Täällä on kans yöunille meno ihan yhtä sirkusta. Imetän pojan meidän sängyssä ja siitä siirrän omaan sivuvaunuunsa. Ehkä yhden kerran kymmenestä nukahtaa suoraan sinne. Muuten jatkuu sama ralli, kun lattialla leikkiessä. Hyörii, pyörii, hakkaa tutilla sängynpäätyä, kantapäillä sängynreunaa, mitä vaan, mistä saa kovan äänen. Olen antanut hyöriä, jossain vaiheessa yleensä uupuu ja käy unille. Mutta turhan usein häärätessään onnistuu kopauttamaan päänsä tms. ja itkuhan siitä tulee. Nyt on jokusen viikon tehnyt sitä, että ryömii heti takaisin meidän sänkyyn ja mun päälle hyörimään. Huoh!

Ei oo tullu mun kirjanlukemisesta yhtään mitään. Ainoa, jolla saan lapsen nukahtamaan, on se, että sammutan valot ja pidän kädestä kiinni, ettei jumppaile pitkin sänkyä. Siihen yleensä sitten nukahtaa, joskus tulee vielä itku ja nostan kainaloon, johon onneksi sitten simahtaa. Mutta ei kyllä nukahda itsekseen. Ikinä.

Oon myöhäistäny nukkumaanmenoaikaakin, että mentäis vasta sitten, kun oikeesti väsyttää, mutta ei tosta Duracellista lopu virta koskaan.

Ja hassua, että päikkäreille nukahtaa samantien. Laitan ihan hereillä vaunukoppaan ja ulos ja harvoin kuuluu itkuhälyttimestä pihaustakaan. Mikähän siinäkin on?!