Vauvaelämää

Täällä on selvitty ekasta kuljetusrumbapäivästä :). Olen siis saanut aamulla (vesisateessa) vietyä esikoisen puoli ysiksi eskariin, jatkanut siitä viemään kakkonen toiseen paikkaan kerhoon (joka myöskin alkaa puoli ysiltä) ja sen jälkeen saanut nautiskella kotona puolitoista tuntia omasta rauhasta, kun neiti nukkui pihalla. Sitten piti herättää neiti syömään ja seurustelemaan, että sain sen taas vaunuihin unille kun lähdin hakemaan kakkosta kerhosta. Nopea lounas kakkosen kanssa ja sitten hakemaan esikoinen eskarista ja kotiin koko porukan kanssa... Ja vielä selvittiin iltapäivällä uloskin ja ruoka laitettua :). Melkoinen voittajafiilis. Kyllä tämä tästä lähtee rullaamaan. Kaikki kolme nukahtivat yöunille kasilta. Äiti taitaa seurata kohta perässä...

Neiti ei ole nyt pariin päivään saanut mun tissimaitoa ja mahavaivat ovat tyystin kadonneet. Kakkakin on taas keltaista ja tavallisen hajuista, ei tarvitse peppupesulla yökkiä. Pelkällä korvikkeella siis mennään tästä eteenpäin. Ei mulla kovin hirveästi taida tuota maitoa tulla ylipäänsä, kun vain kaksi kertaa olen tänään pumpannut ja se on riittänyt pitämään tissit ei-poksahtavina. Pumppailen pahimmat pois, ettei tule mitään tukoksia, siitä toivon mukaan pikkuhiljaa hiipuu kokonaan. Melkoinen helpotus tässä päivärumbassa, ettei tarvitse koko aikaa pumppailla.

Hymyjä on alkanut neidiltä tulemaan koko ajan, reilu viikko sitten tuli ekat pikku virneet. Mä sain odottaa omaani, miehelle hymyili ekaksi, sitten hoitopöydän vieressä seinällä olevalle Nestle hymynaama-kuvalle, sitten neuvolan terkalle ja vasta sitten mulle... Pojat on ihan innoissaan ja yrittävät koko ajan saada neitiä hymyilemään. Aika usein palkitseekin yritykset.

Ja arvatkaas mitä, mulla alkoi tänään menkat! Poikienkin jälkeen on alkanut nopeasti, myös kakkosen kanssa jota imetin 9kk. Vähän sellainen olo olikin tuossa yhtenä päivänä, että jotain kropassa taas tapahtuisi, mutta aika yllärinä tuli aamulla. Olen jännännyt muuttuuko menkat sterilisaation jälkeen, nämä tuntuvat ainakin olevan runsaat mutta kivuttomat.
 
kerkesitkö siis jälkitarkastuksen mariannu jo käymään? mäkin tässä odottelen jokopiankohta alkais kun viimekskin alko heti jälkivuodon jälkeen ja nyt sentään on ollu ihan taukoo... Ylihuomenna jälkitarkastus. Ja myöskin ne ekat sillon viimeks oli erittäin runsaat. Miks muuten pitää jättää virtsanäyte jälkitarkastuksessa, mitä ne siitä kattoo siis/mitä hyötyä siitä on? Ymmärsin jostain että se jätetään, en muista viime 3 vuoden takaa kyllä yhtään annoinko sellasta ees.

Mulla ei oo vauvaelämästä mitään ihmeellistä kerrottavaa kun kaikki menee niin kertakaikkisen hyvin. Syö ja nukkuu, ei turhista kitise. Yöllä heräillään 2-3 aikaa ja sit 5 maissa, 8-9 välillä sit lopullisesti ylös.
 
mohomaha, en kerennyt jälkitarkastukseen, kun sitä siirrettiin lääkärin sairastumisen vuoksi. Pissanäytteen annoin kyllä jo ja hemppa ja verenpaine katottiin. Kai ne tulehduksia tsekkaa tuolla pissanäytteellä, ainakin sektion jälkeen on riski saada virtsatietulehdus, tosin se kai tulisi aika pian leikkauksen jälkeen jos tulisi.

Meillä on löhöaamu, mies vie esikoisen keskiviikkoisin eskariin ja kakkosen kerho on vasta iltapäivällä. Ulkona sataa, joten me köllitään suosiolla kotona. Kakkonen viihdyttää neitiä tuolla lattialla. Neiti ei nykyään viihdy hereillä ollenkaan sitterissä, nukkuu siinä kyllä hyvin, mutta lattialla sen sijaan köllii ihan rauhassa pitkiäkin aikoja.
 
Tervehdys! Tänne ei ole tullut ehdittyä ollenkaan moneen viikkoon! Yritin hieman selailla mistä kaikesta olette ehtineet jutella, vähän heikolla menestyksellä - väsyneet silmät tuntui menevän eti riveillä ja unohdin nyt jo lukemani. :D Täällä siis TODELLA vaativainen neiti. Sylissä/tissillä pitäisi olla KOKO ajan ja aikuisen pitäisi olla vielä jatkuvasti liikkeellä, jotta ei itkettäisi. Tissi ja jatkuva heiluminen on kuitenkin auttanut, joten emme ole ajatelleet enää allergiaa, jota neuvolassa eivät myöskään uskoneet että olisi. Tänään käytiin ihanalla neuvolalääkärillä, missä tunti vietettiin tytöstä keskustellen ja lääkäri jututti tyttöä ja näytti otteita mitkä saattaisivat auttaa. Oli siis sitä mieltä, että ennen minun ruokavalion karsimista kokeiltaisiin josko johtuisi tytön "stressaamisesta" ja jännittämisestä, joka aiheuttanee myös pulauttelut kun jännittää vatsaa. Tärkeä olisi siis saada tyttö mahdollisimman rennoksi ja näillä otteilla vältytään osumasta "heijasteisiin", joista vauva automaattisesti jännittää itsensä sekä tuetaan vatsantoimintaa oman kehon liikkeillä. Tajusikohan kukaan mitään? Toivon kuitenkin, että näillä neuvoilla tämä äippä nukkuisi taas tai voisi tehdä muutakin joskus kuin tyynnytellä tai syöttää itkevää vauvaa. Nyt lekurin jälkeen ja itse neuvoja kokeiltuani tyttö ollut ainakin rauhallinen, ilman käninöitä (ihan hereillä!) ja nukkunutkin jo kolme tuntia!

Tsemiä kaikille!
 
Tänään hain cuplatonit ja jekovitit. Ja tissimaito jätettiin tauolle ja pumppaan pakkaseen. Jos masun tilanne rauhottuu ni kokeillaa vielä uudestaan tissimaitoa ja jos viel masu vaivaa ni lopppuu imetys täälläkin. Mullakaan ei maito muutenkaan oikein riitä ja saa yli puolet korviketta. Ja menkatki oli ja meni jo ni eipä tarvi toivoa et imetys niitäkään pitäisi pois. :D
 
LITTLEDAISY! Millaisia ohjeita sait? Voiko niitä jotenki kertoa näyttämättä..? Täällä on ihan samanlainen tyttö. Meinaa jo itellä mielenterveys vähän kärsiä, ku mistään ei oo apua. Välttämisruokavaliot on testattu,tipat on kokeiltu,lista on loputon. :/
 
Littledaisy, Muakin kiinnostaa tuo! Meidän neiti syö ja huutaa. Ja nukkuu joskus jos huudolta pystyy. Monesti unta tulee alle 10h vuorokaudessa ja huudetaan jo väsymystäkin. Ja kaikki keinot on testattu. Alkaa äitikin olla vähän väsynyt..
 
Olisko mahdollisesti kyseessä säpsähdysheijaste? Eli kun vauva säikähtää jotain tai siitä tuntuu, että putoaa niin jännittää kädet,jalat ja koko vartalon ihan suoraksi? En tiiä varmaks mut tuli vaan tosta littledaisyn kirjotuksesta mieleen..
 
Tuo Suhwin mainitsema moro-refleksi on varmasti se mihin useimmin törmää. Jossakin luki että sen voi välttää, jos nostaa ja laskee lapsen aina kyljen kautta makuulle.
 
JEEEEE!!! Jätin d-vitamiinit (Relaa mennyt 2 vko) pois niin tyttö ei enää itke! :) Tai siis itkee tietysti, mutta erilaista itkua. Kuulostaa, että vatsakivut hävis kertaheitolla. Nyt se tossa nukkuu jo kolmatta tuntia putkeen. <3

Toki ne vitskut pitää viimestään viikon päästä alottaa uudelleen, mutta sitte koitetaan jotain toista merkkiä ja toivotaan parasta.

Pitkästä aikaa on hyvä mieli. Toivottavasti en tuuleta liian aikasin...jos tää pian onki vaan tämmönen nukkupäivä ja huomenna se Mayhem taas alkaa. Noh. Se on huomenna sitte se!
 
Heippa kaikille! Ajattelin pitkästä aikaa osallistua keskusteluun. (Meidän poikahan siis syntyi jo toukokuussa 2 kk etuajassa ja pääsi kotiutumaan sairaalasta kesäkuun lopulla.)

Meillä on mennyt kesä sympaattisen pikkukaverin kotiutumisen jälkeen mukavasti, vaikka poitsu onkin nukkunut päivisin aika lyhyitä jaksoja kerrallaan ja heräillyt öisinkin 2 tunnin välein syömään melkein koko ajan (ja välillä vaatinut sylissä kanniskelua koko kahden ruokailun välisen ajan). Vasta viimeisen viikon aikana unijaksot ovat alkaneet hieman pidentyä. Mieskin on onneksi ollut pitkällä kesä-/isyyslomalla, joten olemme valvoneet pitkälti puokkiin ja pysyneet järjissämme.

Meidän 1300 gramman painoisena syntyneellä juniorilla tuli viime viikon puolessavälissä jo 4 kiloa täyteen. Saa nähdä, mihin puntari värähtää ensi viikolla neuvolassa. Painoa on tullut tosi mukavasti - nyt ollaan hypätty -2,6 SD:n painokäyrältä jo -1,5-käyrälle. Pituus meneekin jo lähes keskikäyrällä eli kasvanut painoa vielä nopeammin. Melko hoikka (muttei onneksi liian hoikka) poika meillä siis asustaa.

Poika on pysynyt yhtä silmätulehdusta lukuun ottamatta terveenä. Meilläkin tosin ovat riesana mahavaivat. Syytä vaivoille ei ole selvinnyt. Hoitohenkilökunta on yleensä kuitannut ne tyyliin "keskosilla maha usein vaivaa". Lääkäri epäili yhdeksi syyksi keskosen ravintolisää, jota aiemmin sekoitettiin pumppumaidon sekaan. Noh, ravintolisän saimme lopettaa jo kolme viikkoa sitten, mutta masuvaivat eivät ole lakanneet, ehkä hieman lieventyneet tosin. Ravinnoksi poitsu saa osittain mun pumppumaitoa ja osin korviketta. Mielestäni pojan piereskely ja pusaaminen/mahanvääntely on ihan samanlaista rintamaidon ja (eri merkkisten) korvikkeiden jälkeen. Ehkäpä voisi jonain päivänä kokeilla pumpata kaikki omat maidot roskiin, syöttää vain korviketta ja katsoa, mikä on tulos. Nyt kun luin tätä ketjua, äkkäsin, että D-vitamiinin vaihtoa voisi kokeilla kanssa.

Puhuitte tuossa edellä myös hymyilystä. Vauvan hymy on kyllä maailman energisoivin asia. Juniori väläytteli epämääräisempiä hymyjä jo aiemmin, mutta tuossa viiden viikon korjatussa iässä elokuun alkupuolella alkoivat oikein kunnon leveät hymyilysessiot - ensin minun, sitten myös isänsä sylissä. Oi että!

Onnea kaikille heinäkuisille äideille vielä yhteisesti!
 
Klementiini, olipa ihana kuulla teidän kuulumisia! Olen monesti miettinyt miten teidän pikkumies voi ja kasvaa. Ja hienosti näköjään kasvaa! Niin ne pienet vaan (syö usein ja) ottaa muut kiinni! Onko teillä tullut rautalisästä vatsavaivoja? Mä annan raudan kaksi kertaa päivän aikana, ettei ole kerralla niin iso annos ja ihan selkeästi se päivän toinen rauta-annos aina aiheuttaa mahanvääntöä.

Huomenna onkin neuvolalääkäri ja samalla neiti saa ekan annoksen rotarokotetta. Saa nähdä millaista vääntöä se saa aikaiseksi.

Ihan mahtava viikko ollut kun arki on taas alkanut! Pojat on niiiiin paljon tyytyväisempiä, kun pääsevät vähän kotoa pois ja kavereiden pariin. Esikoinen tykkää eskarista ja kakkonen on onneksi heti löytänyt kerhosta kavereita. Ja mun päivät rytmittyy viemisistä ja hakemisista ja neidin olen onneksi saanut pysymään myös hyvin rytmissä. Iltaisinkin on hetki aikaa miehen kanssa, kun yritetään pitää huoli siitä, että kaikki lapset on puoli ysiin mennessä unessa. Ja seiskan pintaan kaikki heräävät, neiti syö tuossa välissä kolme kertaa, muutamana yönä ollaan selvitty vaan kahdella syötöllä.
 
Sinun arkesi on kyllä vauhdikasta, Mariannu! Hienoa, että kaikki lutviutuu noin luonnikkaasti.

Rautalisän jakamista kahteen annokseen voisi kokeilla. Kiitos vinkistä!

Keskosethan saavat rokotteet kalenteri-ikänsä mukaan, joten meidän poika saa ensi viikolla jo toisen rotarokotteen (+ liudan muita rokotteita). Ensimmäinen rotasatsi kyllä aiheutti jonkin verran ylimääräistä mahanvääntöä ja vihreää löysää kakkaa, muttei kuitenkaan mitään pahempaa huutoa.
 
Meillä ei ole vielä mitään rytmiä noiden unien suhteen. Viime päivinä poika on valvonu kahteen tai kolmeen yöllä... Ilman miehen apua en saisi esikoista mitenkään eskariin kasiksi. Vielä ens viikko helpompaa, mutta sitten koittaa karu arki ja vauva pitää aamuisin ottaa mukaan, kun eskariin suunnataan.

Viime viikosta lähtien vauva on hymyilly enemmän ja varsinkin päristely palkitaan pienin hihkaisuin. Kai noi hymyt voi olla jo niitä ns. oikeita hymyjä eikä tahattomia?
 
Moondancer, musta ekat hymyt tulee monesti siinä noin 4-5 viikon iässä. Eli on varmasti jo ihan oikeita hymyjä. Mä sain tänään taas ihan valloittavan leveän hymyn kun kävin aamulla toivottamassa neidille hyvät huomenet pinnikseen.

Mä en tiedä onko meille sattunut jotenkin sellaisia vauvoja, joiden rytmiä on helppo muokata, mutta kakkonen oli ihan samanlainen. Saatiin tosi nopeasti vauva muun perheen rytmiin, nyt on ollut ihan sama. Me rytmitetään iltoja siten, että jos neiti nukkuu illansuussa, niin viimeistään seiskalta herätellään joko seurustelemaan tai syömään. Ja siitä sitten joko valvotaan tai torkutaan välillä sylissä ja syödään sinne kasiin-puoli ysiin. Kunnon sikeille unille ei anneta tuossa välissä nukahtaa. Ja selvästi haluaa yhä sänkyyn nukahtamaan, eli kun kunnon huuto alkaa, sitten pinnikseen tutti suussa ja pepulle kun taputtelee, niin uni tulee. Muutenkin nyt kaikki kolme lasta joutuvat välillä odottamaan omaa vuoroaan, eli neiti on jo tottunut siihen, että jos meillä on esim kiire hakemaan poikia, hän saa pikku hömpsyt maitoa, jolla pärjää sen vartin ja sitten vasta kunnon satsin. Ja mä en stressaa jos joku välillä (aina??) vähän huutaakin...
 
Ny mie sen oon keksiny!! Ei meillä mitään mahkipuja itketty ja sen takia oltu itkusia iltasin, vaan yliväsymyksen takia. Eilen oli aivan karmea keli ja nukutin ekat päikkärit sisällä ja nukkui tunnin. Sitten oltiinkin tyytymättömiä ja vähän itkusiakin, kunnes laitoin toisille päikkäreille ulos ja vaunuista heräsikin aivan toinen poika! Poika oli niin hyväntuulinen, hymyilevä ja iloinen. Vaunupäikkärit on siis meillä ehdottomat, en vaan meinannut raaskia niin kurjalla kelillä ulos laittaa kun tuuli ja satoi, mutta eipä se vaikuttanut poikaa haittaavan. Ja toki eihän tuohon katokseen sadakaan. Ihanaa, kun arki on nytte alkanut luistamaan, kun on vaan hoksannut laittaa väsyneen pojan vaunuihin nukkumaan, eikä heti oo luovuttanut kun on vähän itkeskellyt. Tänäänkin nukutin vaunuihin tunnin ja kannatti! Nyt nukutaan taas jo toista tuntia. Nykyään vaan kun jooutuu vähän päiväunille nukuttaa, niin en sitä hoksannut, kun vastasyntyneenä nukahti itsekseen pitkille päikkäreille. Nyt arki tuntuu niin helpolta ja ihanalta! Tuntuu, että nyt tätä poikaa ja itkuja alkaa tuntemaan vasta, että mikä johtuu mistäkin. :happy093

Klementiini, ihanaa kuulla teistä että kaikki on hyvin! :)

Mariannu, kauhistelin juuri, että miten ne ihmiset pärjää, joilla on ennestään lapsia ja eivät voi nukkua päikkäreitä silloin kun vauva nukkuu. Juttelin tuosta kaverinkin kanssa, että miten sitä sitten seuraavan lapsen kanssa, mutta se menee varmasti niin, että seuraavat lapset sitä vähän "pakottaa" määrätietosemmin samaan rytmiin muiden lapsien kanssa, jolloin se rytmi löytyykin sitten helpommin. Ensimmäisen kanssa kun menee sen mukaan miten vauva nyt sattuu nukkumaan, koska sillä ei ole niin suurta merkitystä arjen sujumisen kannalta. :)
 
Pippinen: Lansinoh on ahkerassa käytössä, mutta vereslihalla olevat nännit pitäis varmaan saada parantumaan jotta se riittäisi avuksi. Hienoa että teillä syy kitinöihin löytyi, ja vielä ratkaistavissa oleva sellainen. :) Välillä mietin, miten sitä itsekin sitten huomaisi, että vauva kasvaa ja sitä myötä rutiinit muuttuu.

Mä olen jo jotenkin alkanut tottua imetyksen aihuttamaan kipuun ja syynkin siihen keksin. Imetysote on ainakin vähän vinksallaan. Turhauttavaa on se, että en tiedä miten sen korjaisin. Teoriassa tiedän, miltä asennon pitäisi näyttää, mutta kun sylissä on käsiään väliin työntävä, äkäinen vauva, niin lopputuloksena on molemmin puolin huonohkoja asentoja. Varsinkin tuon pinkeämmän (tukkeutuneen?) rinnan kohdalla saadaan uskomattomia raivareita, mutta pakko sekin on välillä tyhjentää. Lisäksi liivinsuojat joudun aina repimään rinnoista irti, eipä edistä ihon paranemista. Olenko mä ihan yksin näiden ongelmien kanssa? Nimim. kolme viikkoa imetystä hammasta purren.

Muuten on mennyt pari päivää taas ihan hyvin. Välissä vauva nukkui päivällä ainoastaan sylissä ja kärsi selvästi vatsavaivoista. Ehkä huomenna uskaltaa antaa jo kolme tippaa d-vitamiinia, jos vaivat nyt edes liittyivät sen aloitukseen. Sylissä nukutaan edelleen aika paljon, mutta en pidä sitä niin pahana, jos välillä on tunnin pari pinniksessäkin.
 
Loistavaa, Pippinen, että alkaa pojan "metkut" käymään tutuiksi! Meillä oli ihan sama noiden iltojen kanssa. Kun iltaitkut alkoivat, kannettiin neitiä toista tuntia sylissä ja hytkyyteltiin ja ties mitä, kunnes tajuttiin että haluaa sänkyyn ja nukahtaa rauhassa, ei pääse kunnon uneen kun joku koko ajan hyppyyttää... Ja nyt iltakätinät (ei kunnon itkut) kestää ehkä tunnin ja sitten on valmista kamaa sänkyyn. Ja todellakin, musta esikoisen kanssa elämä oli paljon rankempaa! Kaikki oli uutta, kaikkea stressasi ja tietysti lapsi itse sattui olemaan pahasti mahavaivainen. Nyt tuntuu että nautin tästä vauva-ajastakin paljon enemmän kuin poikien kanssa ja toisaalta osaan myös ottaa omaa aikaa, silloin kun tuntuu että sitä tarvitsen. Ja neiti on kyllä helppo vauva, sekin myönnettäköön.
 
Juu juurikin mororefleksistä kyse, johon itse osuimme aina tyttöä siirrellessä kun kääntelimme ja pidimme häntä kädet kainaloissa ja tytön yläselässä ja niskan takana. Nyt siirrellään juurikin kyljen kautta ja kääntämällä lapsi kantajan kämmentä ja kättä vasten hänen etupuoleltaan päätä tukien leuan alta. Huonostipa selitän. :/

Kanto otteet ovat niin että neiti on pystyssä ja tiiviisti selkä kantajaansa vasten. Toinen kantajan käsi esim juuri tytön kaunaloiden ali ja toinen käsi jalkojen välistä alakautta vatsaa tukien. Voisin yrittää laittaa vaikka kuvia jos saisin aikaiseksi. Toinen asento oli nostaa tyttö siten, että pitää omaa kättä "yläkautta" tytön jalkojen välistä että tyttö selkä pyöreänä nojaa äipän jenkkakahvaan ikäänkuin äipän kainalossa. Näin toinen käsi jää vielä itselläkin vapaaksi.

Toivottavasti sain luotua jonkinlaisen käsityksen edes. Meillä tuntuu tyttö ainakin hivenen rauhoittuneen. Ja ollaan myös havaittu, että vaunulenkeillä nukkuu parhaat pätkät, jolloin myös ne yliväsymysitkut jääneet.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top