Vauvakuumetta

Ja minäki luotin sillo ykkösen ja kakksosen välillä tuohon täysimetykseen ja kappas 3kk edellisen synnytyksestä olin raskaana ☺ joten ei se ehkäse... me ollaan menty ilman nyt.. mut vain kerran on peitot heilunu... mieli ois kummallaki mut joko on liian väsy tai joku muu häiriötekijä... mut näillä mennäänö...
 
Täälläkin sellaista kuumeen tuntua :) on tääkin mussu niin ihana! Mutta ei enää... Ei rahkeet riitä enempään kun näitä nyt 6 ja yksi heistä erityislapsi. Vanhin siis ekaluokalla. Tällä meidän kylällä on kyllä paljon isompiakin perheitä, 10 lasta ei ole mikään ihmeellinen juttu täällä... Nyt vaan pitää nauttia tästä viimeisestä pikkuvauvasta jokainen hetki ja oon niin onnellinen, että vielä tää lapsi saatiin!
 
Täällä vauvakuumeilu enemmän haikeutta siitä että oma pieni kasvaa kovaa vauhtia ja lisäksi aika varmasti esikoinen jää ainokaiseksi eli lisää lapsia ei ole suunnitteilla. Herkistyn kun katson ensimmäisten päivien kuvia pojasta ja haluaisin uudestaan tuon pienen käärön rinnalleni... <3
 
Joulumasu, mulla ihan samoja fiiliksiä ja sama tilanne. Toisaalta hyvä, että tiedostaa jokaisen hetken olevan ainutlaatuinen, kun lisää lapsia ei ole tulossa, niin osaa ehkä nauttia ja tsempata väsymyksenkin yli.
 
Se on kyllä niin totta. Välillä pelkään meneväni liikaa "selviytymis-moodilla" että unohtuu ottaa kaikki irti näistä hetkistä ja nauttia väsymyksestä ja sotkuisesta kämpästä huolimatta. :happy:
 
Joulumasu15 sanoi:
Se on kyllä niin totta. Välillä pelkään meneväni liikaa "selviytymis-moodilla" että unohtuu ottaa kaikki irti näistä hetkistä ja nauttia väsymyksestä ja sotkuisesta kämpästä huolimatta. :happy:
Click to expand...
Varsinkin yöt menee nimenomaan tuolla selviytymismoodilla valitettavan usein. :/ Omalla kohdalla pitäisikin muistaa öisinkin ettei kauaa enää saakkaan heräillä pienen vauvan vierestä ja katsoa kun pikkuinen nukkuu! ❤
 
Voihan vaavi! Mulla ollut jo tovi sellainen fiilis et ei enempää vauvoja meille ja nyt sit oli ylläripylläri raskaus ja keskenmeno n viikko sit ja nyt joka puolella on vauvoja ja mulla vauva kuume huitelee siellä 100 asteen tienoolla! Mies sitä mieltä et ei me enempää vauvoja tehdä vaikka se kyl näyttää surevan tota kesken mennyttä... Ajatukset niin sekaisin asian kanssa toisaalta joo toisaalta ei! Mikä avuksi vauva kuumeen laantumiseen? Pelottaa kun sisko ja veli saa parin kk päästä vauvat et miten oman kuumeen kans käy? Tuntuu et ei voi mitään muuta ajatellakaan kun vauvoja.... Apuva!
Äh sori avautuminen, pakko saada nää tunteet ulos jonnekin:)
 
Itellä jos pyörii ajatus vauvasta mielessä, ni kylmästi mietin, että milläs rahalla sitä eletään. Vauva ei paljoa vie, mut isommat vie. Isompi perhe = isompi asunto&auto. Huvipuistot, majoitus, ruokailut yms reissaaminen. Laadukas ruoka, vaatteita ei aina kirpparilta löydy ja ei säily ehjänä isommilta. Fillarit, harrastusvälineet/harrastukset, kunnolliset kengät pitkille kävelymatkoille. Turvaistuimet. Opiskelu. Onhan noita, ei kahden duunarin palkoilla kovin isoa perhettä elätetä :) Mut mä kyl toisaalta vihaan vauva-aikaa ja raskaus on niin perseestä, että ei kiitos enää :D
 
Äippä I feel You <3 Tää on niin jännää tää krooninen vauvakuume. Mullahan ei ennen esikoista (täyttää ens kuussa kolme) ollu ikinä mitään kuumetta. Vaan sitte näitä on saanu tulla ja nyt kolme alle kolmivuotiasta. Onhan tää rankkaa välillä mutta ehdottomasti antaa enemmän ku ottaa. Järjen kans tällä ei ole varmasti mitään tekemistä, mutta jälleen kerran fiilis on semmonen että raskautuisin vaikka samantien mielelläni. Mies kyllä on sitä mieltä että nämä oli nyt tässä, ja jos ei omaa mieltään muuta itsestään niin en ala asialla painostamaan. Onhan meillä kuitenkin jo kolme ihanaa muksua. Joka tapauksessa, keskeytetyllä yhdynnällä mennään. Pilleriresepti on olemassa mutta haluan käsitellä omassa mielessä tämän asian ennenkuin hormonit aloitan. Ikää tulee mullakin 35 syksyllä niin en mitään kovin pitkäkestoista ehkäisyä haluais ku viehän se kierron normalisoituminenkin oman aikansa JOS tässä vielä tullaan toisiin ajatuksiin...
 
Tuuliina meillä on on siis jo 4 alle 5vuotiasta joten meilläkään järjen mukaan ei pitäis kamalammin kuumeilla:D ikää mulla tosin "vasta" 28 miehellä 31 joten iän puolesta tässä mikään hätä... En kyl itsekään miestä lähde painostaa, katsotaan miten käy... Ehkä iltatähti sit joskus;)
 
Mulla on edelleen vauvakuume... ja mies on jo sitä mieltä et oonkin raskaana ku mulla ei oo ollu menkkoja viel... ja ekan ja tokan välishän on just se 3kk ku aloin oottaa, mutta kerran oli menkat jo sillo ollu... mies on sitä mieltä ettei enää yhtään... mut jos satun olee nyt raskaana ni tietenki laps on tervetullut. Mä oon sitä mieltä et vaik on isolaps luku, ni aika hyvin pystyy kierrättää ja sekin kyl et mun vanhemmat esmes auttaa rahallisesti jos tulee tositiukkaa ja ostavat lapsille vaikka ne kengät jos sopivia ei löydy... ite ompelen kaikesta nyt vaatteita eli tuunaan vanhasta uutta ja rakastan tehä sitä...
 
Se on hyvä, ettei tarvitse lasten sit kärsiä suuresta lapsiluvusta, niitäkin perheitä nimittäin on. Mulle vaan itelle käsittämätön yhtälö tuo, että vasta ollut raskaana ja vauva vielä ihan pieni, niin uutta pitäs saada. Onko se sen seuraavan jälkeen taas, että pitää saada uus vauva? :D Mulla siis itellä tosiaan ei ikinä ole vauvakuumetta ollut, niin aivan tolkuttoman vaikea käsittää. Mulla alkaa elämä voittaa siinä vauva vuoden jälkeen, raskaus ja vauva-aika on ne välttämättömät pahat, jotka joutuu kärsimään jos lapsia haluaa. Ja tosiaan se raha raha raha... Mitä tässä seurannut noita omia muksuja, niin kyllä ne kustannukset joka vuosi vaan kasvaa... Välillä tekee pahaa ajatella tulevaisuutta :( Ois toki voinut paremman ammatin lukea, niin ei tarviis ruikuttaa, ei vaan voinu ennustaa oman alan työtilannetta... Vain hieman ohi aiheen...
 
Täällä on muitakin, joilla pieni ikäero, mutta voin omasta puolesta sanoa, että todella rankkaa tällanen vuoden ikäero. Varsinkin ku esikoisella tuli uhma näinkin aikasin. Ite ajattelen tän tosin niin, et onpahan alta sit pois :D vaikka alkuunsa suunnittelin parin vuoden ikäeroa (aina siis halunnut 0 tai 2 lasta). Ja tosiaan kyllä toi taloudellinenkin puoli vaikuttaa siihen, etten halua enempää lapsia, vaikka meidän perheessä rahalla ei suurta merkitystä olekaan - se on ne harratukset sitten isompana, jotka maksavat... ja no kaikki.

Itse asiaan, vauvakuumetta ei onneksi ole. Oli todella paha kuume esikon jälkeen, koska tiesin ja tunsin, että jotain puuttuu :) nyt on hyvä.
 
Mulla ei mielestäni vauvakuumetta ole ollut ollenkaan. Siis että pari vuotta sitten käytiin keskustelu haluttaisiinko lapsia ja päädyttiin että haluttaisiin ja että kyllä se nyt alkas olla aika tarttua toimeen jos ikinä. Siinä vaiheessa kun plussa antoi odottaa itseään niin alkoi tulla pettymystä, riittämättömyyttä, katkeruutta jne. Mutta en sitä vauvakuumeeksi sanoisi.

Nyt nautin täysillä tästä pienestä ja valtavista harppauksista kehityksessä mitä hän tekee. Raskautta on kyllä ikävä, mutta haluan keskittyä ihan täysillä nyt tähän hetkeen ja vauvaan. Toista alan toivoa varmasti myöhemmin :)

Omituista kirjoittaa noin ruusuinen ajatus vauvasta ja arjesta kun just on kuunnellu vartin jumalatonta tissiraivoa :D mut noin niinku yleisesti ni nyt on hyvä <3
 
Mä mielelläni odottaisin 3-4 v seuraavaa, mutta ei tän ikäisenä enää ole mahdollista. Et sinänsä on vauvakuume, mut pelottaa kropan ja pään kestävyys, jos toinen pian halutaan ja saadaan. Pitää yrittää ajatella just noin, et onpahan sit kerralla lusittu nää vauvavuodet. Olkaa onnellisia te nuoremmat, että ootte löytäneet elämänne miehet jo ajoissa :)
 
Vauvakuume ei ole tänne rantautunut vaikka toisin luulin. Olenkin päättänyt että haluan rauhassa nauttia esikon ensimmäisistä vauvavuosista jonka jälkeen toinen vauva olisi tervetullut perheeseen,jos sellainen ihanuus meille vielä suodaan.
 
Meillä oli mietinnässä että toinen lapsi saisi tulla suht pian ensimmäisen jälkeen, että olisi sitten seuraa toisistaan. Periaatteessa pikkuhiljaa voisi jättää jo ehkäisyä pois alkuperäisen suunnitelman mukaan mutta nyt olen alkanut epäillä. Siis vauvakuumetta ei ole eikä ole ollut, vaan päinvastoin olen tosi tyytyväinen nyt. Ihana keskittyä tähän yhteen ja nähdä kasvavan ja kehittyvän. En nää yhtään itseäni taas raskaana, huonovointisena ja lopulta nauttimassa siitä ihanasta masulista. Vaan näen itseni nyt vaan TÄSSÄ. En tiedä mitä tehdä..
 
Turha varmaan kiirehtiä jos ei siltä tunnu. Kropan on varmasti myös hyvä antaa levätä edellisestä synnytyksestä ja saahan esikko silloin ihanasti huomiota vielä kun kuitenkin vasta pieni 9kk jälkeenkin, jos nyt heti tärppäis. :)
 
Tääll ei vauvakuumetta helpota yhtään ku kaveri oli eilen synnyttäny tyttövauvan :) heidän toinen :) Vauvakuume vahvana mutta jostain syystä ei seksihalut oo kohdillaan.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top