Vauva, koti ja arki!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja PiPaNat
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kyllä tää äitiys on hassu, missä muussa tilanteessa sitä ois iloinen kun joku kakkaa ja vielä pyyhkeelle :p Edellinen kakka tuli torstaina niin oli taas bileet kun vaipan vaihdon ja pyllynpesun yhteydessä hanat aukes!

Olin jo unohtanut tän, että kun kuvittelee, et nyt meille on syntynyt jonkinlainen rytmi ja siitä puhuu ääneen niin samantien kaikki muuttuu! Tänään ja eilen vauva on valvonu 16:30-20:30 ja sit yöunille. Torkahtaa imetyksen jälkeen kyllä muutamaksi minuutiksi. Aikaisemmin heräs vasta 20:30 pidemmälle hereillä olo pätkälle.

Isikin sai tänään ensimmäisen hymyn. Isoveli on saanut hymyn ekana ja äitikin sen jälkeen muutaman kerran. On se pari kolme sekuntia niiiiiin ihanat kun toinen ottaa katsekontaktin ja hymy leviää suupielistä silmiin :love7 Ei sis vaan sellainen "refleksi hymy" vaan oikea, katsekontaktissa saatu hymy!
 
Mäkin mietin et jos kelit pysyy tässä lähellä nollaa niin aloittaa sillai et laittaa ekaksi tunniksi ulos ja siirtää sit sisälle loppu ajaksi.

Meillä on mennyt nyt viime päivät rytmiltään aika samalla tavalla. Aamulla 8.30 ylös kun neito herää syömään. Hereillä pari tuntia ja nukkumaan n. tunniksi - pariksi, jolloin ollaan ulkoiltu. Sit taas hereillä pari tuntia ja sit nukutaankin iltaan asti syöden vaan välissä. Illalla pari tuntia hereillä vaihtelevasti 19-22 välillä ja sit yöunille. Yöllä syönti 3krt. Tää rytmi sopiikin meille nyt hyvin :) saas nähdä kauanko menee näin helposti, ollaan miehen kanssa ihan ymmyrkäisinä kun on esikon koliikkikauteen hiukkasen erilaista eloa :)
 
Alusta asti mahd. vähän oon liikutellu vaunuja eli työnnän ne vaan ulos juurikin tavoitteena, että oppis nukkuun ulkona ja ilman nukuttamista. Esikoisen kans nukahtaminen ollu aina hankalaa paitsi päikkärit. Nukahti aina heti ulos päästyään. Nyt tänään poitsu oli ulkona eka kerran yksin, itkuhälytin tietty päällä. Meillä on nyt ollu pakkasta kymmenkunta astetta, joten en oo mitään kovin pitkiä aikoja vielä antanu olla ulkona, semmonen reilu puolituntinen. Muuten pidempäänki, mutta ku ei olla kunnoll totuteltu, ku oli monena päivänä sen verran pakkasta + kova tuuli, etten vieny ulos ollenkaan.
 
Me aloitettiin eilen vasta vaunulenkit, kun tänään tulee 2 viikkoa neidille ikää.
Täällä rytmistä ei tietoakaan muuta kuin öiden osalta. Noin klo 00 syö ja noin klo 04 syö. Tosin tämäkin poikkeuksellisesti viime yönä niin, että iltasapuskat neiti veti klo 22 jonka jälkeen heräsi syömään puoli neljän aikaan. Sitten sai seitsemältä rintaa kun mies lähti töihin ja havahduttiin siihen.
Ensimmäinen päivä kolmistaan tyttöjen kanssa! Jännittävää :)
 
Me ollaan vaunuiltu ja liikuttu muutenkin ahkerasti jo. Täällä ollu plussaa tai max -3 ni on voinu hyvin ulkoilla. Mitään rytmiä ei oo. Muuta ku et jossain vaiheessa yötä nukkuu yhen pidemmän pätkän, n. 4h. Paitsi viime yönä 2-7.20 :O mutta sitä edelsikin monen tunnin tankkaus, kakka, raivarointi ja kanniskelu..huoh. Lopulta kapaloituna nukahti vaunuihin.
Itellä tulee siinä iltayöstä aina epätoivo ku on ite niin väsyny ja yks raivoo eikä nuku. Onneks mies on viel pari vkoa kotona ni on öisin apua. Toivon kovasti että joku rytmi muotoutuis tässä lähiviikkoina.
 
Esikoiselle tuli rytmi alko muovautuun heti 3 kk iästä alkaen, kun mahavaivat loppu ja aloitettiin kiinteiden maistelu. Tokihan jonkinlaista unirytmiä ainaki oli aiemminki: n. 04-11 yhdellä syötöllä (huusi siis aina aamuyölle asti mahakipua) :P ja päivisin oli muistaakseni aika tasaiset syöttövälit. No terkkari meinas, että päivärytmi muotoutuu sitten yleensä 7 kk ikään mennessä. :O
 
Muokattu viimeksi:
Meillä esikoisella 2kk iässä alko selkeesti tarttumaan se tietynlainen rytmi mitä pidettiin alusta asti niinkun nyt kyettiin..sillon 2kk iässä aloin aktiivisemmin vielä rytmittää päivää. Tietenki muokkasin sitten päivärytmiä sitä mukaa kun unien määrä väheni ja lopulta päästiin sit tähän mikä meillä nyt esikolla on.

Tällä neidillä rytmitys tuntuu tarttuvan/olevan helpommin. Yösyötöt on aina suunnilleen samaan aikaan ja samoin aamu heräily. Päiväunet ja päiväs aikaan syömiset on enemmän sit ne mitkä menee muun päivän touhujen mukaan. Illalla nukkumaankin aletaan aina suunnilleen samoihin aikoihin, 2 kertaa on näiden viikkojen aikana valvottu yli kymmenen :) kertaakaan en oo neidon takia valvonut yöllä. Koko ajan ukon kanssa hoetaan itsellemme että tää on nyt vaan tää alku, kohta se koliikki huuto alkaa. Mutta tokihan toivotaan että sellaset itkut ei tuliskaan tällä kertaa. Se jää nähtäväksi. Tuntuu vaan että eihän se näin voi mennä kun esikolta tottu aivan muuhun.
 
Täällä kans tuuditaudutaan alkuhurmokseen. Ei voi jatkua näin hyvin!
 
Kyllä se onneksi voi, vaikka suurimmalle osalle tulee niitä hankalampia jaksoja silti.
Ymmärrän silti tuon taikauskon, että kun jotain kehuu ääneen niin se hyvä loppuu. Myös toisinpäin on käynyt: kun manaan jotain työhommaa tm. etukäteen ääneen riittävästi, se usein yllättääkin positiivisesti :woot:
 
Meillä on tälläerää ilmavaivat helpottanu. Nyt vaan sit nukahtaminen on vähän hankalaa. Saa hyssytellä ja taputella ja lauleskella.. Huoh, vaikka onhan se ihanaa katsella lähietäisyydeltä kun silmät alkaa luppaseen ja painuu pikkuhiljaa kiinni. Välillä pitää väkisin repiä silmät auki ja kurkistaa että onhan se äiti vielä siinä! Mut ois se silti niin helppoa vaan viedä sänkyyn odottamaan unta, mut ei meidän tapausta. Ei sitä huutoa pysty eikä raski kuunnella! Opetellaan sit joku pv nukahtamaan itsekseen...
 
Meidän neiti on nyt nukkunu vaan 2tunnin unia ja ruokaillu reilun tunnin siinä välissä, yötä päivää... jospa se rytmi vielä joskus löytyy tähänkin torppaan ☺
 
Mä olin unohtanu millaista tää ihan pikkuvauva-aika on. Että sitä on niin kiinni tässä tuhisevassa nyytissä, eikä mihinkään voi lähtee tosta vaan, eka pitää tietty tissitellä ja vaihtaa vaipat ja tarkistaa et on varoiks vaippaa mukanakin - ja tässä voi mennä helposti toista tuntia!

Ja sittenntois rytmiasia mistä kaikki täällä nyt puhuu. Mä muistin vaan kuinka esikoisella aloin toteuttaan kiisteltyä vauvakuiskaajan (mikä Tracy sen nimi nyt olikaa) e.a.s.y.-schedulea ja kuinka se toimi meillä kivasti. Mutta esikkohan oli tosiaan joku kolmekuinen kun siihen ryhdyttiin, sitä edeltävä aika meni sumussa, nukuttiin vaihdellen aamuisin, päivisin, iltaisin ja öisin, syötiin välillä tasasesti kolmen tunnin välein, välillä ei. Toisinaan tissiltä otettiin nopeesti masu täyteen ja toisinaan siinä roikuttiin päivätolkulla tilaamassa seuraavan viikon satseja. Niin, noin tai näin, äitinä sitä on niin kiinni siinä vauvassa, ja sitä en muistanut! Enkä tarkota tätä nyt negatiivisena asiana, oon vaa niin puulla päähän lyöty kun tässä sitä tosiaan ollaan! Mies kysy viikonlopusta et haluanko lähtee kattoon Apassionatan ku viime vuonna en päässy, mutta mulle ei oiw tullu pieneen mieleenkään vastata myöntävästi. En millään pystyis tai haluais olla vielä vauvasta erossa, en todella! Ja tokian toi miekkonenkin vauvan kanssa on, mutta siinä on kysymys aina maksimissaan parista tunnista kerrallaan, ja sen käytän yleensä esikoisen huomioimiseen.. ♡

Mut on tää ihanaa. ♡ Onnellisuudelle ei oo sanoja.
 
Taas uus huoli..hikoaako muiden vauvat syödessä? Meidän neidin otsa ja ohimot on kosteat aina syönnin päätteeks. Toki voi olla kokopuku+syli yhdistelmällä osuutta asiaan mutta selkeesti syönti sen aiheuttaa. Muistan lukeneeni syödessä hikoilun liittyvän sydänvikoihin..:( voi tätä mun touhua:rolleyes: tuo hikoilu on kyllä aika pientä..jos ois sydämes jotain niin luulisi olevan reipasta pää ihan märkänä hikoilua ja muitakin oireita. Mutta minkäs huolehtija huolilleen voi :(
 
No hikoaa, jos pää paljasta ihoa vasten, mutta en oo muuten kyllä hoksannu
 
Niin se meilläkin taitaa olla että sylissä hikoaa ja maaten syödessä ei niinkään.

Jotenkin kaikki toi mitä rsskausaikana käytiin läpi on saanut mut tosi varpailleen kaiken kanssa. Ei ole enää sitä "ei meille voi sattua" verkkoa johon turvata, siinä meni osa perusturvallisuuden tunnetta. Jospa kun muksut kasvaa tämä helpottaa!!
 
Ymmärrettävää! :( Mulla huolettaa kans kaikki koko ajan, vaikka taustalla ei ole edes mitään oikeaa syytä.
 
Äärr. Tajusin just meidän ulkona nukuttamisen vaikeuden; suojaisalle takapihalle paistaa aurinko koko päivän..vaunuissa +27. Etupihalla ois varjoa mutta sinne ei näe kunnolla ja vierestä kulkee ihmisiä, koiria ja autoja koko ajan. Ois hyvä saada vaunut niin että näkee koko ajan mitä tapahtuu. Hitto. Menipä vaikeaksi. Meillä nukutetaan ulkona siis vain kun aurinko ei paista.
 
No, huh. Hellekelit!
Vauva vaan nakupellenä unille ja haaveilemaan hiekkarannoista! :joyful:

On kyllä käyny mielessä, et oliko turha ostos se Reiman villapuku... +7astetta varjossa. No, eihän tässä vielä tiedä mitä tuolta tulee.
 
Niin eihän sitä tiedä vaikka vielä tulis kunnon pakkaset, mutta oishan se kiva kun kevät jo tuliskin heti tästä :) ♡

Joo mietin että pitäs nakuna laittaa jos meinais...ei ihan tunnu luonnolliselta :D jospa tyydyn nukuttaa auringon paahde päivinä sisälle vaunuihin ja sitten pilvisinä päivinä ulos..
 
Muuten niin mahtavat ulkoilukelit <3 tänäänkin vaunuiltu jo kaksi tunnin lenkkiä :) mukava huomata että vaikka poitsua kiukuttaisi niin vaunuihin rauhoittuu lähes joka kerta ja hetimiten :D
 
Takaisin
Top