vauvautuneet :)

Tuulienkeli, voi Tuukkahan on iso poika jo! [:)]

Piiuska, mä päätin kans nyt kokeilla tuttia vähän sillä ajatuksella, että jos sotkee esim. imetystä, niin unohdetaan tutti. Poika imas heti tutin ja alkoi sitä tyytyväisenä imeä. Näyttää meillä toimivan erittäin hyvin tällaisiin väsymysraivareihin. Huuto lakkaa kuin seinään ja naaman kurtut suoristuu ja koko poika rauhoittuu ja nukahtaa pian. :) Meillä kun on aika tulinen luonne tuolla pojalla, niin joskus kyllä selvästi vaan huuta jotain väsymystä tai muuten onnistuu kiihdyttämään itse itsensä. Huutaa niin, että ääni katoaa ja kitalaki vaan loistaa. Mikään hyssyttely ei meinaa silloin auttaa. Oikeisiin vaivoihin ei tutti auta, joten ei tarvitse olla huolissaan. Jos tutti ei auta, niin tietää että on oikeasti joko vatsanväänteitä, nälkää tai likainen vaippa. Toki nälän tulkinta on tuon kanssa jo helppoa. Se on aika tasan kolmen tunnin välein, niin päivällä kuin yöllä. Imetykseen ei ole ainakaan vielä vaikuttanut mitenkään. Poika tulee taitavammaksi ruokailijaksi päivä päivältä.:)

Kastevaraus täälläkin tehty. Poju saa nimen 21. päivä marraskuuta. Mutta apua, vielä pitäis se nimi päättää! [8|] Eilen kävi tuleva kummi kylässä, lauantaina on tulossa toinen ja maanantaina kolmas. Alkaa jo jaksaa vieraita ottaa vastaan. Lisäksi tosiaan eilen oli miehen veli kylässä ja oli sitten pari tuntia lapsenvahtina. Poika oli tykännyt sedästään ja nukkunut koko ajan tyytyväisenä toisen vatsan päällä. Setä oli sitten oikein hyvä unialusta. [:D]
 
Nyt on täälläkin sovittu ristiäispäivä.
Meillä ne on itsenäisyyspäivänä. Tuli jotenki sellainen olo että haluan silloin pitää ja sehän on toki pyhäpäivä. Ja miehellä on silloin nimipäivä.
Ja saatiin sopivasti papin viimeiset vapaat ajat siltä päivältä. [:D]
 
Meillä nyt kaks aivan mahtavaa yötä takana! Tyttö nukkunu tosi hyvin, viime yönäki 5 tuntia putkeen. En sitte tiedä mikä auttaa, rela-tipat, korvikkeen syöttäminen rintamaidon sijaan vai vaunuissa nukuttaminen...
Harmittaa kun tyttöä ei saa millään nukahtamaan pinnikseen, sitterissä nukkui yhden yön mutta ei taida olla kovin hyväksi selälle... Vaunut makkarissa ainoa vaihtoehto.

Tutista... Todella arvokas kapistus täällä, hetkessä saa vauvan rauhoittumaan.

Mikä siinä on että vauva haluaa pissata tasan silloin kun olen kiikuttamassa sitä ilman vaippaa pyllypesulle?? (eilisen saldo: yksi matto ja kahdet vaatteet minulta pesussa)

Miehellä vielä kaksi päivää töitä ennen isyyslomaa! Ootan niiiiin paljon ettei tarvi enää olla päiviä yksin. [:)]

Meillä nimiäiset järjestetään joskus joulukuussa, ei olla vielä tarkemmin mietitty asiaa.
 
Carinat: Mä nostan aina pyllypesun jälkeen vauvan pyllypyyhkeen päälle hoitopöydälle. Ja aina tulee kakka pyyhkeen päälle :)
 
Meillä pikkunen on ollu tänään ihan kauhean paljon hereillä putkeen. Ja nukkunut lyhyitä unia verrattuna aiempaan.
Viime yö meni kyllä että nukkui pitkän pätkän.
Toivottavasti tytöllä pysyiski vähän rytmiä.

Minä taas oon sillä päällä etten jaksa ees vaatteita pukea päälle ku oon kotona vaan. Tuntuu jotenki ahistavalta olla vaan kotona ku ei oikein pikkuisen kanssa viitsi mihkää lähteä. [&o]
 
Ronkuli toivottavasti mieli piristyy. Ja onhan tuo sintti vielä niin pienikin ettei heti tartte rynnätä minnekkään, pitää ottaa omaakin aikaa ihan vaan toipumiseen ja yrittää saada tarpeeksi unta ja lepoa [:)] Hormonitkin menee häränpyllyä ja vaikuttaa mielialaan.
 
Kuinkas helposti teillä tuttiin on totuttu? Täällä vaan irvistellään ja syljetään pois. Tänään selkeästi tuli roikkumaan tissille ilman ruokailun tarvetta. Jospa se tästä pikku hiljaa suostuisi tuttiakin syömään.
 
 
 
Joo onhan se neljän seinän sisällä kököttäminen pitemmän päälle raskasta. Sitten kun siihen sisältyy vielä tiheä vauvan ruokkiminen, vaipanvaihto, röyhäytys... jne... eikä sitten oikein muuta ehdikään, niin kyllähän se totuttelua vaatii! Kannattaa ehdottomasti esim. syöttämisen jälkeen antaa vauvanhoitovastuu miehelle tai muulle luotettavalle ihmiselle ja käydä ulkona! Mä olen ihan pelottavan paljon nauttinut postin hakemisesta, roskien viemisestä ja apteekissa käväiseminen oli juhlaa! [:D]
Tänään aloitettiin kuitenkin tuo ulkoilu vauvan kanssa. Odotin jonkin ohjeistuksen mukaisesti 2 viikkoa, vaikka varmaan olisi voinut jo aikaisemminkin, kun ei oo kovia pakkasia, mutta päätin edetä varovaisesti. Äsken käytiin pojun kanssa kiertämässä talo ympäri ja vähän hengailtiin. Totesin juuri, että aivan vielä en voi kävelystä haaveilla. Leikkaushaavaa alkoi kiristää ja kirveltää. Kuitenkin pelkästään raikkaassa ilmassa oleminen tekee hyvää!

Meillä on Ainun ensitutti. Sellainen, joka on muotoiltu eritavalla. Se kelpas pojulle välittömästi. Nappasi suuhun ja koko poika rentoutui silmissä. Aventin pienelle tarkoitettu tutti meillä myös on, mutta se osuu pojua ikävästi nenään. Sitäkin suostui kuitenkin suussaan pitämään, kun tuo suosikkitutti oli kiehumassa kattilassa. Kaikki vauvat ei kai vaan tykkää tuteista ja jotkut on tarkkoja siitä, että on oikeanlainen. Meillä näyttää tuo imemistarve olla sen verran kova, että turhan tarkkoja ei olla. Ja kun tumput ottaa pois käsistä, niin jos ei ole tuttia, niin sormet etsii nopeasti tiensä suuhun.
 
Mökkihöperöfiilis täällä... odottelen kovasti, että se kaksi viikkoa tulee täyteen, niin pääsee ulkoilemaan lapsosen kanssa! Eilen oli äiti ja siskontyttö meillä kylässä niin pääsin sentään vähän raittiiseen ilmaan.

Vauva-arki alkanut.. suht hyvin toistaiseksi ainakin mennyt. Vauva on enemmän yökukkuja ja päivällä sitten unta riittää. Yleensä nukkuu alkuyön ihan ok, sitten aamuyöstä valvotaan tuntikaupalla joskus. Vauva nukkuu omassa sängyssä, tai mulla on vielä kelalaatikko pinnasängyssä. Vieressä nukkui ensimmäisen yön kotona, mutta ei tuntunut kivalta itsestä, kun koko ajan itse hätkähti hereille ja piti tarkistaa onko vahingossa tukehduttanut vauvan! Paras paikka tuntuu oma sänky vauvalle olevan.
Tutti on käytössä, varsinkin vaipanvaihdon yhteydessä mitä mainioin apuväline, ei sitä oikeastaan muuten käytetäkään, ainakaan vielä. Maitoa tulee jotenkin, mutta sairaalassa jouduttiin jo aloittamaan lisäruokinta, koska vauvalla paino putosi melkein sen 10 %. Se on kyllä takaisin tullut jo ja ylittynytkin, mutta silti tuntuu, ettei vauva saa tarpeeksi ruokaa multa, joten aloitan aina ateriat imetyksellä ja sitten annan tuttelia perään. Hirveä imuttelija meidän vauveli, alussa sattui tosi paljon rintoihin nyt osaa jo paremmin asetella vauvan, että tulee oikea imuasento. Meillä toimii tämä vauva kylkeen tuonne käsivarren alle, saa mun omituisen muotoisista tisseistä parhaan otteen..Mies nauroi alussa, että mitä sä sitä vauvaa sinne kainaloon tunget??? [:D][:D]
Pieni mutta aika pippurinen tuntuu meidän neiti olevan (isänsä temperamentti selvästi).
Nimeä vielä mietitään, jotain ehdotuksia on jo vakavissaan pohdittu, mutta ei ole voittajaa löytynyt.

Baby bluesista, mulla ainakin on ollut oireita jonkin verran.. Sairaalassa jo tuli itku useampaan otteeseen ihan yhtäkkiä, sellainen ihan vollotus.. [:(] Nytkin on herkkä olo koko ajan, varsinkin kun on yksin kotosalla vauvan kanssa niin voi tulla hirveä itkukohtaus ihan varoittamatta. Onneksi oon muutenkin menossa puhumaan asioista ammattilaisen kanssa, niin saa nämä asiat samalla juteltua.

Meillä on myös jatkuva pyykkirumba kotona, kun olin ostanut enemmän 56 sentin kokoisia vaatteita vauvalle, ja nyt nämä 50 senttiset on just sopivia, 56 senttiset aikas lailla liian isoja vielä. Täytyy varmaan vaan alkaa käyttää sukkia 56 senttisten potkareiden päällä niin eivät roiku missä sattuu.. Vauva on myös todellinen kakkamachine, johtunee aika paljon siitäkin, että kiskoo tuttelia. Mutta ei siinä mitään, ei se vaipanvaihto vielä mitenkään erityisesti ahdista. Mies ei ole siihen puuhaan vielä perehtynyt kertaakaan.. saa nähdä meinaako jossain vaiheessa yrittää??...[&:]
 
moikka kaikki taallakin!

Ei olekaan ollut aikaa kirjoitella kun oli aiti ja isa kaymassa viisi paivaa ja sen paatteeksi ennen kuin lahtivat takaisin suomeen hoidettiin tuo nimeaminen pois alta :) Islantilaisittain, tietenkin, paikallisen pakanauskonnon (Ásatrú) paajehu tuli pyhittamaan nimen :) Lahetin sille juurikin sahkopostilla mun lempparikakun ohjeen kun se tykkasi siita niin kovasti nimeamis juhlassa :)) Meidan tytosta (joka taitaa juurikin herailla) tuli sitten Röskva Kaarina :)

Joo-o.. kuten kaikilla tuntuu olevan, taallakin haetaan viela rytmia. tytto on nukkunut aika kivasti yolla, usein 4h plus 3h patkissa, mutta viimeyona oli niin kipea massu ettei uni tullut kun vasta kahden kolmen aikaan. kauhea kipristys ja kakan punnaus, muttaku ei tullu mitaan siita kakkaamisesta ennenku vasta myohemmin aamuyosta. nyt maha on jo rauhoittunut. Samaa vikaa taallakin valilla kuin Tiiti72lla, ma nukahdan vauvan kanssa, tissi vauvan suussa. sit on sita maitoa kaikkialla, royhtaisy jaa ja maha tulee kipeaksi. meidan tytto on nukkuu valilla kehdossaan (vai miksi tuota kutsuisi, tuollainen rottinki ensisanky saatiin kaverilta lainaan) ja valilla yoaikaan meidan kanssa sangyssa jos on maha kipee tai jos ma nukahdan. joskus on myos hankaluuksia siirtaa Röskvaa omaan sankyynsa, kun sen mielesta on niin kiva nukkua meidan valissa. jotenkin nain pienen vauvan kanssa on kamalan hankalaa noudattaa kasvatuksellisia tavoitteita, etta aina pitaisi nukkua omassa sangyssa.. hmm.. no josko se menisi paremmin pian kun tytto hankkii hieman lisaa itseluottamusta :)

tuttia ei olla edes kokeiltu, kyllahan tuo joskus lutkuttaa tissia siihen malliin ettei syomisesta ole tietoakaan vaan rauhoittumisesta, kai tuo voisi olla ihan hyva idea, joku ensitutti kokeilla, jos sen avulla vaikka onnistuisi tuo omassa sangyssa nukkuminenkin paremmin.

maitoa tuntuisi tulevan hyvin, ja tytto oli het 5. paivan laakarintarkaskusessa saanut 120g lisaa painoa. keskiviikkona on sitten neuvolantati tulossa kylaan punnitsemaan taas.

mites noitten mahavaivojen kanssa? onkos kokemuksia, missa vaiheessa kannattaa alkaa kokeilemaan joko jotain rela tyyppisia maitohappobakteereita tai Cuplatonta tai jotain? ei taalla kovin paha tilanne ole, hyvin satunnaista tuo mahakivun huutaminen. nyt paatin etta jos itse alkaisin aikalailla maidottomalle dieetille, siita voisi olla apua. ja muutenkin tarkemmin katsoisin mita tulee syotya, etta jattaisi pieruttavat aineet pois, kuten paljon sipulin, pavut, ruisleivan (aiti toi leipaa suomesta ison kasan ja ma olen sita fiilistellyt) ja mausteisen ruuan. toivonmukaan dieetti auttaa! :)

Joo,. Voi kun Tuulienkelin Tuukka onkin jo iso poika! :) hienosti teilla tuntuisi menevan! Olen kovasti teita miettinyt ja muita yksinhuoltajia taalla meidan porukassa, kun musta tuntuu etten ite jaksaisi yksin vauvan kanssa ollenkaan. mies on tyottomana talla hetkella ja vaikka se rahallisesti on ikavaa niin kylla se vaan on ihanaa olla yhdessa kotona vauvan kanssa. taallakin hieman on ollut baby bluesia ja itkuisuutta ja valilla tuntuu ylivoimaiselta kaikki kun oikein vasyttaa, mutta entas jos olisin yksin!? nostan hattua kylla kaikille yksin selviytyjille!

Meidan Röskva on tanaan sitten kaksi viikkoinen ja sen kunniaksi ajateltiin lahtea karryjen kanssa kauppaan koko perhe, kunhan tuo tuosta heraa ja syo ja niin edelleen :)

nojoo, jospa sitten leivan pala ja vauvan nukkumatilanteen tarkastus ja sinne kauppaan sitten :)

hyvaa mielta ja jaksamista kaikille!! :)

Maaru[:)]
 
Jospa tännekin jotain kirjottas. Oon tonne Facen puolelle enemmän kirjotellu / kyselly... [:)]

Täällä oli viime yö aika hankala. Pätkittäistä unta ja mahan kipristelyä. Kyllä oli inhottava katella, ku naama meni mutruun, kohta alko itku ja vääntely. Välillä oikeen kiljas, ku niin väänti. Itelläki ollu kyl maha jotenki sekasin, en kyl tiiä miks.

Relatippoja on annettu viikon verran. Tänään mies haki Disflatylia apteekista...saa nähä, jos auttas. Hope so!!!! 

Vaunuilla oltiin tänää ekaa kertaa ulkona. Tossa pihapiirissä pyörittiin vajaa puol tuntia. Hyvin nukutti ulkona, ja vielä sisälläkin [;)]

Tutia annettu vaihtelevalla menestyksellä. Välillä ok, välillä sylkäsee pois.
 
Täällä itku ilta. Aina hetken tyytyväinen ja näytti siltä että uni tulee, mutta sitten taas meni naama myttyyn. Mies yritti hyssytellä vaikka millä tavoin ja tissiä kun annoin niin hetken oli hiljaa mutta ei voinu huudolta edes imaista kunnolla massua täyteen.

Sitten kapaloin tytön omaan peittoonsa ja kiikuttelin ja menin lopula sänkyyn imettämään josko ois silloin onnistunut uni tulemaan.
Ja ei huutoa vain.
Sitten työnsin käden tytön peiton sisään hieroakseni niin eikös se ole ihan märkä. Pissaa oli tullut läpi vaipasta yöpukuun ja peittoon.
Tyttö pesulle ja uudet kuteet niskaan.
Nostan hänet syliin ja ilmoille tulee pienen pieni röyhtäys.

Sitte jaksaa imeä massun täyteen ja nukahtaa.
On se välillä pienestä kiinni. [8|]
 
heippas kaikki.
meillä myös tuttia syöty vaihtelevasti, välillä toimii vaikka aina pitäkin irvistää kun sen suuhun laittaa. välillä sylkee heto pois. meilla on relaa syöty viikonikäisestä ja nyt syödään joka aamu relaa cuplatontA JA D vitamiinia. silti kyllä masu kiertää[&o]

itse viimeyönä heräsin kuumeeseen ja rintakipuun..jes, taas on tissi tulehtunut, pitäis varmaan mennä terkkariin hakee antibiootit..kiinnostus sata mennä sinne jonottamaan. mutta jorviin en halua enää..jännä kun olen yrittänyt olla niin varovainen kylmän kanssa ...

torstaina olin siellä ensikertaa äidiksi kerhossa, oli kyllä tosi kiva.olisiko siellä ollut 8 äitiä. jos teillä muilla on omalla paikkakunnalla niin todellakin suosittelen [:D]

nyt poika huutaa siihen malliin että nälkää pukkais [:D]

mukavaa lauantaita kaikille
 
Viikonloppua vaan kaikille! Viime yö meni jotenkuten, ensin ei meinannut uni tulla lainkaan, olis vaan tississä roikkunut vaikka koko yön siltä tuntui. Aina välillä sammui siihen mutta heräsi samantien jos vein nukkumaan. Odotin jopa aina sen 20 minsaa (luin jostain että vauvan pitäis antaa nukkua 20 minuuttia ennenkuin on "syvässä" unessa ja voi siirtää ilman että herää..), mutta ilmeisesti oli jotain koiranunta. Ties mitä kello oli jo, kun mies oli jonkin aikaa katsonut mun torkkumista sohvalla vauva tississä kiinni se sanoi että mene nyt sen kanssa meidän sänkyyn nukkumaan, ja mä annoin periksi. Siitä meni vielä tunnin verran, ennenkuin vauva oikeasti nukahti. Sitten se onneksi heräsikin vain kerran ennen aamua, joskus viiden maissa, söi ja nukahti uudestaan. Seuraavan kerran havahtuikin vasta kun miehellä puhelin herätti puoli ysiltä. Sitten me "seukattiin" muutaman tunnin vauvan kanssa kun mies oli töihin lähtenyt, söi välillä ja vaihdoin vaipat kerran (vain pissa), makoili mun sylissä ja tuijotti tomerasti suoraan silmiin.. [:)] Tykkää röhnöttää myös sammakkoasennossa tuossa rinnalla, tuhisee ja puhisee korvan vieressä ja kauheasti yrittää päätä nostaa.. 12 maissa nukahti sitten ja vetelee sikeitä nyt omassa sängyssään.

Mulla oli raskauden aikana hirveitä pelkotiloja välillä vauvan hyvinvoinnista, mutta en osannut ajatella, että nyt kun vauva on turvallisesti maailmassa, niin vielä enemmän tulee vaikka mitä ajatuksia mieleen, että onko sillä vauvalla nyt kaikki hyvin ja pitää rampata katsomassa sen nukkuessa hengittääkö se edes!!! [X(] Ja hormonit saa vieläkin pillahtamaan itkuun aika usein, herkkyysaste on aikas korkealla.. Sitä tuijottaa vauvaa ja tulee sellainen voimakas tunnereaktio, mihin ei osannut mitenkään varautua. Kai se on sitä äitiyden onnea..?? [&:]

Eilen tuli maistraatista kirje, päätettiin että nyt viikonlopun aikana sitten vauvalle nimi keksitään. Mies haluaa rekisteröidä vauvan samalla moskeijan kirjoihin, joten hänen pitää käydä imaamin puheilla että saa nimmarin paperiin. Saa nähdä onnistuuko se nimen keksiminen.. vähän on ollut vaikea päättää toistaiseksi..
 
Jotenkin lohduttavaa kuulla että muillakin on tunteet pinnassa ja kaikki ei ole aina niin herkkua. Vaikka tosi sitä meille kaikille toivoisin!
Seinät tuppaa ahdistamaan välillä täälläkin ja homman sitten kruunasi viikonloppu ilman autoa. Auto siis huollossa ja me jumissa kotona. Just kun olin ajatellut että viikonloppuna pääsee vähän ihmisten ilmoille. Mutta ei voi mitään...

Osaako kukaan sanoa että saako kolmeviikkoista nukuttaa ulkona? Kun pieni nukahtaa vaunuihin lenkillä todella hyvin mutta muuten ei unet maistu päivällä ollenkaan sisällä. Mietin että voisiko siis laittaa tuohon takapihalle nukkumaan vaunussa kera itkuhälyttimen??
 
Mullekkin sanoi neuvolatäti, että parvekkeella vois jo alkaa nukuttaa. Saatiin just itkuhälytin ja äsken sitä tossa testailtiin. Täällä valvotaan öisin ja päivällä maistuis unet :/
 
Täälläkin on muutamat unet otettu ulkona vaunuissa, mutta tyttö kyllä nukkuu hyvin muutenkin. En vaan naapurin häijyn kissan takia hirmusti uskalla jättää tyttöä yksin ulos nukkumaan. On nyt nukkunut ulkona vain, kun itse olen jotain hommaillut pihassa. Ja tietysti vaunulenkeillä uni maistaa.

Meillä yöt nukutaan pääsääntöisesti hyvin, kunhan vaan tisutellaan 2,5-4h välein ja vaihdetaan kuiva vaippa. Päivisinkin torkut maistuu, mutta iltaisin on monesti kitinää ja unta vastaan taistellaan jonkin verran. Niinä iltoina kun kylvetään (tai käydään paremminkin suihkussa), uni tulee kuin unelma. Ulpukka ja muut yövalvoja, voimia kovasti!

Olen itse mietiskellyt, että pitäisiköhän tuollaisen pian neliviikkoisen jo seurustella enemmän vanhempiensa kanssa. Meidän neiti nimittäin joinain päivinä nukkuu tosi paljon. On sitten kyllä välissä päiviä, jolloin seurustellaan sitten enemmän. Kai se on ihan normaalia. Ai niin, ensimmäiset oikeat hymytkin on tytöltä tullut tällä viikolla. Äiti kyllä sulaa ihan neidin käsittelyssä, kun leveä hymy lehahtaa hänen naamalleen, kun hän näkee minun kasvot. Oih!!! Se on ehkä kaikista ihaninta!

Tänään käytiin ensimmäisen kerran miehen ja tytön kanssa shoppailemassa pidemmän kaavan mukaan niin, että reissussa täytyi hoitaa yksi tisuttelu ja vaipanvaihto. Ihan hyvin meni. Tyttö nukkui lähes koko ajan, eikä minuakaan pahemmin nolottanut nostaa neitiä tissille täydessä kahviossa (oltiin kyllä valittu nurkkapaikka itsellemme). Oli kyllä luksusta käydä pitkästä aikaa ravintolassa syömässä ja oli myös kiva nähdä, että se tosiaan onnistuu vauvan kanssa myös meidän kolmikolta ilman hirmuisia itkuraivareita tms. :)
 
En tiedä onko täällä jo tästä keskusteltu saattanut mennä ohi mutta oletteko huomanneet että joittenkin ruoka-aineiden poisjättäminen helpottaisi vauvan mahaa? Kovan työn takana ovat hänellä pierut ja mahaparkaa kipristää.
Yksi millä tuntui helpottavan oli jättää suklaansyönti pois.. Sitä meni tuossa alkupäivinä energianvajeeseen...

Täällä päästiin eilen kotiin 9 sairaalapäivän jälkeen.. Vaikka yö meni valvoessa oli tämä omaan kotiin pääseminen sen arvoista.
Tänään anoppi tuli kylään ja teki meille täydellisen ruoan ja sylitteli poikaa ja pääsimme rauhassa kahdestaan saunaan ukon kanssa. Ai että se teki hyvää!

Kärsimättömänä odottelen tissien kanssa että hän heräisi vielä tankkaamaan yötä vasten.. Räjähdän pian. Muutenkin tuota maitoa tulee sen verran yli omien tarpeiden (ainakin 2dl ylimääräistä vuorokaudessa mitä vauva ei jaksa syödä) että pakastin täyttyy hyvää vauhtia.. [:D] Taitaa siellä jo pitkälle toista litraa olla [:D][:D]
 
Täällä oli paljon huutoa näin illasta. Välillä oli tyytyväinen ilme, mutta huutoa taas. Sitten tuli isot kakat ja hellitti. Mutta vaipan vaihdon jälkeen alkoi sitten taas itku ja  ilmeisesti vain äärettömän väsyn takia ja mies osasikin sitten rauhoittaa pikkuisen kun äiti istui itku kurkussa sohvan reunalla. [:(]

Se tuntuu niiiiiiin kurjalta kun pieni itkee ja tuntuu ettei mikään auta!
 
Niinpä, oma voimattomuus on niin suurta, kun pieni itkee ja huutaa ja kiemurtelee eikä mitenkään saa autettua. Oon nyt aloittanut antamaan Cuplatonia ennen ruokailua. Ja ajattelin kokeilla laktoositonta ruokavalioita ja suklaata oon syönyt viikonloppuna, joten katsotaan helpottaisko kun sitä en naamaani vedä.

Kamalaa, kun ei äitinä pysty auttamaan vauvaa. Haluaisin pärjätä ja osata ja pystyä, mutta kyllä viime yönä oli pakko miehelle välillä vauva ojentaa, että sai itse vähän unta. Toisaalta tiedän, että ei se ole epäonnistumista, kun onhan isäkin ihan osallinen ja hänen kuuluukin auttaa... Mutta kai se on joku äiti-myytti ajatus, että pitäis pystyä ja pärjätä ihan itse ilman apua.
 
Hei!

Tulin vierailuille tuolta kesäkuu puolelta...
Alku on aina hankalaa. Niin oli ainakin meillä. Seinät tuumasi kaatua kotona päälle kun ei pihallakaan voinut kovien helteiden takia olla. Itkuisuutta oli paljon sekä äidillä, että tytöllä. Mitä enemmän tuli varmuutta omaan lastenhoitoon ja opin ns. lukemaan omaa vauvaani niin sitä helpommaksi se arki alkoi käymään...
Ja jos masennus meinaa saada yliotteen niin PUHUKAA asiasta! Sukulaisten, neuvolatätien tai vaikka ihan kavereiden kanssa. Pyytäkää apua! Niin minä tein...

Mahavaivoista:
Kaikkiin vauvoihin ei tietenkään nämäkään temput auta, mutta tässä silti muutama kokeilunarvoinen vinkki. Meillä auttoi apteekista saatava cuplaton. Sitä annetaan muutama tippa aina ennen ruokailua. Tuntui minusta helpommalta käyttää kuin disflatyl -tipat. Vielä nykyäänkin meillä otetaan cuplaton tippoja iltaisin ennen iltavelliä. Ja kuulostaa kyllä tehoavan yöllä kun pinniksestä kuuluu välillä sellainen rutina [:D]. Eli tulee ne ylimääräiset ilmat pihalle...
Imettävän äidin ruokavaliolla saattaa olla paljonkin merkitystä. Kaikki mikä aiheuttaa itsellekkin ilmavaivoja niin myös vauvalle. Ruisleipä, herneet, paprika, maissi, tuliset ruuat tai kovat mausteet... Eli niitähän voisi kokeilla jättää ruokavaliosta pois. Olen myös kuullut huhun, että mitä "mauttomampaa" ruokaa äiti syö niin sen paremmin vauvan vatsa voi... [:D] Joo, no ei kannata liiallisuuksiin kuitenkaan lähteä.

Mulle yksi karuin totuus äitiydestä oli se, että on IHAN KOKO AJAN HUOLISSAAN toisesta. [:D] Sitä se äitiys on...

Onnitteluja kaikille ihanista pikku nyyteistä!
Nauttikaa vauva-ajasta, LEVÄTKÄÄ kun se on mahdollista ja ottakaa sitä omaa aikaa välillä.
 
Takaisin
Top