Vauvojen kuulumiset
- Ketjun aloittaja Skylar
- Aloituspäivämäärä
Me ei olla Vantaalta, mutta vauvauinnista puheenollen...
Me käytiin eilen ekaa kertaa, kun pojallakin sopivasti tasan se 3 kk ikää täynnä. Jännitin tosi paljon etukäteen, että miten selviän yksin pojan kanssa puku- ja pesuhuoneessa, että toivottavasti se ei saa mitään raivaria ainakaan ennen uintia. No ei saanut, kaikki meni tosi hienosti! Köllötteli tyytyväisenä pesuhuoneen lattialla ennen ja jälkeen uinnin, ei kitissyt yhtään! Mä olin ihan varma et sen tulee ainakin kylmä jossain vaiheessa ja mahdollisesti myös väsy kesken kaiken. Ei ollut jätkällä mitään ongelmia ja vedessäkin viihtyi tosi hyvin. :) Pukkarissa vasta alkoi harmittaa, kun piti pukea vaatteet, mutta heti torkahti kun sain sen pakattua turvakaukaloon ja lähdettiin liikkeelle.
Tämän lisäksi jaksoi vielä iltapäivällä päiväunien jälkeen hienosti seurustella vaarin kanssa, joka tuli varta vasten poitsua katsomaan. Hymyjä tuli paljon.
Ilta meni sitten kyllä raivotessa, mutta se sallittakoon noin kivan päivän jälkeen. :D Palkinnoksi iltaraivojen kestämisestä poika nukkuikin sit klo 21-6.30. Uusi ennätys. :)
Me käytiin eilen ekaa kertaa, kun pojallakin sopivasti tasan se 3 kk ikää täynnä. Jännitin tosi paljon etukäteen, että miten selviän yksin pojan kanssa puku- ja pesuhuoneessa, että toivottavasti se ei saa mitään raivaria ainakaan ennen uintia. No ei saanut, kaikki meni tosi hienosti! Köllötteli tyytyväisenä pesuhuoneen lattialla ennen ja jälkeen uinnin, ei kitissyt yhtään! Mä olin ihan varma et sen tulee ainakin kylmä jossain vaiheessa ja mahdollisesti myös väsy kesken kaiken. Ei ollut jätkällä mitään ongelmia ja vedessäkin viihtyi tosi hyvin. :) Pukkarissa vasta alkoi harmittaa, kun piti pukea vaatteet, mutta heti torkahti kun sain sen pakattua turvakaukaloon ja lähdettiin liikkeelle.
Tämän lisäksi jaksoi vielä iltapäivällä päiväunien jälkeen hienosti seurustella vaarin kanssa, joka tuli varta vasten poitsua katsomaan. Hymyjä tuli paljon.
Ilta meni sitten kyllä raivotessa, mutta se sallittakoon noin kivan päivän jälkeen. :D Palkinnoksi iltaraivojen kestämisestä poika nukkuikin sit klo 21-6.30. Uusi ennätys. :)
Voi, kiva kuulla että meni hyvin! :) Valmistitteko Pihla muuten poikaa vauvauintiin kylvyillä ja kylpyveden alentamisella 32 asteeseen tms? Meillä vauva ei aina ole tykännyt niin kauheasti kylvyistä (joita kyllä voisi olla useamminkin), niin olen miettinyt että pitäisikö koittaa totuttaa poikaa enemmän veteen ennenkö uskaltaa viedä sinne vauvauintiin.
Ollaan kylvetetty ehkä kerran viikossa keskimäärin ja käyty suihkussa pojan kanssa. Joskus kylvyissä on pidempikin väli, jos on laiskuuttaan tullut vaan suihkuteltua poikaa. Ei siis tietoisesti valmisteltu, joskin kyllä edellinen kylpykerta oli meillä aika pitkä kun mä kylvetin, mies on hätäisempi. Ei alennettu kylpyveden lämpötilaa, ja meidän uimaopettajan mukaan tuo 32 asteeseen lämpötilan alentaminen on ihan vauvan kiusaamista, sillä ahtaassa ammeessa vauvahan kylmettyy noissa lämpötiloissa, kun ei mahdu liikkumaan. Altaassa ollaan liikkeellä, joten lämpimänä pysyy ihan eri tavalla. Olisikohan meidän uimahallissa vesi 33-34 -asteista. Ja ohjeistus meillä oli, että kylpyveden lämpötilan voi laskea 35 asteeseen, ei alemmas.
Mä en kyllä edes tiedä mikä pojan kylpyveden lämpötila on viime kylvetyksissä ollut, kun ihan näppituntumalla lasken veden.
Mä en kyllä edes tiedä mikä pojan kylpyveden lämpötila on viime kylvetyksissä ollut, kun ihan näppituntumalla lasken veden.
Hmm, kuulunee enemmän tuonne imetyskategoriaan mut menköön nyt tähän... Palailtiin eilen kotiin entiseltä kotiseudultani ja pysähdyttiin erään liikennemyymälän pihaan jossa syötin vauvaa autossa ennen vaipanvaihtoon menoa. En jaksanut autossa niin peitellä harsolla kun ei ketään kulkenut ohi ja ehti siinä maitorauhanen hyvin olla päivänvalossa vuorotellen. Poislähtiessä mies totesi että et päässyt kuin yhteen kameraan ja osoitti nurkalla ollutta valvontakameraa joka kuvasi suoraan autoon päin. 
Hei ku oon ihmetelly, eli missä ne vauvat siis köllii siellä vauvauinnissa sen aikaa ku äiti/isi pesee itsensä, ihan siellä suihkutilan lattiallako? Eikös siellä puolsokeat eläkeläismummot/riehakkaat pk-ikäiset kompastele pitkin poikin vauvaesteitä, voisin ainakin hyvin kuvitella em skenaarion meidän uimahalliin. Vai onko tila varattu vaan vauvauimareilla? Elämän ihmetyksiä, mulla on vissiin liikaa aikaa ajatella 
Hyvä kuulla, ettei kylpyveden lämpötilaa pitäisikään alentaa! Me ollaan nyt selvittämässä vauvauintiin pääsyä nyt kun poika kohta täyttää 3kk, mutta kovasti tuntuisi jo ryhmät täällä täyttyneen tai sitten uinti on sen verran kaukana, ettei onnistuisi ilman autoa. Toivon mukaan päästäis kuitenkin vielä vauvauimaan.
Tää kuuluis ehkä äitien vointiin, sillä musta on tullut kovasti luulosairas meidän pojan suhteen ja aina kehitän jotain huolen aihetta.
Olen nyt eilisestä miettinyt, että onko enää normaalia kun pojalla on vielä askellusrefleksi voimakkaana. Wikipediassa väitetään, että se katoaisi jo kuuden viikon iässä, muilla sivuilla on vähän vaihtelevia arvioita kahdesta kolmeen kuukauteen. Mutta meillä tuo refleksi tuntuu vain voimistuneen (tosin ehkä lihasvoiman kasvusta johtuen). Ja kyllä poika morottaakin vielä, tosin se on vähentynyt ja on kai vielä normaalia tässä iässä. Pitää ehkä kysyä seuraavassa neuvolassa, jos se vielä huolettaa. Ja voisi samalla kysyä josko voisi päästä neuvolapsykologin juttusille, sillä oikeasti pelkään joskus pojan puolesta ihan liikaa.
Tää kuuluis ehkä äitien vointiin, sillä musta on tullut kovasti luulosairas meidän pojan suhteen ja aina kehitän jotain huolen aihetta.
Olen nyt eilisestä miettinyt, että onko enää normaalia kun pojalla on vielä askellusrefleksi voimakkaana. Wikipediassa väitetään, että se katoaisi jo kuuden viikon iässä, muilla sivuilla on vähän vaihtelevia arvioita kahdesta kolmeen kuukauteen. Mutta meillä tuo refleksi tuntuu vain voimistuneen (tosin ehkä lihasvoiman kasvusta johtuen). Ja kyllä poika morottaakin vielä, tosin se on vähentynyt ja on kai vielä normaalia tässä iässä. Pitää ehkä kysyä seuraavassa neuvolassa, jos se vielä huolettaa. Ja voisi samalla kysyä josko voisi päästä neuvolapsykologin juttusille, sillä oikeasti pelkään joskus pojan puolesta ihan liikaa.
Täällä taitaa tiheän imun kausi kenties helpottaa kun vauvaa ei tunnu syöminen millään kiinnostavan, tai en ainakaan huomaa että hinkuisi koko ajan maitoa. Taisi alkaa paastokausi kun ei oikein malta syödä, kieltäytyy ja jokin muu kiinnostaa enemmän. Toisaalta nyt muutaman päivän on ruvennut urakalla vispaamaan sängyssään, kääntyilee kyljelleen ja pyörii viisarimaisesti niin että löytyy aina väärinpäin tai poikittain makaamasta. Sohvallekaan ei uskalla jättää yksin makoilemaan tyynyvallista huolimatta kun saattaisi potkia itsensä laidan yli. Nytkö miun pieni pötkylä alkaa toden teolla kasvaa ja liikkua, apua.
Hei Annisla, täällä ihan samaa, lienee osin terveydenhuollonalan ammatinkin varjopuolia, etkös sä ollut medisiinari? Meillä siis tyttö päiviä vaille 4 kk ja edelleen askeltaa joskus ja morottaa/säpsyy, joita juuri itse tässä pohdin kauhunsekaisin miettein. Meinaan kyllä lääkäriltä kysyä, mutta omassa työssä huomaa, että normaalivaihtelu on laajaa ja kaikki todellakin kehittyy yksilöllisesti, joten ressataan varmaan ihan turhaan.
Tosta vauvauinnista. Käytiin keskimmäisen kanssa, mutta samat vinkit toimii varmasti vieläkin. Vissiin on ihan hallista riippuvaista, että onko siellä muita. Sillon kun me käytiin, niin oli pelkkiä vauvauimareita. Pukkariin mennessä ensin riisuin itteni ja kokonaan ja sitten vauvan. Kaukaloon laitoin sen äp:n kosteussuojan ja vauvalle uikkarit päälle ja käärin pyyhkeeseen. Vauva tuli kaukalossa suihkutiloihin ja odotti sivussa sen aikka kun itse peseydyin. Sitten vauva tuli suihkuun ja oli siellä suihkussa kunnes mentiin altaalle. Taas pyyhkeeseen käärittynä kaukalossa. Uinnit siinä, vauva jaksoi alussa just ja just sen puoli tuntia. Pesulle mennessä ensin pesin iteseni, vauva venaili taas kaukalossa ja sitten pesin vauvan. Suihkun jälkeen mentiin saunaan alalauteelle kuivattelemaan ja lämmittelemään ja imetin siinä. Sitten pukemaan. Sitten kun vauva oli isompi, niin meillä oli bumbotuoli jossa vauva odotteli. Joillain on myös sellanen kaukalo mukana jolla ei niin ole väliä jos kastuu, niin sitterinä.
Usein vauva on alussa uinnin jälkeen tosi väsynyt, ja meilläkin poika nukkuikin aina sen jälkeen viiden tunnin päikyt :) Vauvauinti on kyllä tosi kivaa, harmi että se on niin kallista eikä täällä järjestetä meille sopiviin aikoihin :/
Usein vauva on alussa uinnin jälkeen tosi väsynyt, ja meilläkin poika nukkuikin aina sen jälkeen viiden tunnin päikyt :) Vauvauinti on kyllä tosi kivaa, harmi että se on niin kallista eikä täällä järjestetä meille sopiviin aikoihin :/
Joo Skylar, oon medisiinari. Eli tiedän pikkasen liikaa, mitä kaikkea voisi olla pielessä, mutta sitten se käytännön kokemus normaalin eri variaatioista ja oikeasti huolestuttavista merkeistä puuttuu. Oon saanut sen käsityksen, ettei noista reflekseistä kai hirveästi huolestuta kuin vasta puolen vuoden jälkeen, siis ainakin jos muu kehitys on normaalia. Ja mun luentoslaideissa lukikin, että moro katoaa 3-4kk:n jälkeen ja askellusrefleksi 4(-6) kk:n jälkeen, eli kai tää on ihan normaalia, eikä meillä kummallakaan vielä ole mitään syytä huoleen. :) Mutta kysyn nyt kuitenkin ensi neuvolassa varmuuden varalta.
Ja "kiva" kuulla, että on muitakin, joita tällaiset asiat mietityttää. Mulla on tosiaan pikkaisen sitä taipumusta, että huolestun helposti varsinkin terveyteen liittyvistä aiheista. Nuorempana pelkäsin kovasti, että sairastun syöpään tai muuhun vakavaan tautiin, ja myöhemmin aikuistumisen ja opintojenkin myötä sellaiset pelot on jo kauan sitten hävinneet, mutta nyt oman vauvan kanssa olen huomannut niiden nostavan taas vähän päätään. Eli heti kun vauvalla on pienintäkään viitettä jostakin poikkeavasta, rupean sitä helposti stressaamaan ja tarkkailen vauvaa vähän liikaa. Varmaan alan varjopuoliakin, mutta tarvittaessa koitan varmaan jostain saada keskusteluapua, että osais ottaa vähän rennommin ja vain nauttia tästä pikkulapsiajasta.
Ja "kiva" kuulla, että on muitakin, joita tällaiset asiat mietityttää. Mulla on tosiaan pikkaisen sitä taipumusta, että huolestun helposti varsinkin terveyteen liittyvistä aiheista. Nuorempana pelkäsin kovasti, että sairastun syöpään tai muuhun vakavaan tautiin, ja myöhemmin aikuistumisen ja opintojenkin myötä sellaiset pelot on jo kauan sitten hävinneet, mutta nyt oman vauvan kanssa olen huomannut niiden nostavan taas vähän päätään. Eli heti kun vauvalla on pienintäkään viitettä jostakin poikkeavasta, rupean sitä helposti stressaamaan ja tarkkailen vauvaa vähän liikaa. Varmaan alan varjopuoliakin, mutta tarvittaessa koitan varmaan jostain saada keskusteluapua, että osais ottaa vähän rennommin ja vain nauttia tästä pikkulapsiajasta.
Mulla oli poika kosteussuojan ja pyyhkeen päällä lattialla suihkutiloissa. Vauvauimarit oli ainoastaan paikalla, joten hirveetä härdelliä ei ollut. Mä pesin ensin pojan ja puin uimavaipan ja uikkarin ja jätin lattialle ilman pyyhettä, koska näytti tarkenevan (ei itkenyt = sopiva lämpötila?). Sit oma pesu, poika ja pyyhe mukaan ja altaaseen (ollaan ekassa ryhmässä, joten allas on heti vapaa).
Uinnin jälkeen jätin pojan pyyhe päällä lattialle taas ihmettelemään ja pesin eka itteni. Sit pojan pesu, kuiva pyyhe päälle ja saunaan. Enpä tajunnut imettää siinä kohtaa, voisi olla paikallaan. Vaipan laitoin vielä pesuhuoneen puolella, en halunnut mitään vahinkoja siivottavaksi pukkarissa. Pukuhuoneen puolella puin itseni ensin, poika makasi penkillä sen aikaa. Kaukalo olisi turvallisempi, mutta kun poika viihtyi, niin en uskaltanut häiritä hänen rauhaansa. :D Kassin laitoin eteen ettei tipahda. Ruuhkaisammassa pukkarissa ja suihkutiloissa vauva on ehkä parempi pitää kaukalossa.
Pyyhkeitä vauvalle tosiaan mukaan useampi. Zenin viesti oli aika tyhjentävä. :)
Uinnin jälkeen jätin pojan pyyhe päällä lattialle taas ihmettelemään ja pesin eka itteni. Sit pojan pesu, kuiva pyyhe päälle ja saunaan. Enpä tajunnut imettää siinä kohtaa, voisi olla paikallaan. Vaipan laitoin vielä pesuhuoneen puolella, en halunnut mitään vahinkoja siivottavaksi pukkarissa. Pukuhuoneen puolella puin itseni ensin, poika makasi penkillä sen aikaa. Kaukalo olisi turvallisempi, mutta kun poika viihtyi, niin en uskaltanut häiritä hänen rauhaansa. :D Kassin laitoin eteen ettei tipahda. Ruuhkaisammassa pukkarissa ja suihkutiloissa vauva on ehkä parempi pitää kaukalossa.
Pyyhkeitä vauvalle tosiaan mukaan useampi. Zenin viesti oli aika tyhjentävä. :)
sufi
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Meillä oli tänään mielenkiintoinen episodi. Tyttö oli valvonut 17.30 lähtien, ei siis nukkunut alkuillalla päikkäreitä normaalista poiketen (vaikka söi 18-19). Imetin tyttöä n.20.30-21.30 ja tyttö nukahteli tissille. Herättelin tyttöä vielä syömään vaihtamalla yöpuvun ja vaipan.
Mies syötti (normaaliin tapaan) tämän jälkeen tytölle vielä iltamaitoja pullosta. Tyttö kakkasi ja minä kävin suorittamassa vaipan vaihdon. Kun palautin tytön miehelle olohuoneeseen, tyttö yhtäkkiä huomasi tv:n (joka oli ollut päällä jo tuntikausia). Kun mies aloitti syötön (selkä tv:n päin), tyttö raivostui. Ihmeteltiin aikamme ja parin testin jälkeen tajusimme, että tyttö raivoaa sitä, että ei näe televisiota!Laitettiin sitten televisio kiinni ja (aikamoisella työllä) saatiin tyttö rauhoittumaan ja syömään. Iltanukutuskin oli aikamoisen työn takana
Selkeästihän tyttö oli yliväsynyt, mutta onko teillä muilla ollut näin selkeää kinnostusta televisioon? Meillä on pari kertaa aiemmin ollut kiinnostusta, mutta ei koskaan aiemmin tämmöstä :O
Mies syötti (normaaliin tapaan) tämän jälkeen tytölle vielä iltamaitoja pullosta. Tyttö kakkasi ja minä kävin suorittamassa vaipan vaihdon. Kun palautin tytön miehelle olohuoneeseen, tyttö yhtäkkiä huomasi tv:n (joka oli ollut päällä jo tuntikausia). Kun mies aloitti syötön (selkä tv:n päin), tyttö raivostui. Ihmeteltiin aikamme ja parin testin jälkeen tajusimme, että tyttö raivoaa sitä, että ei näe televisiota!Laitettiin sitten televisio kiinni ja (aikamoisella työllä) saatiin tyttö rauhoittumaan ja syömään. Iltanukutuskin oli aikamoisen työn takana
Selkeästihän tyttö oli yliväsynyt, mutta onko teillä muilla ollut näin selkeää kinnostusta televisioon? Meillä on pari kertaa aiemmin ollut kiinnostusta, mutta ei koskaan aiemmin tämmöstä :O
Meidän poitsu on ihan telkkariaddikti! Ei esikoistytöllä mitään tällaista ollut. Miehet!
Mutta siis poika katsoisi tosi mielellään telkkaria, jos sen vaan antaa katsoa. Samoin saattaa alkaa kiukuttelemaan jos ei näe telkkaria sen ollessa päällä. Tarkoituksellisesti ei anneta katsoa vielä tässä vaiheessa, mutta ei nyt olla liiankaan tarkkoja, jos tuijottaa telkkaria sohvalla sylissä ollessaan niin tuijottakoon.
Nuo pelot on hyvin tavallisia tuoreille äideille, ette siis ole yksin! En nyt halua täällä alkaa lähipiirin asioita puimaan, mutta lyhyesti todettakoon että läheisellä oli sellainen pelko aikanaan, että jotain pahaa tapahtuu hänelle tai lapselleen kun lähtevät talosta ulos. Sen enempää erittelemättä, mutta siis ihan "järjetön" pelko ihmisellä jolla ei siis ennen vauvaa ollut mitään tällaisia pelkoja. Samoin muiltakin olen kuullut vastaavia... Eli uskoisin että nämä erilaiset pelot ovat yleisempiä kuin uskalletaan myöntääkään. Jotenkin liittynevät tähän hurjaan hormonimyrskyyn ja siihen suureen rakkauteen vauvaa kohtaan. Ehdottamasti kannatan juttelemaan menoa, jos alkavat vaivata ja tuntuu ettei muuten pääse peloista yli.
Mutta siis poika katsoisi tosi mielellään telkkaria, jos sen vaan antaa katsoa. Samoin saattaa alkaa kiukuttelemaan jos ei näe telkkaria sen ollessa päällä.
Tarkoituksellisesti ei anneta katsoa vielä tässä vaiheessa, mutta ei nyt olla liiankaan tarkkoja, jos tuijottaa telkkaria sohvalla sylissä ollessaan niin tuijottakoon. Nuo pelot on hyvin tavallisia tuoreille äideille, ette siis ole yksin! En nyt halua täällä alkaa lähipiirin asioita puimaan, mutta lyhyesti todettakoon että läheisellä oli sellainen pelko aikanaan, että jotain pahaa tapahtuu hänelle tai lapselleen kun lähtevät talosta ulos. Sen enempää erittelemättä, mutta siis ihan "järjetön" pelko ihmisellä jolla ei siis ennen vauvaa ollut mitään tällaisia pelkoja. Samoin muiltakin olen kuullut vastaavia... Eli uskoisin että nämä erilaiset pelot ovat yleisempiä kuin uskalletaan myöntääkään. Jotenkin liittynevät tähän hurjaan hormonimyrskyyn ja siihen suureen rakkauteen vauvaa kohtaan. Ehdottamasti kannatan juttelemaan menoa, jos alkavat vaivata ja tuntuu ettei muuten pääse peloista yli.
Meillä kans katottais telkkaria ja pädiä, jos vaan antaisin. Sylissä jos sattuu vähän näkemään välillä ni ok, mutta muuten ei mun mielestä vielä tarvis. Ja leikkimatollakin ährää ittensä siihen suuntaan, että on helpoin nähdä. Taitaa olla äidin telkkarinkatseluajat ohitse. Muutenkaan ei enää silleen pysty linnottautumaan vauvan tissillä telkkarin ääreen, ku syömiset on jo niin nopeita, että ehit just painaa playta ja vauva onkin jo valmis ja kaipaa muuta viihdykettä. Nyyh, alkaa kovalevy kohta huutaa, kun jää tallennukset kattomatta
Silloin 7.9. kun mainitsin että tyttö päästää nauramista muistuttavaa ääntä niin sen jälkeen meni hetki kunnes alkoi taas naureskelemaan ja nyt naureskelee milloin mistäkin. Esikoinen sai siskonsa eilen illalla myös nauramaan ensimmästä kertaa ja oli niin innoissaan ja kummatkin naureskeli toinen toisilleen 
Yöt on alkaneet olla todella levottomia.
Tyttö alkoi viime viikolla yrittää kääntymään mahalleen. Nyt sitten heräilen yöllä siihen, kun tyttö treenaa, turhautuu ja alkaa kitisemään kun ei onnistu. Viime yönä tyttö löytyi poikittain sängystä, että jalat oli tulleet pinnojen välistä ja oli sitten siinä jumissa.
Käsien liikkeetkin on alkanut olemaan enemmän hallitumpia ja mahallaankin alkanut viihtymään, kun jaksaa joka kerta pidempää pitää päätä ihan kunnolla ylhäällä :)
Yrittääkö teillä muuten vauvat jo istua sylissä?
Meillä tyttö ei ole koskaan tykännyt olla sylissä siinä perusvauva-asennossa, että on sylissä vähän makuullaan niin että käsivarrella tukee päätä. Nyt tyttö haluasi olla jo ihan pystyssä istumassa, kun sylissä laittaa nojamaan niin hän koittaa ponnistaa itseään ylös ja hermostuu kun ei anna. Välillä annan hänen onnistua siinä kunnes sitten päätyy takaisin nojaamaan.
Sitterissä kyllä kuitenkin viihtyy ihan hyvin, vaikka siinä ei voi ihan pystyssä olla.
Kamala kiire tuntuu toisella olevan, mutta keho ei vaan ole ihan mukana vielä :)
Oon kyllä muille joutunut sanomaan ettei istuta tyttöä. Hän vaikuttaa paljon vanhemmalta, mitä oikeasti on ja ne jotka ei tiedä vauvan kehityksestä mitään niin ei tiedä esim. ettei vauvaa saa liian aikaisin istuttaa koko painollaan.
Muutaman viikon on tyttö jo tuijotellut leikkimatollaan tyytyväisenä telkkaria. Miehen änäripelit kiinnostaa kovasti ja mies eilen sanoikin että "kato nyt, iha hyvin voit jättää mut kahdestaan tytön kans. Mulla on nää omat keinot pitää tyytyväisenä"
Välillä annetaan katsoa telkkaria, mutta välillä sitten sijoitetaan niin ettei sitä koko ajan tuijottaisi, koska tyttö osaa jo hyvin kääntää itseään äänen suuntaan.
Nyt on mieskin onnistunut saamaan tytön hyvin iltaisin nukkumaan ilman itkukohtausta.
Yritetään nyt säännöllisesti tehdä niin, että mies on välillä se ensimmäinen henkilö, jonka aamulla tyttö näkee ja päivän päätteeksi se viimeinen ja näin yritetään luoda vahvempaa sidettä :)
Tytöllä on nälkä alkanut kasvamaan ja yhtäkkiä maitoa on alkanut 160ml sijaan menemään 180-200ml. Viime viikolla teki syömisennätyksensä ja söi 260ml yhdellä kerralla.
Mietityttää kyllä tuo tytön pulauttelu. Sen jälkeen, kun sai sen rotarokoitteen niin tuo pulauttelu on mennyt ihan mahdottomaksi etten edes vaatteita viitsi tytölle vaihdella joka kerta ellei sitten mene ihan märäksi.
Sitten kun pulauttelua saattaa tapahtua heti, kun pullon on suusta ottanut pois ettei ehdi edes nostaa pystyyn ja välillä saattaa mennä tunti ja sitten vasta pulauttaa, vaikka olisi kuinka hyvin röyhtäissyt..
Vielä on 3kk neuvolaan n. 2 ½ viikkoa, että saas nähdä kuinka painoa on tullut.
Itse pelkäsin esikoisen kohdalla (sekä nyt) kovasti kätkytkuolemaa ja pelko on laantunut sitä mukaan mitä vauva kasvaa.
Yöt on alkaneet olla todella levottomia.
Tyttö alkoi viime viikolla yrittää kääntymään mahalleen. Nyt sitten heräilen yöllä siihen, kun tyttö treenaa, turhautuu ja alkaa kitisemään kun ei onnistu. Viime yönä tyttö löytyi poikittain sängystä, että jalat oli tulleet pinnojen välistä ja oli sitten siinä jumissa.
Käsien liikkeetkin on alkanut olemaan enemmän hallitumpia ja mahallaankin alkanut viihtymään, kun jaksaa joka kerta pidempää pitää päätä ihan kunnolla ylhäällä :)
Yrittääkö teillä muuten vauvat jo istua sylissä?
Meillä tyttö ei ole koskaan tykännyt olla sylissä siinä perusvauva-asennossa, että on sylissä vähän makuullaan niin että käsivarrella tukee päätä. Nyt tyttö haluasi olla jo ihan pystyssä istumassa, kun sylissä laittaa nojamaan niin hän koittaa ponnistaa itseään ylös ja hermostuu kun ei anna. Välillä annan hänen onnistua siinä kunnes sitten päätyy takaisin nojaamaan.
Sitterissä kyllä kuitenkin viihtyy ihan hyvin, vaikka siinä ei voi ihan pystyssä olla.
Kamala kiire tuntuu toisella olevan, mutta keho ei vaan ole ihan mukana vielä :)
Oon kyllä muille joutunut sanomaan ettei istuta tyttöä. Hän vaikuttaa paljon vanhemmalta, mitä oikeasti on ja ne jotka ei tiedä vauvan kehityksestä mitään niin ei tiedä esim. ettei vauvaa saa liian aikaisin istuttaa koko painollaan.
Muutaman viikon on tyttö jo tuijotellut leikkimatollaan tyytyväisenä telkkaria. Miehen änäripelit kiinnostaa kovasti ja mies eilen sanoikin että "kato nyt, iha hyvin voit jättää mut kahdestaan tytön kans. Mulla on nää omat keinot pitää tyytyväisenä"
Välillä annetaan katsoa telkkaria, mutta välillä sitten sijoitetaan niin ettei sitä koko ajan tuijottaisi, koska tyttö osaa jo hyvin kääntää itseään äänen suuntaan.
Nyt on mieskin onnistunut saamaan tytön hyvin iltaisin nukkumaan ilman itkukohtausta.
Yritetään nyt säännöllisesti tehdä niin, että mies on välillä se ensimmäinen henkilö, jonka aamulla tyttö näkee ja päivän päätteeksi se viimeinen ja näin yritetään luoda vahvempaa sidettä :)
Tytöllä on nälkä alkanut kasvamaan ja yhtäkkiä maitoa on alkanut 160ml sijaan menemään 180-200ml. Viime viikolla teki syömisennätyksensä ja söi 260ml yhdellä kerralla.
Mietityttää kyllä tuo tytön pulauttelu. Sen jälkeen, kun sai sen rotarokoitteen niin tuo pulauttelu on mennyt ihan mahdottomaksi etten edes vaatteita viitsi tytölle vaihdella joka kerta ellei sitten mene ihan märäksi.
Sitten kun pulauttelua saattaa tapahtua heti, kun pullon on suusta ottanut pois ettei ehdi edes nostaa pystyyn ja välillä saattaa mennä tunti ja sitten vasta pulauttaa, vaikka olisi kuinka hyvin röyhtäissyt..
Vielä on 3kk neuvolaan n. 2 ½ viikkoa, että saas nähdä kuinka painoa on tullut.
Itse pelkäsin esikoisen kohdalla (sekä nyt) kovasti kätkytkuolemaa ja pelko on laantunut sitä mukaan mitä vauva kasvaa.
Muokattu viimeksi: