Vielä on osa teksteistä lukematta kun on niin paljon ehtinyt tässä ajassa kertyä tavaraa tänne. Mutta ehkäpä joskus saa luettua [:)] Täällä tosiaan on oltu kotona reilu viikko jo ja hyvin on sujunut! Kaikki on (vielä toistaiseksi ainakin) paljon helpompaa kuin oletin [:)] Tyttö nukkuu, syö ja kakkaa ja välillä seurustelee, aivan ihana tapaus kertakaikkiaan!! Miten toista voikaan näin paljon rakastaa... [:)]<3 On tämä vaan ihan uskomaton tunne, tuntuu vielä hienommalta kuin uskalsin odottakaan. Mitähän olen olettanut tämän olevan, kun näköjään kaikki on muuta kuin ajattelin... [:D]
Leikkaus meni hyvin, koko kokemus toipumisineen oli yllättävän mukava ja nopea, turhaan siis etukäteen murehdin asiaa. Kotiin päästiin jo kolmantena päivänä. Pikkuisella oli bilirubiiniarvot vähän kohollaan ja ekan vuorokauden joutui olemaan sinivalohoidossa, mutta sen jälkeen onneksi pääsi pois. Arvot nousi päivittäin hieman, mutta pysyivät kuitenkin ihan hyvin kurissa joten seuraamista ei tarvinnut jatkaa. Hiukan kellertävät kasvot, mutta ok. Perätilan vuoksi lonkkiakin tutkittiin hieman enemmän ja lastenkirurgi totesi niiden olevan hieman yliliikkuvat. Mennään parin viikon päästä Kysille ja siellä ultrataan lonkat ja katsellaan mikä on tilanne. Toivottavasti ei luksaatioon viittaa, ettei tarvita lastoja.. Onko kellään täällä kokemusta lonkkalastoista?
On se kyllä ihmeellistä miten kaikki onkaan tuntunut niin luonnolliselta ihan heti alusta asti [:)] Raskausaikana sitä mietti monesti, että kuinka sitä tulee selviämään vauvan kanssa, joka on täysin riippuvainen minusta.. Mutta niin se vaan menee, että luonto kyllä hoitaa homman, minun kohdalla ainakin. Tyttökin on kyllä varmaan melko helppo tapaus. Yöt on sujunut tosi hyvin, neiti nukkuu helposti jopa 5 tuntia putkeen ja sitten vaihdetaan vaippa ja tankataan ja jatketaan unia. Kauhulla odotan niitä öitä, kun ei olekaan enää niin kovin helppoa... Sen verran vilkuilin muiden kokemuksia jo, että jäi mieleen joidenkin vaikeat ja huonosti nukutut yöt.. Toivottavasti siellä helpottaisi ja saisitte itsekin levättyä!
Imetyksestäkin oli täällä puhetta. Mulla on kyllä maitoa riittänyt, turha oli huoli siitä nouseeko maito ja sujuuko imetys sektion jälkeen [:D] Vähän väliä paita läpimärkä vaikka parit liivinsuojatkin olisi.. Ja auuh sitä kipua, kun tissit on täynnä tavaraa ja neiti vaan vetää sikeitä! Luulee, että räjähtää.. Onneksi on pumppu keksitty, ihana kapistus =) Nyt viime päivinä on kyllä tainnut onneksi maidontulo vähän tasaantua, ei ole enää ollut niin kireä olo kuin aiemmin. Mutta ainakin on typy saanut tarpeeksi maitoa, paino oli hienosti noussut kotiutumispainosta viikossa 250g [:)]
Parin päivän sisään on tainnut neiti alkaa potea myös vatsavaivoja. Vielä aika lievästi varmaan kuitenkin, koska ei täyttä kurkkua huuda, muutamat sydäntäsärkevät parkaisut kuitenkin irtoaa. Ja kun toinen naama punaisena irvistää ja kiprstää ja punnertaa ja ponnistaa... Sitä on paha katsoa. Oi sitä tunnetta, kun pieru pärähtää ilmoille! [:)] Vatsan hierominen on kyllä auttanut, kuten myös suihkumaidon pumppaaminen pois ennen imetystä, ja eilen kävin maitohappobakteerejakin ostamassa jos niistäkin iloa olisi eikä ainakaan tästä pahenisi.
Löytyykös muualta kakkalinkoja? Täällä nimittäin yksi pieni sellainen. Joka vaipassa on kakat! Ihan normaalia kait se on, ainakin sellainen kuva on, että vauvat voi kakata 10 kertaa päivässä tai kerran 10 päivässä tai mitä vaan siltä väliltä [:)] Vaippoja vaan kuluu aikamoista tahtia...... Pitäisi varmaan alkaa tutustua tuohon kestovaippaosioon, jos jatkuu pidempäänkin tätä tahtia [;)] Vaikka eipä se kyllä muutenkaan huono vaihtoehto ole, ei vaan vielä ole jaksanut miettiä moista.
Oli monta asiaa, joihin piti kommentoida ja kysellä, mutta eipä niitä nyt voi millään muistaa...! [:)]
Neiti tuhisee siihen malliin, että kohta rävähtää silmät auki ja suu vielä enemmän [:)]
Ihanaa, että on jo näin paljon vauvoja saatu maailmaan! Meille kaikille paljon voimia, nautitaan näistä mahdottoman suloisista nyyteistä täysin rinnoin [;)]