Vauva perätilassa, synnytys vai sektio?

No niin, keskiviikkona havaittu raivotarjonta oli lyhytaikainen ilo. Viime yönä heräsin taas kauheaan mylläykseen ja tänään ultrassa vauva taas perätilassa. Johan se kolme päivää viihtyi pää alaspäin. Saapa nähdä mihin asentoon lopulta päätyy. Tällä hetkellä veikkaan, että pysyy loppuun asti perätilassa kun on siinä enimmäkseen viihtynyt, mutta onneksi on vielä aikaa olla väärässä veikkauksen kanssa :)
 
Huh! Tänään oli taas aika polilla ja ultrattiin heti ensimmäisenä. Vauva edelleen raivotarjonnassa, mikä helpotus! :) Nyt sit vaan toivotaan todella että pysyy näin loppuu saakka. Vielä on synnytystapa-arvio kesäkuun puolessa välissä. Nyt alkaa koko alatiesynnytys vaikuttamaan paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin sektio. Oon tosi tyytyväinen, että oon päässyt polille puhumaan näistä peloistani. On helpottanut ihan todella paljon!
 
Kun ei halua kääntyä niin ei sitten millään.. Masuasukki on viihtynyt koko raskausajan perätilassa, siellä se istuu pylly tukevasti alhaalla tai sitten nostaa selkänsä masuni yläosaa vasten ja polkee jaloilla alaspäin. Ei mitään yritystä koko aikana kääntyä toistepäin, kertaakaan en ole tuntenut raskausaikana, että olisi ollut pää alhaalla..

Olo alkaa olla itsellä todella ahdistunut. Noin kolmen viikon päästä yrittävät kääntämistä, JOS suostun siihen. Perätilasynnytykseen en suostu alakautta, sen olen jo päättänyt. Jäljelle jää vain sektio, jota pelkään yli kaiken. Pelkkä ajatus saa kyyneleet virtaamaan ja siksi en halua ajatella koko synnytystä ja lähestyvää laskettua-aikaa.

Joka ilta toivon ihmettä, että vauva päättäisikin vängätä itsensä raivotarjontaan, mutta minulla on ollut jo pitkään tunne, ettei sitä tule tapahtumaan. :sad001
 
Täällä sama juttu, tuntuu, ettei tää aio kääntyä, ei vain halua. Käännytysyrityskin pelottaa, koska naapuri kertoi, että se sattui ihan hirveästi ja jäi kauheat mustelmat. Ja mua pelottaa, että jos se sattuu minuun, niin miten se vaikuttaa herkkään sikiöön. En halua, että häntä runnotaan :sad001.
 
Moikka kaikille.
Oli eilen neuvolalääkäri ja kappas pikkukaveri olikin sit perätilassa. Nyt odottelen aikaa äitipolille. Kovasti kans jännittää tuo kääntäminen ja koko Perätila-asia. Mulla vielä niin supistusherkkä kohtu, et kun vähän nykyään sitä painelee, niin johan supistelee. Jäin jo silloin vkolla 31 supistelujen takia pois töistä. Siskolla kyl onnistui kääntäminen hienosti esikoisen kanssa.
Itselläni ennestään 6v. kaksoset, joista b-vauva syntyi silloin peppu edellä. Se meni kyl tosi hyvin, kun a oli raivannut tien valmiiksi ja oli niin pieni vauva, reilu 2kg. Ystäväni, joka on lastenlääkäri, niin oli sitä mieltä ettei synnyttäisi perätilassa olevaa alakautta, on kuulemma kaiken maailman riskejä.. Nyt kovasti mietityttää, et mitä teen jos kaveri ei käänny. Nyt on rv 35+1 et toivottavasti nyt kääntyisi itsestään. Aion kyl kokeilla noita asentoja, missä voisi kääntyä. Täälläkin th laittanut aina rt neuvolakorttiin ja lääkärillä ultrassa ollut aina poikkitila ja nyt sit perätilassa. No saa nähdä, miten tässä käy.
Tsemppiä Mymmelim ja toivotaan et pikkuinen pysyy rt:ssa. Tsemppiä muillekin loppu raskauteen!
 
Perätilassa täälläkin suurimmaksi osaksi hengataan,oon kanssa jo mielessä ajatellut mahdollista sektiota,vaikka sitä pelkäänkin vähän ja mieluummin alakautta tahtoisin synnyttää.Kääntämiseen en aio suostua,olen siitä kuullut pelkkää pahaa eikä edes takuuvarmasti auta.
 
Toivottavasti vauvelit suostuu kaikilla kääntymään. Mulla on parin viikon päästä lääkäri ja ehkä saa käsityksen miten päin mahassa ollaan. Poikittain tai viistossa on vauva viihtynyt koko ajan ja merkattu myös neuvoakorttiin. Eilen vauva pyöritteli itsensä niin outoon asentoon etten enää osaa sanoa miten on. Pää ei edellenkään kyllä tunnu alhaalla, ei ole tuntunut koko aikana, mikäli itse osaan tunnustella. Onneksi vielä aikaa kääntyä vk 33+5 nyt
 
Olen synnyttänyt perätilaisen ja oli hyvä kokemus 5/5. Mitä sain selville.
1. Kaikki sairaalat eivät yhtä hyviä perätilasynnytykseen: Tampere on paras, minä synnytin Oulaskankaalla.
2. Kaikki perätilaiset lapset eivät ole samassa tarjonnassa, se vaikuttaa todella paljon siihen kannattaako synnyttää alateitse
3. Alatiesynnytys perätilaiselle oli itse asiassa helpompi kuin lapsi olis tullut pääedellä, pitää vaan olla rohkeus synnyttää itse päähän asti, joka autetaan Mauricheaun otteella ulos.
4. Edut: nopea toipuminen ja vatsalihasten säilyminen, uudet raskaudet turvallisempia, lapsi saa hyvät bakteerit ja keuhkot valmiimmat
5. Haitat: Tarvitsee leikata välilihaa. Pitää vähän uskoa itseensä, minä pystyn kyllä!

Tarvitaan: alle 4 kg lapsi, magneettikuvaus lantiosta, ja kannattaa pyytää synnytyksen käynnistys jos menee laskettuun aikaan. Synnytyspelko meni hyvän synnytyksen myötä.
 
Kyfi4337040 sanoi:
Olen synnyttänyt perätilaisen ja oli hyvä kokemus 5/5. Mitä sain selville.
1. Kaikki sairaalat eivät yhtä hyviä perätilasynnytykseen: Tampere on paras, minä synnytin Oulaskankaalla.
2. Kaikki perätilaiset lapset eivät ole samassa tarjonnassa, se vaikuttaa todella paljon siihen kannattaako synnyttää alateitse
3. Alatiesynnytys perätilaiselle oli itse asiassa helpompi kuin lapsi olis tullut pääedellä, pitää vaan olla rohkeus synnyttää itse päähän asti, joka autetaan Mauricheaun otteella ulos.
4. Edut: nopea toipuminen ja vatsalihasten säilyminen, uudet raskaudet turvallisempia, lapsi saa hyvät bakteerit ja keuhkot valmiimmat
5. Haitat: Tarvitsee leikata välilihaa. Pitää vähän uskoa itseensä, minä pystyn kyllä!

Tarvitaan: alle 4 kg lapsi, magneettikuvaus lantiosta, ja kannattaa pyytää synnytyksen käynnistys jos menee laskettuun aikaan. Synnytyspelko meni hyvän synnytyksen myötä.
Click to expand...

Kiitos tästä! Oliko sulla esikoinen vai olitko synnyttänyt jo aikaisemmin alakautta?

Olen miettinyt oonko ihan hullu kun en ole täysin sulkenut pois alatiesynnytystä perätilasta huolimatta. Ei se ihan hirveästi houkuttele mutta en haluaisi myöskään sektiota. Nyt 35+2, ensi viikolla lääkäri, josta lähete eteenpäin jos vauva edelleen perätilassa. Jos jatkotutkimuksissa näyttää siltä, että vauva on perätilaiseksi optimaalisessa asennossa, niin luultavasti ainakin harkitsen vakavasti alatiesynnytystä. Voi tosin olla, että jänistän mutta haluaisin ainakin keskustella siitä vaihtoehdosta.
 
Esikoinen oli. Mietin sitä kans tosi pitkään, vaan lääkäri rohkaisi, että toki leikkaavat sitten heti, jos vaan tulee vähänkin tarvetta, joten siksi uskalsin synnyttää. Tarjonta oli paras mahdollinen. Synnytys käynnistettiin sairaalassa, mikä lisäsi turvallisuuden tunnetta. Ja sain hyvät epiduraalit, se kannattaa pyytää ja ottaa jos tarjotaan.
 
Meillä oli viime vuonna vauva koko ajan perätilassa ja sektiolla syntyi. Lääkäri koitti kääntää kaveria, mutta tyyppi ei ollut yhteistyöhaluinen :) Kääntämis yritys ei mitenkään itseä sattunut, eikä sitä väkisin koitettukaan tehdä.
Sektiosta ei ole mitään paha sanottavaa. Verikokeen ottaminen tuntuu pahemmalta kuin puudutteen laitto ja tätä jännitin todella paljon. N. 8 tuntia leikkauksesta pääsin ekan kerran koittamaan ylös sängystä ja hyvin meni. Aikaisemminkin olisi ollut halu nousta, mutta hoitajat eivät päästäneet. Seuraavana päivänä pääsin hyvin kävelemään pieniä pätkiä, eikä kipukaan häirinnyt. Sen verran hyvät lääkkeeet sain. Kotona pärjäsi hienosti buranalla ja panadolilla.
 
On tosi ristiriitaiset fiilikset. Juttelin tutun kanssa, joka on sairaanhoitaja, ja hän taas sanoi, että vaikka kääntäminen voi olla kamala ja epäonnistua tai lapsi kääntyy silti takaisin perätilaan, pitäisi synnytystä järkevämpää kuin mennä sektioon heinäkuussa. Sanoi, että jos miehen pitää mennä töihin 2 vk päästä synnytyksestä ja kotona on toinekin pieni hoidettavana, kuten mulla, voi mennä liian vaikeaksi, jos ei voi nostaa yms. Aargh. Sille ei tietenkään mitään voi, jos leikkuuhommiksi menee, mutta tämä tuttu käski välttää jos vain mahdollista. Voi hyvänen aika.
 
Jos tämä perätila pysyy loppuun asti, niin toivon että saisin lääkär(e)iltä ja muilta ammattilaisilta selkeän mielipiteen siitä miten synnytys heidän mielestään kannattaisi hoitaa. Tietysti päätös pitää tehdä itse, mutta tuntuu tosi vaikealta miettiä eri vaihtoehtojen plussia ja miinuksia ja yrittää maallikkona arvioida mikä olis paras tapa.
 
Mulla vauva viihtyi perätilassa viikolle 31 saakka ja nyt siis viikkoja 35+2. Edelleen tuntuu, että pyörii ja hyörii tuolla niin paljon etten voi yhtään olla varma miten päin on. Ens viikon perjantaina sen sitten taas näkee ja meinaan kyllä tänäänkin kysyä neuvolassa terveydenhoitajan mielipidettä. Hän on tosi joka kerta ollut sitä mieltä, että vauva on ollu raivotarjonnassa vaikka utlrassa onkin sitten perätilassa. Mulla on nyt niin vahva tunne siitä, että haluan synnyttää alateitse ja pelottaa hirveästi että vauva vielä kääntyy ja joudutaankiin varamaan se sektioaika, josta ollaan jo aiemmin puhuttu polilla.

Mua ahdistaa se ulkopuolinen kääntö vielä enemmän kuin sektio. Jotenkin pelottaa, että jos siihen onkin joku ihan looginen syy miksi vauva ei ole kääntynyt. Yleensä tällainen syy voi olla esimerkiksi lyhyt napanuora. Ja uskon myös, että vauva on vatsassa siinä asennossa missä viihtyy parhaiten. Tuntuu kamalalta, että yhtäkkiä sitä alettaisiin ulkopuolelta kääntämään täysin eri asentoon ja kun se on vielä kuulemma yleistä, että vauva helposti kääntyy takaisin niin en haluaisi turhaan alkaa tuollaiseen toimenpiteeseen. Tähän tietenkin vaikuttaa sekä vauvan että äidin koko, mutta vaikka olisin pidempi niin en silti haluaisi tuota edes kokeiltavan.

Tsemppiä kaikille tämän asian kanssa painiville! On nää kyllä vaikeita päätöksiä ja aina saa jännätä seuraavaan ultraan asti, että miten päin se pieni siellä nyt tällä kertaa oikein on.
 
Täällä käyty keskiviikkona ulkokäännös yrityksessä tuntui hetkittäin melko kamalaltakin ja yritykseksi se käännös sitten jäikin. Nyt oottelen et iltapäivällä soittelevat lantion mitoista et olisiko alatiesynnytys mahdollinen vai ei. Paino arvionkin sain 36+1 oli 2714g ja yleensä näillä viikoilla kasvais laskettuun noin 800g, et keskikäyrällä mennään :-) mua ei itessään ulkokäännös edes pelottanut, siellä otettiin ennen käännös yritystä 30min sydänkäyrää ja itse tapahtumassa koko ajan ultrasivat ja tarkkailivat sykettä. Sit vielä yrityksen jälkeen tunti sydänkäyrillä. Niin ja siis täällä täydellinen pakara tarjonta, joten en ite ole vielä sulkenut mitään synnytys vaihtoehtoja pois.
 
Toissa päivänä neuvolassa todettiin rv34+4 et perätila edelleen. Neuvolan täti sano, et just oli yksi äiti saanut normaalilla synnytyksellä perätilavauvan ja kaikki meni hyvin. Eihän se sektiokaan ole riskitön, eli mä ainakin kuuntelen tarkkaan mitä ammattilaiset sanoo, jos lopussakin on pt. Mulla kun on eka tulossa ja luotan kyl meidän synnärin lääkäreihin tässä.
 
Neuvolalääkärissä tänään jälleen todettu että pt:ssä edelleen,laittoi lähetteen äippäpolille jossa tsekkaavat tarkemmin ja keskustellaan sitten kai kääntämisestäkin.rv 36+4
 
Tänään oli käynti äitipolilla ja jee pikkukaveri saatiin käännettyä :). Ensin otettiin 30min käyriä ja sen jälkeen lääkärille. Kun alkoi hieromaan mahaa, niin vatsa heti kovettui. Sain pistoksena peffaan supistusten esto lääkettä ja sen jälkeen alkoi aikamoinen vatsahieronta. Ei se kääntäminen mua ainakaan sattunut, tuntui ennemmin vatsahieronnalta. Kätilö myös ultrasi koko ajan, et itse pystyi seuraamaan kans operaatiota monitorilta. Lääkärille tuli kyl ihan hiki ja voimalla kyl vatsaa hieroi. Ensin tarttui pikkukaveria pepusta ja siitä lähti hieromaan häntä pyörivin liikkein raivotarjontaan. Painoarvio oli nyt n. 2900g ja kaikki oli hyvin :). Tänään pitää seurailla tarkemmin liikkeitä ja omaa vointia ja olla herkästi yhteydessä, jos tulee jotain muutosta. Nyt helpottunut olo ja toivon todella, et pysyy nyt näin päin, eikä enää heitä kuperkeikkaa. Rv nyt 36+2.
Tsemppiä kaikille ja onnellista loppuraskautta.
 
Mulla neuvolalääkäri varmisti ultralla, että vauva edelleen perätilassa (36+3). Nyt sitten lähete eteenpäin ja kokeillaan käännöstä. Kiva kuulla positiivinen kokemus siitä, kun useimmiten kuulee vain niistä jotka ei onnistuneet. Kerro Kesämasukki vähän myöhemmin pysyikö olo edelleen hyvänä ja mahtoiko vauva pysyä käännettynä.
 
Neuvolasta tänään samoissa merkeissä lähete. Ei tarvinnu ees ultrata kun kova pää ihan kylkiluissa kiinni. Potkii nivusiin. Nyt ootellaan aikaa... toivottavasti ei mee juhannussuunnitelmat uusiksi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top