Vauva arki

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja womn
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
W

womn

Vauhtiin päässyt keskustelija
Miten on arki vauvan kanssa lähtenyt käyntiin? Sujuuko imetys? Oletteko saaneet nukuttua? Nukkuuko vauva? Vatsavaivoja?

Itsellä imettämisen kanssa ongelmia. Maito ei ole lähtenyt nousemaan eikä vauva saa rinnasta kunnon otetta. Osittaisella imetyksellä mennään ja loput pullosta. Mitään tietoa paljonko vauva saa rinnasta ei ole.. pumppamalla saan noin 3h välein 10-30ml, nyt tuntuu että sekin alkanut vähenemään..
 
Meillä imetys sujuu, maitoa tulee reilusti, mutta meillä nukutaan lähinnä päivisin...yöt on yhtä huitomista, vispaamista, vikinää ja ininää. Itke tyttö ei juurikaan koskaan, mutta ohjelmanumeroita öisin riittää..tänä yönä olen tähän mennessä nukkunut illan ensimmäisen tunnin 22.30-23.30, sitten oli ensimmäisen ruokailun vuoro eikä sen jälkeen ole minun tarvinnut nukkua..
 
Meilläkin imetys on lähtenyt sujumaan, vähän saatiin odotella tosin maidon nousua. Meillä huidotaan ja hutkitaan myös öisin. Muuten tama 1-1,5 h unijakso yössä äidille alkaavähän väsyttämään. Päivison nukkuu kiltistis, mutta öisin syö usein ja supstuu nukkumaan vain äidin vieressä. Aina jos yrittää nostaa omaan kehtoon, niin alkaa äninä. Missäköhän vaiheessa sitä pitäisi alkaa unikouluttaa omaan sänkyyn. Vielä itsellä ei ole jaksamista, ja pojalla tosin ikää vasta viikon :dead:
 
Täälläkin imetys sujuu ja maitoa tulee riittävästi. Syntymäpaino oli 4165g, kotiinlähtöpaino 4000g ja nyt viikon ikäsenä kun neuvolan th kävi juuri paino oli jo 4400g. Poika syö noin parin tunnin välein. Yöt nukkuu vieressä ja vielä ei ole pahemmin öisin ähissy. Päivällä ähinöitä onkin sitten enemmän.
 
Womn, tiesithän että pumpulle heruminen ei välttämättä kerro oikeaa totuutta maidon määrästä :) mulla on aina tullut reilusti maitoa ja siltikään en ole pahemmin käsipumpulla saanut irti.
 
Herkkutrio sanoi:
Meilläkin imetys on lähtenyt sujumaan, vähän saatiin odotella tosin maidon nousua. Meillä huidotaan ja hutkitaan myös öisin. Muuten tama 1-1,5 h unijakso yössä äidille alkaavähän väsyttämään. Päivison nukkuu kiltistis, mutta öisin syö usein ja supstuu nukkumaan vain äidin vieressä. Aina jos yrittää nostaa omaan kehtoon, niin alkaa äninä. Missäköhän vaiheessa sitä pitäisi alkaa unikouluttaa omaan sänkyyn. Vielä itsellä ei ole jaksamista, ja pojalla tosin ikää vasta viikon :dead:
Click to expand...

Meillä täysin sama tilanne, tyttö 11 vrk. Onneksi mun äiti käy välillä tyttöä katsomassa niin saan rauhassa nukkua päiväunet, mies kun on töissä päivät. Nim. viime yönä tais tulla 2-3h yhteensä plakkariin..
 
Helvira, juu kyllä oon tietonen ettei samallalailla heru, mutta selkeesti jää vauvalle aina nälkä imetyksen jälkeen joten ei riitä pelkästään oma maito :bored: hän syö melko helpostikkin vielä 80-90ml korviketta imetyksen jälkeen, vauva siis 3vko ikäinen. Ja niiiiin mielelläni täysimettäisin koska voin kertoa että tuo pullorumba on aika hanurista :hungover:

Nukkuminen sujuu meillä taas melko hyvin, vauva nukkuu yöt omassa sängyssä noin 3-4h sitten syödään :happy:
 
Meillä pojat tänään 6vko ja toivottavasti huomenna pääsee myös b-poika kotiin! ❤
A pääsi jo 3.7.
A painaa nyt 3360g, kotiutuessa 3060g ja syntyessään 2445g.
B painaa nyt 2575g, syntyessään 1330g. :)
 
Niin se tuli sitten rintatulehus :smiley-ashamed004 Eipä oo ennen ollu, tämä neljäs imetettävä. Eilen alko kipu, kuume ja päänsärky. Tänään kävin päivystyksess ja sain antibioottikuurin. Jospa sillä menis ohi.
 
Meillä onki erilainen vauva arki. Mies hylkäsi meidät ennenkuin kotiuduimme teholta. Huuti ja riehui. Ja halus erota. Mie en siinä vaiheessa vielä vaan olisin halunnut katsoa asumuserossa asioita, mutta hän ja hänen perhe ei halunnut sopua vaan eron. Kävin viemässä 14.7 sit eropaperit.

Mun perhe ja kaverit huomasi pian mussa eron, että oon iloisempi, nauran paljon ja hymyilen ja oon oma itseni ja puhun omalla äänen painolla ilman varautuneisuutta! Hymyn ja naurun oon itsekin huomannut :) Mutta järkyttävä etten oo voinu olla oma itseni vuosiin sairaassa parisuhteessa! Eipä sitä oo huomannu itse mite syvällä paskas sitä on ollut kuin nyt jälkeenpäin.

Ja mun kaikki ihmeelliset pelot on hävinnyt eli stressin aiheuttaja on poistunut! Vahva minä olen palannut! Huh.. Järkyttävää mite yksi ihminen voi alistaa toisen tällei..
 
Pilvilinna sanoi:
Meillä onki erilainen vauva arki. Mies hylkäsi meidät ennenkuin kotiuduimme teholta. Huuti ja riehui. Ja halus erota. Mie en siinä vaiheessa vielä vaan olisin halunnut katsoa asumuserossa asioita, mutta hän ja hänen perhe ei halunnut sopua vaan eron. Kävin viemässä 14.7 sit eropaperit.

Mun perhe ja kaverit huomasi pian mussa eron, että oon iloisempi, nauran paljon ja hymyilen ja oon oma itseni ja puhun omalla äänen painolla ilman varautuneisuutta! Hymyn ja naurun oon itsekin huomannut :) Mutta järkyttävä etten oo voinu olla oma itseni vuosiin sairaassa parisuhteessa! Eipä sitä oo huomannu itse mite syvällä paskas sitä on ollut kuin nyt jälkeenpäin.

Ja mun kaikki ihmeelliset pelot on hävinnyt eli stressin aiheuttaja on poistunut! Vahva minä olen palannut! Huh.. Järkyttävää mite yksi ihminen voi alistaa toisen tällei..
Click to expand...


Hienoa kuulla, että se on tuonut vain hyvää vaikka varmasti ollut shokki alkuun.

Oot upea ja vahva nainen :queen:notworthy!!!
 
Oho Pilvilinna... Oletko nyt kahden kanssa yksin? Onko apuja? Kyllä huonosta parisuhteesta irtautuminen vapauttaa. Itsellä avioero takana, onneksi ei ollut lapsia siinä suhteessa. Hienoa tosiaan, jos sulla parempi olo. Varmasti on kuitenkin paljon prosessoitavaa. Toivon, että saat apua lasten kanssa, kun rankkaa tämä valvominen ja huomion jakaminen on kahden aikuisen ja kahden lapsen perheessäkin.

Meidät passitettiin kotiin 1,5 vrk synnytyksen jälkeen. Väsymys tuo omat haasteensa, kun en missään vaiheessa ole saanut nukkua kunnolla synnytyksen jälkeen. Vauvalla jo nyt aika paljon masuvaivoja, mutta toistaiseksi ei ole esikoiken herännyt pienen itkuun yöllä. Itsellä hormonitkin aiheuttaa itkuisuutta ja en jotenkin tunnetasolla näytä tajuavan, että se monen kilon valtava vatsa on hävinnyt. Esikoinenkin ihmetelee möhömahan puuttumista ja meinaa välillä tottumuksesta tulla pussaamaan tai halaamaan vatsaa.

No, vähitellen totutaan ja opitaan.
 
Kiitos tsempeist!

Joo, kolmestaan oon pojan ja keskostytön kanssa. On mulla onneks oma perhe auttelemassa ja kaverit ovat uskaltaneet tulla takas, kun eivät oo välittäneet miehestä, kun tehny kavereillekin huonon olon läsnäolollaan. Ja kotiapua on myös ollu :) Eihä tää mitää helppoa oo sinällää, mutta helpompaa kolmisin kuin nelisin. Ei ois ollu kiva olla puolustamassa poikaa kokoaja ärjyiltä ja sitten muutenkin olla ite varuillaan, kun toinen 24/7 tosi kiree ja syyttelevä.. Olin hirmu säikky, kun ei tienny mikä taas...
 
Ja jäätävä nähdä, että koirakin on virkeämpi ja todella kekseliäs! Ruvennut itse opettelee temppuja :D Osaa mm. avata portit salvasta xD
 
Voimia Pilvilinna <3
Joskus ero on hyväksi ja lasten takia ei ikinä kannata jäädä, he tuntevat kyllä kaiken vaikkeivät ymmärtäisi. Hyvä, että apuja lähellä. Vaikka nyt tuntuisi helpolta, voi tulla vielä hetki kun ei tunnu.
 
Kiitos!

Käsiteltävää on paljon, mutta se vaa aukasee kokoajan silmiä lisää, että oon aina ollu pakan alimmainen ja paskakasa jolla ei oo ollu mitään arvoa koskaan. Oon ollu vaan se, jota se on pystyny omalla käytöksellään alistamaan minut tommoseen paskaan tilaan. Äitinsä on tosi julma ollut minuu kohtaa alusta asti ja mies ei siitä oo ollu ikinä moksiskaan eli hänkin on alistanut minut, ettei minulla ole mitään arvoa.

Enkä oo pahemmin viime vuosina edes laittautunu niinkuin ennen (ollenkaa), kun mies alkuaikoina sanoi, että "siusta tulee vielä hyvännäköinen" niin yritin aikani tehdä kaikkeni saadakseni itseni kauniiksi ja saada kommenttia, että oot söpö tai kaunis, mut ikinä sitä ei tullut, joten alistuin siihen, että oon ruma ja ettei mun kannata laittautua yhtään.. Mut meikkaamisen oon aloittanut uusiks, ja kyllä, peilistä katsoo sama vanha mie joka silloin kahdeksan vuotta sitte katso :)

Ja kevennyksenä tähän, että vientiä on kyllä niinkui enne. Vähä säikäytti, että ollaa tulossa heti kahville, kun sinkku pärähtää statukseen, että pakko oli laittaa jäitä hattuun, että eii.. Vielä! :grin
 
Pilvilinna, Hienoa että pääset irti! Go girl! [emoji4] nim.on myös kokemusta vastaavanlaisesta suhteesta...tajusin 6kk seurustelun jälkeen, mutta kesti vuoden että pääsin miehestä eroon[emoji50]
 
Ja taas kymysys... onko teidän pienokaiset vain tissin varassa vai myös pulloa? Oletteko missä vaiheessa antaneet pulloa?
 
Meillä vaan tissiä.. pelottaa koittaa antaa pullosta ettei maito hiivu.. esikoista kun kerkesin omalla maidolla ruokkkia vaan 2kk. Nyt ois tavote n. 6kk ja vasta reilu kk menny. Tosin nyt on menny paljon paremmin imetys kuin viimeks :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top