Meillä vauva on niin hirmunukkuja että oon välillä ollut ymmälläni siitä. Muutenkin tulee kytättyä vauvaa että onko terve, koska syntymässä oli komplikaatio (syke romahti ja hätäsektiossa syntyi niin ettei hengittänyt alkuun ilman apua) ja elämä alkoi tehohoidossa. Vaikka meille sairaalasta lähtiessä vakuutettiin että terve vauva, etenkin mies pelkää yhä vammaisuuden merkkejä, tyyliin huolestuu jos vauva tärisyttää leukaa.
Vähän oon minäkin ollut huolissani, kun aina hälle uni maistuu. Siskot on lohdutelleet että "kaikki" tän suvun vauvat nukkuu hyvin ja paljon... Päivässä oli pitkään vain kaksi virkeää hetkeä. Ne onneksi pidentyneet nyt mukavasti. Mutta ei ole aina yölläkään vauva herättänyt itse syömään. Neuvolassa eivät olleet huolissaan siitä että 3-viikkoinen nukkuu sen 8 tuntia putkeen, koska on päivän hyvin ollut tissillä. Kuitenkin, kun täällä palstalla oli eri näkökulma, ollaan kello laitettu soimaan, mutta tuo pitkä syömistauko ei ole toistunut kuin kerran. Se viime yönä. Mies meillä huolehtii yhä ekan syötön pullolla ja nyt on alkanut heräämään itse ennen vauvaa jos ei kolmeen mennessä ole vauva herättänyt. :)
Kuitenkin vauva on aika herkkä muutoksille. Reissussa (kauppa, kyläily) nukkuu koiranunta ja sen jälkeen on ärynyt niin että pitää sylissä keinutella ja rauhottaa. Tällöin vain äitin syli kelpaa ja tyhmästi olen siitä hyvilläni! Ja kun yhden päivän olin omilla asioillani iltapäivään asti, ja mies hoiti vauvaa, neiti nukkui lähes koko päivän ja otti yöllä takasin äidin tissin ja sylin, joten sain minäkin maistella kukkumisen ihanuutta.
Tärkeimmät asiat näyttää olevan kuitenkin kunnossa.Vauva on mukavan jäntevä, tulee nyt kk vanhana hyvin kontaktiin ja eilen alkoi naama näkkärillä huomaamaan koiran ja kissankin. Oon iloinnut kun vauva etäältäkin hymyilee äidille sekä huutelee. Jäljittelee myös ä-tavua. Ja tämän jäljittelyn aloitti jo kaksi vk vanhana. Esikko puhui kahden sanan lauseita ennen kuin osasi istua ilman tukea. Tämä siskonsa taitaa olla samaa sukua

.