Vauva-arkea

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja granger
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla nyt kaksi ja riittää kyllä :happy: ..en usko että enää vauvakuume iskee. Molemmat synnytykset menneet pieleen. Viimeisimmässä noi karseet repeemät joka suuntaan, esim. Edelleen ulostamisen kanssa ongelmaa, tulee lähinnä ripulina ja vatsaa polttelee ja on heti päästävä vessaan. Housuun ei oo sentään tullu. 10 viikkoo menny ja osa ompeleista tuntuu edelleen. Ekahan päättyi hätäsektioon.. Lisäksi mä saan aina kaikki tulehdukset ja kuumeet synnytyksien jälkeen.
 
Nenäimuri on ihan apteekeista löytyvä tuote. Lisätietoa täällä: www.nenaimuri.fi/

Mulla kaikki kolme synnytystä menneet tosi erilailla. Ekasta jäi pelko ja hetken jo tuumin että lapsiluku olis täyttynyjo siinä. Nyt tää kolmas meni tuohon verrattuna huikean hyvin ja ekaa kertaa ymmärsin niitä, jotka puhuu synnytyksestä voimaannuttavana kokemuksena. Voisin ehdottomasti synnyttää samanlaisia lisääkin ja raskausaikaa kaipaan ja tuun lopun ikääni kaipaamaan. Tää vauva-ajan väsymys vain on jotain niin sietämätöntä, en henkisesti enkö fyysisesti kestä tätä, joten meidän lapsiluku on nyt täynnä. Tää kolmen katras on meille just hyvä.
 
Miehän en anopin mielestä osaa hoitaa ollenkaan lapsia ja hän levittelee sukulaisilleen sellasta tietoa että hän hoitaa enemmän minun lapsiankun minä itse. Vaikka viimesen vuoden aikana oisko hoitanut minun lapsia 2 kertaa!

Mitä imettämiseen tulee, poden huonoa omaatuntoa siitä että se ei onnistunu niin kuin itse toivoin. Eli osittain imetyksellä mennään ja lähinnä vaan öisin imetän ja ehkä pari kertaa päivällä...

Mie voisin kyllä synnyttää vaikka kuin monesti mutta raskaana olemisen voisin jättää väliin! Miusta se on niin kivaa :P Mutta taitaa tää meidän lapsiluku olla jo täynnä kun on kolme ihanaa poikaa siunaantunu :) Tosin, ikäähän mulla itellään ei oo paljoa että mistäs sitä ikinä tietää ;)
 
Ai kamala, mikä anoppi anyellä! Oman kestän sillä ajatuksella, että ei se varmaa ilkeyttää mun mieltä yritä pahottaa, vaikka kaiken aina paremmin luulee tietävänsä.

Mul oli ihan hyvä fiilis synnyttämää lähtemisestä, mutta yks kätilö, mikä mulle osu vuoroon, oli kyllä niin inhottava, että varmaa aiheutti jonku kammon koko touhua kohtaan. Se kokoajan tiuski opiskelijalle ja minusta se puhu lääkärille tosi alentavaa sävyy "selän takana" samassa huoneessa, koska halusin epiduraalia, vaikka aiemmin sanoin, että kokeilen vielä pärjätä ilman. Sen epiduraalin jälkee se yllättäin alkoki mulle ihan mukavaks, mutta opiskelijaa kohtaan oli edelleen ihan kusipää. Onneks ponnistusvaiheeseen vaihtu tosi näppärä nuori nainen, joka osas asiasa ja antoi jopa ohjeita. Sillon vasta opin käyttämää ilokaasuaki ja se myös korjas anturit, ku se laite mun vieressä oli koko päivän näyttäny ihan satunnaisia numeroita.

Nenäimurista en oo koskaa kuullukkaa! Semmosen pikkuniistäjän ostin varuiks jos nuha iskee, mut näyttää vähän semmoselta kapistukselta millä ei juuri mitää tee...
 
bubu, tuo on vielä pientä mitä mainitsin, niistä anopin touhuista sais melkein jo kirjotettuu kirjan :D
 
Meillä sama :D Pariin ensimmäiseen vuoteen anoppi ei edes puhunut minulle. Nyt kun ollaan oltu miehen kanssa 11v yhdessä, niin joskus jopa kysyy mitä minullekin kuuluu.. Ja varmaan alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, että ihan hyvä hänen pojallaan on kanssani olla.
 
Meitä tää ihana anoppi yritti erottaakkin, koska olen niin paska ihminen :D ei onnistunu! Kohta 10v yhessä :)
 
Wow, kylläpä on anopit. Me ollaan oman anopin kanssa vaan ihan eri planeetalta. Et jos se on extrovertti niin siinä vertailussa mä olen introvertti, joka ahdistuu ja haluaa paeta paikalta aina kun se on lähellä. Mies yritti sille pari kuukautta sitten selittää tätä räikeää luonne-eroa, kun se ihmetteli taas miksen hyppiny innosta kaiken sen säätämisen keskellä.

Mä uskon, että se on ihan mukava ihminen jos vaan joskus vähentäis kierrosten määrää yli 90%lla ja rauhottus vähän. Aavistuksen oma suojeluvaisto heräs viime vierailun aikana omaa vauvaa kohtaan, et jos appiukko ei ois paikalla en välttis haluis jättää vauvaa niille hoitoon.
 
Minul on vähän samanlainen tohottaja anoppina ku mamatsonilla. Just ihan mukava ihminen, mutta piru ku sil on koko ajan niin meno päällä, ettei jotenki ees kuuntele mitää mitä sille puhuu. Se puhuu esimerkiks aina ku on niin isokokonen vauva ja pullea yms. vaikka todellisuudessa on ihan keskivertovauva syntymäviikkoihin nähden ja nyt paino jopa vähän laahaa perässä. Ja toinen puheenaihe on, että toi vauva nukkuu aina, vaikka oon ihan helisemässä välillä, koska se ei vaan nuku päivisin. Eikä oo anoppi ikinä nähny yli kymmenen minuutin unia, että mistä sitten keksinyt.
 
Hei, tulin huuteleen tuolta joulukuisten 2015 ryhmästä. Ihan tällasta aattelin, ku että paljonko täällä mammoilla jääny painosta synnärille / painosta lähteny ensimmäisen kuukauden jälkeen synnytyksestä? Ku itte on nii turvonnu ku pallokala, nii mietin että paljonko tästä painosta on pelkkää turvotusta joka lähtee synnytyksen jälkeen...
 
Lilith_Mist, Tää on varmasti semmonen asia mikä on tosi ihmiskohtasta miten paino alkaa tippumaan jne, turvotukset tosin erikseen mutta nekin saattaa lähtee ihmisiltä eriajassa. Itse olen upea esimerkki siitä kuinka painoa kertyi aika huimasti, eli 59kg -> 83kg. Nyt on 2,5kkta synnytyksestä ja paino 65kg. Synnärille ei jääny sillon kun ihan muutama kilo mutta ekoina viikkoina paino sitten putosikin. Mulla oli raskausmyrkytys ja loppujen viikkojen painonnousu/turvotuksen tulo oli jäätävää, eli keräsin vikoina viikkoina helposti 5kg/ 2 vkoa. :/ Nää loput kilot mitä mulle on jäänyt on kyllä puhdasta rasvaa ja näiden eteen joutuu sitten tekeenkin töitä aikapaljon että saa tiputettua. :D
 
Lilith_mist, komppaan nnannaa. Mulla tuli kiloja myös huimat 18 ja synnäriltä lähdettäessä kiloja oli edelleen noin 15. Kotiin kun pääsin ja imetys alkoi rullata + pääsin jaloittelemaan, niin kiloja lähti yhtäkkiä 11. Vielä lähtöpainoon on tuo 4 kiloa, mikä nnannan tavoin on puhdasta rasvaa :grin eiköhän sekin ala jossain vaiheessa lähteä, kun pääsee kuntoilemaan enemmän :)
 
Sama tilanne täällä. Kiloja tuli n. 15. Turvotus oli kauheata. En muista tilannetta synnytyksen jälkeen, mut n. kk kuluttua imetyksen päästyä vauhtiin olin aikalailla lähtölukemissa. Jossain vaiheessa huomasin, et hei mullahan on taas nilkat, sormet ei oo enää mallia nakki ja kasvojenkin pöhötys oli laskenut. :) Välillä paino on siitä vielä tippunut kun ei muista syödä, mikä ei ole hyvä asia ollenkaan.

Ei kannata stressata kiloista synnytyksen jälkeen. Kaikki ei pääse heti minttu virtas -mittoihin vaikka haluaisivat. Etenkin jos imettää, se vie energiaa ja sitä myös tarvitsee. Tärkeintä on keskittyä vauvaan ja omaan jaksamiseen ensimmäiset kuukaudet. Mukavaa loppuodotusta!
 
Minul oli painoa päässy kertymää jo ennen raskautta, ku oon joutunu jättämää juoksuharrastuksen. Sen takia varmaan tuli "vaan" 8 kiloa raskausaikana ja nyt oon alle sen, mitä painoin ku aloin odottamaa. Suotta noita raskauskiloja niin kamalasti pelkäs, eikä tota vähän hyllyvää mahanahkaakaan kerkeä tässä tohinassa murehtimaan. Nyt vaan pitäis ottaa itteää niskasta kiinni, ettei ala uudestaan kertymään painoa, ku meinaa herkut maistua iltasin. Onnea loppuodotukseen Lilith_mist!
 
Mulla tuli 12 kg raskauden aikana. 3vko synnytyksestä niin 9-10kg tippunut. Nyt poika kohta 3kk ja painan saman verran kun ennen raskautta :) Toki tota mahanahkaa jääny jonkin verran ja pylly jäi leveemmäks mutta tää olikin jo kolmas kerta :) Ekasta ja tokasta ei jääny mitään, ei ees tissit menny miksikään :)
 
Mulla tuli viimeisen kuun aikana niin paljon turvotusta etten suostunut vaa'alle :) ja laitoksella tuli lisää leikkauksen ja nesteytyksen seurauksena. L
Lähti pois ekan kolmen viikon aikana ja palasin raskautta edeltävään painoon, mutta vaatekoot on yhä yhen isommat kuin ennen. Lihakset lähti, ja tilalle jäi ylimääräistä rasvaa ja keskivartalon malli muuttui suoremmaksi pötköksi. Raskauden aikana en pystynyt urheilemaan ollenkaan :( sitä ennen kävin salilla noin 3 kertaa viikossa. Mutta aattelin mun uudesta vartalon mallista että se kertoo mun äitiydestä ja ei sen tarvitsekaan muuttua nopeasti. Ainoo vaan että vaatteita ei oikein ole. Ja vielä sellaisia paitoja jolla on helppo imettää.
 
Lilith_mist mulla on itsellä 3 ipanaa ja kaikista kilot lähteneet hieman eri malliin. Ekan kohdalla oli tekemisen puutetta ja sen myötä kahvittelin (ja leivoin ja söin herkkuja) tosi paljon. Tuolloin kertyneet 20 kiloa + sektion lisöturvotukset viipyivät pitkään, enkä ihan kokonaan palannut odotusta edeltävään painoon ennen kuin aloin odottamaan kakkosta. Esikoisen synnyttyä en raskinut jättää häntä edes isällensä hoitoon, joten kävin Elan vauvavuoden aikana yhdellä jumppatunnilla ja siinä oli kaikki urheilut. Tokan kohdalla paino nousi taas sen 20 kg, mutta kahden ipanan kanssa kotona ollessa oli sen verran hektistä ja toisaalta ruokailurytmi säännöllinen (koska esikoinen toki söi jo samaa sapuskaa), niin vaikka laitokselle ei juurikaan jäänyt mitään, oli kk-kuluttua jo tipahtanut 2/3 tulleista kiloista ja 7kk kuluttua olin jo aika luikku ruipelo, kun huomaamatta paino oli tipahtanut lähtöpainosta jopa 15kg alemmas. Tällöin lopetin imetyksen jotta paino ei enää tippuisi ja koitin nostaa sitä syömällä mitä vain, mikä oli typerää, koska nousihan se paino (ja aika nopeasti) mut pelkällä läskillä.

Tän kolmosen kohdalla on ennättänyt jo kokea nuo kaksi tarinaa, niin olen nyt enemmän tähän(kin) valmiina ollut. Jälleen paino nousi yli 20kg, mutta synnytyksessä katosi lähes puolet. 1 kk jälkeen oli jäljellä vielä noin 5 kiloa (muistaakseni) ja olin jo aloittanut jumppatunnit. Ruokarytmi pysyy säännöllisenä muiden lasten myötä ja vauvakin saa olla isänsä kanssa sillä aikaa kun minä liikun 2-3 kertaa viikossa. Vaikka herkuteltua tulee päivittäin, ei toki se ole samanlaista mättämistä kuin esikoisen aikaan. 2 kk synnytyksestä sain pakata kaikki äitoysvaatteet eteenpäin, koska myös omissa vanhoissa on mukava olla. Nyt 3 kk synnytyksestä on tulleet kilot tippuneet ja hieman myös lisää. Mutta kroppa ei toki ole entisensä - maha on muodoton ja liikaa nahkaa löytyy, mutta tässä vetäytymisessä kestänee se vuosi jos ei enempääkin. Kropan muodoista johtuen, tosiaankaan kaikki vaatteet ennen synnytystä ei istu päälle vaikka paino on alempana, vaan ainoastaan ne joissa on riittävästi stretchiä :D
 
Joko teillä kovasti vauvat naureskelee? :) meillä tuli eka hekotus jo n.kk sitte mutta sen jälkeen ei ole nauranu ääneen hereillä ollessa. Kiljahduksia ym.kyllä on ollu. Eilen sitte sylissä polvia vasten tehtiin muutamia "istumaannousuja" niin se oli neitin mielestä toooosi hauskaa ja monta kertaa hekotteli aivan mahottomasti :D itellä meinasi kans pissat mennä housuun ku se oli niin hauskan kuulosta... illemmalla vielä miehen sylistä katteli ja jutteli mulle niin siinä taas alko hekotteleen.

Neiti on myös löytäny omat varpaansa,nyt sylissä istuessa ei muuta tekiskään ku tuijottelis niitä :D
 
Meillä naureskelee ja saattaa tehä sitä ihan yksinäänkin. Hirmusesti kiljahtelee ja joskus jopa hekotteleekin :) Hirmu ilonen jätkä jos sen kanssa jaksaa vaan aamusta iltaan papattaa :P
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top