Vauvan (ja äidin) unet

Nukahtaako teidän vauva itsestään omaan sänkyyn? Ja oletteko opettaneet sen jotenkin...? Perhevalmennuksessa puhuttiin unesta ja siellä sanottiin, että tuokin on taito, mikä pitää opettaa vauvalle, kun olen itse ajatellut, että se tulee itsestään sitten jossain vaiheessa. Ja luulen myös, että tässäkin vauvat ovat erilaisia.

Meillä vauva nukahtaa illalla viimeisen pullon jälkeen syliin, josta saadaan heräämättä siirrettyä sänkyyn. Päiväunet on sitten mennytkin tissillä nukkumiseksi, enkä pääse siitä enää irti ilman vauvan heräämistä. Vaunuihin nukahtaa, kunhan ne liikkuu.

Omaan sänkyyn jos laittaa hereillä väsyneenä, niin alkaa huuto samantien. Tällainen ollut aina. Minusta on kiukkuhuutoa, eikä tunnu rauhoittuvan itse, eikä tassuttelu tai hyssyttely auta. Mietin vaan, että missä vaiheessa tuota olisi hyvä alkaa harjoittelemaan? Tällä hetkellä tuntuu, että harjoittelu tarkoittaisi huudatusta ja itkuun nukahtamista, eikä sitä raaski vielä tehdä, mutten tiedä onko se helpompaa myöhemminkään :sad001 Ei tämä suuri ongelma ole, mutta olisi hyvä, että vauva voisi nukkahtaa rauhassa ilman äitiäkin.
 
Arabia, meillä isä opetti tuon nukkumisen 3kk:n iässä. Rauhoitteli ensin sylissä, aluksi oli vieressä ja lauloi. Nyt onnistuu jo niin, että kun vie väsyneenä sänkyyn, jää sinne. Laitamme yövalon, jota katselee ja sama unimusiikki cdltä joka ilta.
 
Arabia, tyttö nukkuu pinnasängyssään ja toisinaan otan levottoman lapsen aamuyöllä syötölle ja viereen. Meillä vaihtelee, mutta yleisesti ehkä kerran tai kaksi käyn rauhoittelemassa sanallisesti sänkyynsä illalla ja ehkä tuttia tarjoan, usein se ei kiinnosta (hyvä niin). Jos on yliväsynyt eli valmiiksi itkeskelee nukkumaan laitettaessa keinuttelen pienen hetken sylissä. Mieluummin koen hyvänä, että vauva tietää olevansa sängyssä unen alkaessa. Mahdollisuuksien mukaan en siirrä nukkuvaa lasta. Toki aina se ei onnistu, esim autossa nukahtaminen.
Kokeilin omaan laatikkoon laittamista muutaman kerran ennen 2 kuukauden ikää ja eräänä iltana se vain onnistui. En puskenut asiaa, odotin että pieni on ilman itkua valmis. Sama kokeilu oli aiemmin, ettei tarvinnut nukkua tissi suussa eli sain itseni irrotettua hänestä :)
 
Meiän tyttö nukkui ekat 2kk mun vieressä tissi suussa, kamala huuto vaan alko jos yritti nukuttaa pinnikseen. Sit alko yöt mennä levottomammiks ja tytön isä yhtenä iltana pitkien huutojen päätteeks vei tytön pinnasänkyyn ja siellä hän on siitä lähtien nukkunu jokaikinen yö :)pinnasänky on tytön omassa huoneessa ja ovi vedetään niin että on vaan vähän raollaan ja siellä tyttö nukkuu tyytyväisenä. Eli meidän ei tarvinnu tosiaankaan opettaa vauvaa nukkumaan omassa sängyssä vaan hän tavallaan itse siirtyi sinne. Mulla on itsellä vaan välillä ikävä niitä aikoja kun tyttö tuhisi koko yön mun kainalossa :D

Edit: ja unohtui mainita että tyttöä ei tarvitse edes kummemin nukuttaa, meillä on joka ilta samat rutiinit ja ihan viimesenä mennään tytön omaan huoneeseen pimeeseen juomaan iltamaito, sen jälkeen peitellään pinnasänkyyn unipupujen kanssa, laitetaan tutti suuhun ja sanotaan hyvät yöt. Sinne tyttö sitten nukahtaa tosi nopeesti itsekseen, joskus käydään antamassa pudonnut tutti takaisin. Yön aikana herää max. yhden kerran syömään.
 
Mä en raaski vielä nukuttaa muuta kuin viereeni. :shy:

Mutta esimerkiksi eilen illalla, kun tytöllä oli niin pirusti asiaa, ikeniä kutitti, piti mönkiä koko ajan mahalleen, jutella lakanoiden pilkuille ja pää pyöri kuin pöllönpojalla eli nukahtamisesta ei tullut mitään vaikka ihan selkeästi oli väsynyt, niin laitoin tytön turvakaukaloon ja siinä viidessä minuutissa heiluttelin tytön uneen. Siirsin kaukalon sängyn viereen ja siinä tuo posotti aamuun asti pehmolelupossu tiukassa halauksessa ennen kuin hihkaisi, että olisi syytä saada ruokaa.

Eli osaa kyllä yöunilla nukkua itsekseen ja musta on hirmuisen pitkä pätkä, jos tällainen pieni nukkuu vaikka kuusi tuntia heräämättä/herättämättä. :wideyed:

Mutta siis joo.. onkohan tää nyt sitä neljän kuun hulinointia..? Syöminenkin on vähän sellaista tahtojen taistoa ollut muutaman päivän. Ratkaisin sen kyllä jo niin, että tarjoan tissiä vaan useammin, kyllä tyttö varmasti syö, kun on nälkä vaikkei itse syömistapahtuma kerrallaan kestäisi kuin muutaman minuutin. Ja syötän makkarissa, jossa saadaan olla rauhassa - mies huudattaa telkkaria/rämpyttää kitaraa/pelaa puhelimella yms. joka selkeästi vie tytön huomion syömisestä ja loukkaantuu, jos pyydän lopettamaan.. toisaalta, loukkaantuu myös siitä, että ollaan makkarissa, koska ei kuulema haluta olla sen kanssa.. sillä on varmaan menkat. :wacky:
 
Yölento, todellakin ja varsinkin nyt, kun kaikki ympäröivä kiinnostaa enemmän kuin koskaan. Meidän tyttö on aina ollut huono syömään, jos vaikka täällä on vieraita ja heidän äänensä kuuluu makkariin, mutta nyt häiritsee jopa vielä enemmän.
 
Siis mä olen nukkunut viime yönä liikaa! :eek: 11 tunnin yöunet tyttöjen kanssa. Heräämisiä oli tietenkin, mutta tuo unien pituus taisi olla liikaa tämän päivän olotilan perusteella. o_O Ihanaa kun vauvakin on ruvennut nukahtamaan yöunille jo n. klo 22.
 
Mäkään en halua vauvaa nukuttaa muualle kuin viereeni. En varmaan saisi nukuttua, jos vauva nukkuisi omassa sängyssään. Yleensä hän nukahtaa tissille, mutta jos hän on jo aivan täynnä maitoa niin ei halua tissiä, ja tällöin osaa nukahtaa itsekseen siihen mun viereen (ei kuitenkaan tarvi olla kiinni mussa).

Poikani osasi vauvana nukahtaa itsekseen pinnasänkyynsä, mutta hänelle kelpasikin tutti vallan mainiosti niin nukahti aina tutti suussa, unirätti kädessä. Häntä ei tarvinnut siihen mitenkään opettaa.

Keskimmäiseni nukahti vauvana aina tissille, MUTTA jos mä olin poissa kotoa, niin osasi nukahtaa isän kanssa ilman itkua ja ilman mitään suussa. Ei onnistunut jos mä olin kotona. :)
 
Joo meillä nukahdetaan äiteen viereen tissi suussa. Muutoin ei nukahdeta äitin kanssa, miehen syliin, rattaisiin ja autoon kyllä nukahtaa ilmankin, joten mahdollisuuksia on nukahtaa myös muutoin kuin tissille. Nyt kuitenkin esim herää sängyssä heti, kun ei tunne minun olevan vieressä (eli pysty koskettamaan minua jalalla tai kädellä). Odotan/pelkään toukokuuta (6kk), kun aloitamme unikoulun.
 
Meillä ei oo ikinä nukahtanut miehen syliin ilman huutoa, eikä nykyään enää yritetä edes :shy: Pitäisi kyllä kokeilla toimimattomia juttuja aika ajoin uudestaan, kun asiat tuntuu muuttuvan koko ajan.
Itsestään nukahtaminen tuntuu olevan mahdottomuus tällä hetkellä. Mietin vaan perhevalmennuksen kommenttia, että siihen pitää opettaa. Että onnistuuko opettaminen ilman huudatusta. Pitäisi varmaan alkaa väsyneenä laittamaan omaan sänkyyn ensin ja ehkä jonain päivänä hän jää sinne tyytyväisin mielin.
 
Arabia sanoi:
Meillä ei oo ikinä nukahtanut miehen syliin ilman huutoa, eikä nykyään enää yritetä edes :shy: Pitäisi kyllä kokeilla toimimattomia juttuja aika ajoin uudestaan, kun asiat tuntuu muuttuvan koko ajan.
Itsestään nukahtaminen tuntuu olevan mahdottomuus tällä hetkellä. Mietin vaan perhevalmennuksen kommenttia, että siihen pitää opettaa. Että onnistuuko opettaminen ilman huudatusta. Pitäisi varmaan alkaa väsyneenä laittamaan omaan sänkyyn ensin ja ehkä jonain päivänä hän jää sinne tyytyväisin mielin.
Click to expand...

Kannatan lukemaan kirjan Unihiekkaa etsimässä. Siellä on tosi hyvin selitetty eri unikoulut jne. Suosittelen lämpimästi!
 
Meillä on alusta asti opetettu nukkumaan pinniksessä, pelkäsin et jos opetan vieree ni myöhemmin on sit taistelua opettaa omaan sänkyyn. Iltaisin vien tytön 9-10 aikaan omaan sänkyyn, saattaa jäädä hereille mutta nukahtaa itsekseen lopulta. Välillä on myös iltoja kun ei meinaa nukahtaa et sit käydää tuttia laittamassa tai haetaan hetkeksi olkkariin ja sit hetken päästä takas nukkumaa. Yleensä nukahtaa kyllä hyvin :) Toista oli silloin alussa kun ei meinattu nukahtaa millää tai sit käytii vasta puolen yön jälkee nukkumaa.
 
Kaisukkene, miksi unikoulu toukokuussa?

Meillä vauva nukkuu mun kanssa parisängyssä, molemmat omalla puolellaan. Selkeästi nukutaan paremmin molemmat, kun on vähän hajurakoa, mut enempään en vielä suostu. Välillä nukahtaa tissille, välillä irrottaa otteensa ja hakee unta itse. Koulutetaan sitten myöhemmin jos/kun tarve tulee.
 
Meillä tyttö 3,5kk nukahtaa illalla omaan sänkyyn (sivuvaunu) tutin avulla. Alkuun nukuin tytön kaa vierekkäin kahestaan isossa parisängyssä, sit tuli esikoisen unikoulun aika ja mies siirty samaan huoneeseen meiän kaa ni piti siirtää tyttö omaan sänkyynsä. Tarkkaan en muista mut joskus varmaan lähempänä 2kk ikää alettiin nukuttaa omaan sänkyyn. Illalla siis sängyllä imetys, tyttö omaan sänkyyn ja tutti suuhun. Uskon tutin vaikutukseen, esikoinen ei syönyt tuttia ja oli vieressä nukkuja kun ei oma sänky kelvannut... Nyt usein tyttö kyllä jää yöllä syötön jälkeen viereen kun en kestä hereillä syötön loppuun asti. Mutta omaan sänkyyn kuitenkin nukahtaa illalla.

Unikoulujahan ei suositella 3-6kk ikäiselle. Eli jos koulutuksen tarvetta niin kannattaa odottaa puolen vuoden ikää. Miusta 6kk ikäinen vauva on vielä kovin pieni unikouluun, tämän vuoksi esikoinen opetettiin omaan huoneeseen omaan sänkyyn vähemmälle yötissille n. 7-8kk iässä, ja sekin tuntui kovin aikaiselta mutta oman väsymyksen vuoksi oli pakko.
 
Meillä ei tutti tosiaan kelpaa, joten tissillä mennään. Ei meillä kiirettä vielä ole kouluttaa eroon tissinukahtamisesta. Perhevalmennuksen kommenteista tuli vaan sellainen olo, että pitäisi asialle jotain tehdä. Ei pitäisi hätkähtää kaikista neuvoista mitä saa o_O
 
Ilyana sanoi:
Mä en raaski vielä nukuttaa muuta kuin viereeni. :shy:

Mutta esimerkiksi eilen illalla, kun tytöllä oli niin pirusti asiaa, ikeniä kutitti, piti mönkiä koko ajan mahalleen, jutella lakanoiden pilkuille ja pää pyöri kuin pöllönpojalla eli nukahtamisesta ei tullut mitään vaikka ihan selkeästi oli väsynyt, niin laitoin tytön turvakaukaloon ja siinä viidessä minuutissa heiluttelin tytön uneen. Siirsin kaukalon sängyn viereen ja siinä tuo posotti aamuun asti pehmolelupossu tiukassa halauksessa ennen kuin hihkaisi, että olisi syytä saada ruokaa.

Eli osaa kyllä yöunilla nukkua itsekseen ja musta on hirmuisen pitkä pätkä, jos tällainen pieni nukkuu vaikka kuusi tuntia heräämättä/herättämättä. :wideyed:

Mutta siis joo.. onkohan tää nyt sitä neljän kuun hulinointia..? Syöminenkin on vähän sellaista tahtojen taistoa ollut muutaman päivän. Ratkaisin sen kyllä jo niin, että tarjoan tissiä vaan useammin, kyllä tyttö varmasti syö, kun on nälkä vaikkei itse syömistapahtuma kerrallaan kestäisi kuin muutaman minuutin. Ja syötän makkarissa, jossa saadaan olla rauhassa - mies huudattaa telkkaria/rämpyttää kitaraa/pelaa puhelimella yms. joka selkeästi vie tytön huomion syömisestä ja loukkaantuu, jos pyydän lopettamaan.. toisaalta, loukkaantuu myös siitä, että ollaan makkarissa, koska ei kuulema haluta olla sen kanssa.. sillä on varmaan menkat. :wacky:
Click to expand...

Pakko kommentoida tuohon syömiseen et meillä on niiiiii ruokakeskeinen (kuten äitinsäkin :facepalm:) että ei syömistä häiritse vielä tässä iässä mikää :hilarious: sisäänsä siis en osaa ajatella tuota ruokarauha asiaa noin suoranaisesti. Mutta sekin mm on tässä foorumissa nii hyvää et ku lukee muiden kommentteja ja asioita nii niist voi myöhemmässä vaiheessa (tai toisen lapsen kohdalla) olla sit apua :rolleyes::)
 
Tyttö asettuu päikyille vaunuun tosi hyvin mut toki aina ootan et on väsymyksen merkkejä. Aika vielä vaihtelee toki eli riippuu minelta herää yöunilta. Mutta siis laitan vaunuun nii et on hereillä, ihan pari minuuttia nytkytän vaunua nii nukahtaa.

Yöunille ollaan laitettu alusta asti siten et tissitelty sängyllä. Jos nukahtaa siihen nii nostetaan vaunukoppaan joka lattialla sängyn vieressä. Ja ehdottomasti unirätti harso silmille ja pään ympärille silleen löyhästi. Jos ei nukahda tissille nii nostan omaan koppaan, tugti suuhun ja harsoa pään ympärille ja käsien ulottuville. Yleensä ite vetää sen silmille ja sammuu siihen.

Ei tietenkään aina ole näin helppoa. Jos päikkärit on menny plöröksi nii yöunille mennää kiukutellen ja huuhtaen. Tai jos ollaa vieraassa paikassa niin monesti unille meno on melko hulinaa. Jos itkee unille mennessä nii joskus joutuu toki nostaa syliin. Huudattaa en halua. Mutta oon alusta asti opettanu tytölle sitä et jos on omassa sängyssä jo unille menossa ja alkaa itkeä nii ensin kokeillaan et laitan omat kädet hänen rintakehälleen ja juttelen/hyssytän vähän. Yllättävän hyvä ja rauhoittava vaikutus :thumleft
 
Sadetuuli sanoi:
Mutta oon alusta asti opettanu tytölle sitä et jos on omassa sängyssä jo unille menossa ja alkaa itkeä nii ensin kokeillaan et laitan omat kädet hänen rintakehälleen ja juttelen/hyssytän vähän. Yllättävän hyvä ja rauhoittava vaikutus :thumleft
Click to expand...

Täytyy muuten kommentoida tuohon. Hyvä jos teillä toimii joten en tietenkään sano että on väärin tehty :) Mutta kaikki lapsen etupuolelle (esim. rintakehä, vatsa) koskettaminen on aktivoivaa, ja selän puolelle (selkä, peppu, pää) on rauhoittavaa. Eli jos joku aikoo kokeilla niin tassuttelu unikouluun kuuluu juuri selkäpuolen silittely tai käden paikallaan pitäminen selällä, takapuolella tai pään päällä. Lapsi tuntee vanhemman läsnäolon mutta käsi ei aktivoi tai piristä lasta kun sillä koskee selän puolelle, vaan rauhoittaa :)
 
Äidin unista. Vieläkö kukaan näkee omituisia unia? Kun raskausaikana tai het synnytyksen jälkeen muistelen et oli mitä eriskummallisimpia unia itellä aika ajoin. Nyt sattui taas viime yölle joku outo/järjetön uni, jossa ei oikein ollu päätä eikä häntää :wideyed::grin
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top