaan itsekin laskea pinnasängyn pohjaa. Tosiaan, esikoinen tipahti pinnasängystään ja muutaman kerran sängystäkin sillon kun nukuttiin perhepedissä ja oli oppinut ryömiimään/muuten liikkumaan... Onneksi nämä lapset on niin kestäviä!

Meillä oli yö ihan suoraan sanottuna pepusta, sain vissiin pari tuntia yhteensä nukuttua... Paukuttelu ja liikkumaan opettelu, siinä ne meidän huonon yön salaisuudet. :sad001
 
Meillä sama noiden unien kanssa, ei nukuta yöllä eikä päivällä. Eilen nukku yhet päikkärit aamusta ja valvoi 13-21, hoplaa. Yöllä mennään kahden tunnin pätkissä, nukutaan kaks ja valvotaan kaks. Neiti on ihan tiltissä koko ajan, mutta ilmeisesti keho ei anna nukkua, kun pinniksessäkin kontataan ympyrää puoliunessa...
 
Ei sittenkään huomenna magneettikuvausta. Typykkä on karmeessa flunssassa ja yskässä ollut nyt vajaa kaks viikkoa :( Aika siirtyi viikolla. Onneksi oli nyt fiksu sh puhelimessa ja tiesi kertoa, että alle vuoden ikäisillä riittää neljän tunnin paasto ennen nukutusta! Huh! Aamulla ennen yhdeksää siis aamupala naamariin ja puolilta päivin osastolla saa tarvittaessa sokeritipan :)
 
Ääh, tsemppiä jatko-odotukseen ja hyvä että selvisi tuo paastokäytäntö!
 
Mä just tänään mietin noita tipahtamisjuttuja, kun laitoin tytön pinniksee mahalleen (nukkuu aina selällään, eikä kääntyile sängyssään, vaikka muuten liikkuukin jo aktiivisesti). Siellä se yhtäkkiä keksi ottaa kiinni reunasta ja ei varmasti mene kauaa niin nousee sitä vasten. Pitää laskea pian sitä pohjaa. Annisla, voin kuvitella että mieli täyttyy itsesyytöksistä, mutta turha sitä on vatvoa. Ei sitä aina osaa ajatella.

Meidän omassa sängyssä nukkumaan opettelu eteni niin hyvin että tyttö on nyt nukkunut muutaman yön käytännössä heräämättä 20-04 :) Ehkä se tästä? Taistosi, meillä pidettiin pientä unikoulua juuri sen vuoksi, että tyttö heräili omassa sängyssään tunnin välein. Nyt oma sänky toimii jo, seuraava askel on uusi koti ja siellä sitten jossain vaiheessa oma huone.
 
Mä oon ihan kypsä näiden meidän unien kanssa. Eilen ei heräillyt liikkumiseen, mutta silti heräsi syömään neljä kertaa. Tai siis heräsi huutamaan ja annoin tissiä, koska niin tuon saa nukahtamaan. Toisaalta en usko että tuolla on nälkä, mutta on nyt sitten tietysti tottunut näiden viime aikaisten hulinoiden takia heräämään tissille mahdollisimman usein... Eli jos nyt unet rauhottuu liikkumisen osalta niin pitäisi varmaan seuraavaksi pitää jotain unikoulua ton syömään heräilyn suhteen... Ei se nyt vauva joka on ollut yöt syömättä noin 2 kk ikäisestä 5 kuukauden ikäiseen, voi mitenkään tarvita tissiä neljää kertaa yössä. :rolleyes: No jaa, en taida vielä jaksaa aloittaa unikouluilemaan tässä asiassa, ehkä sitten muutaman viikon päästä jos ei mene itsestään ohi.
 
Meillä ei onneksi käynyt sen kummemmin tuon putoamisen jälkeen, äiti vain on ollut vähän herkkänä. Herätin sitten kahden tunnin välein seuraavana yönä, ja poika oli onneksi ihan normaali. Pari kertaa olen hoitopöydällä uskaltanut vaihtaa vaipankin sen jälkeen, tosin nykyään suosin sänkyä tai lattiaa. Ja koko ajan tarkkailen ja pidän kiinni, jos on alustalla, josta voisi pudota.

Mä en nyt tiedä mitä tehdä meidän perhepedin suhteen, kun olisin halunnut jatkaa sillä kun nyt olen tottunut nukkumaan poika kainalossa ja poika on väsyneenä/nukkuessa tosi mun perään, ja jos herää, niin nukahtaa uudelleen vain mun kainaloon. Mutta en tiedä onko perhepeti turvallinen sitten, kun kunnolla lähdetään liikkeelle. Yleensä poika on meidän välissä tai sitten minun vieressä niin, että sängyn vieressä oleva pinniksen reuna on toisella puolella eikä pääsisi siitä putoamaan. Mutta aamuisin kun jäädään nukkumaan ja mies nousee, vauva voisi periaatteessa herätä minua ennen ja ryömiä jotenkin niin, että tippuisikin sängystä. Toistaiseksi ei kuulosta kauhean todennäköiseltä, mutta en halua kyllä enää mitään ikäviä yllätyksiä. Onkohan perhepedistä putoamiset kovin yleisiä?

Ja meillä on muuten viime päivinä vauva rupenut puremaan minua imetyksen yhteydessä, not fun at all. :( Toivon, että se on joku vaihe, joka menee pian ohi. Ekat alahampaat siis puhkesi pari viikkoa sitten, ja on jo melkoisen terävät.
 
Takaisin
Top