Vauva-arkea

En ehdi usein kirjoittamaan kun vauva pitää kiireisenä. Nyt kohta tulee viikko syntymästä. Meillä on katosta roikkuva kehto toiminut aivan mahdottoman hyvin. Vauva nukkuu hyvin jopa 4 tunnin pätkiä.
 
Muokattu viimeksi:
Olipa mukava yllätys, poitsu nukkui todella hyvin (: pelotti vähän viime yön jälkeen, että kuinka menee ja illalla oli niin silmät ristissä, että todella kaipasin tätä. Kerran herättiin syömään.

Ja ihan turhalta ainakin toistaseksi tuo stressaaminen omista kyvyistä on vaikuttanut - ihanaa tää vastuu ja huolehtiminen, nyt vaan venailen innolla, et päivät etenee ja päästäisi hieman ees ulkoilee. Tänään pitää soitella neuvolaan (ois pitänyt jo eilen, mut olin niin muissa maailmoissa, että unohtui) ja varata ensimmäinen neuvola. Tänään ois ollut yliaikaisneuvola, ellei kaveri ois tullut ulos.

Kauhea ku meinaa kokoajan pakahtua onnesta <3
 
Argh, en ois uskonut, mutta mulla on liiaksi aikaa kerta täällä hillun...
Kaveri nukkuu, niin mikäs tässä.

Sitä piti kysymän, että onko kellään ilmennyt ruokahaluttomuutta (siis äideistä)? Mua etoo lähes kaikki ja nälän tunnetta ei oo... pakkosyötän itseäni, ettei vaikuittaisi maidon tuotantoon/laatuun, mutta ei oo kivaa ku naama irvessä vedän jotain banaania. Tää alkoi heti synnytyksen jälkeen, vaikka sairaalan ruoat oli ihan ok, niin ei nekään tippunu. Ei edes herkut mee alas.

Oma paino on nyt melkein raskautta-ennen-painossa, muutama kilo plussalla. Siis loppupeleissä mulle kertyi se 12 kg :)
 
Mulla oli esikoisen aikaan tota ruokahaluttomuutta. Tai en vaan muistanut/ ehtinyt syömään, en tiedä. Mut paino tippuki tosi alas ja ehkä oli osasyy imetyksen loppumiseen. Kannattaa tosiaan huolehtia et saa ravintoa tarpeeks ja pitää juoda paaljon..
 
Ccxi mulla oli myös synnytyksen jälkeen ruokahaluttomuutta, mutta se meni sitten kyllä ohi. Olisko kestänyt sen ekan viikon tai jotain. Mutta olihan sitä silti syötävä..söin ihan sitä, mitä kulloinki sattui tekemään mieli. :)
 
Minulla ei ole ruokahaluutomuutta, mutta hyvä kun ehdin syödä! Tyypillisesti lämmitän lounaan parikin kertaa ennen kuin ehdin sen syödä. :) Öiksi on pakko laittaa joku satsi tai alkaa heikottaa yösyötöillä.

Käyn päivittäin vähintään puolen tunnin kävelyllä ja tyttönen on siihen tottunut. Aina kun tullaan takaisin joudun tankkaamaan kunnolla. Tuntuu, että kokoajan saa olla syömässä.:)
 
Heippa! Olen ollut sivustaseuraajana raskauden puolivälistä saakka ja lukenut teidän kokemuksia raskaudesta. Nyt eksyin foorumille taas parin kuukauden tauon jälkeen ja ajattelin liittyä itsekin keskusteluun vihdoin mukaan. Tuntui että raskauteni sujui niin helposti ettei minulla ollut mitään jaettavaa, mutta nyt kun vauva on syntynyt kaikki on toisin :D

Eli perjantaina 26.9 minä ja mieheni saatiin perheeseemme kolmas jäsen poikavauvasta. Laskettu aika olisi ollut 7.10, mutta poitsu päätti tulla ilahduttamaan meitä puolitoista viikkoa aikaisemmin mikä äidille sopi paremmin kuin hyvin :D Nyt ollaan siis reilu kolme viikkoa tutustuttu toisiimme ja nyt tietää mitä rakkaus oikeasti on! En sano etten rakastais miestäni, mutta onhan tämä aivan erilaista ja syvällisempää rakkautta.

Meillä pikkuinen ei juurikaan itke, mutta kätisee. Yöllä herätään kahden tuunin välein, joskus hyvinä öinä menee kolme tuntia putkeen. Onko kaikilla muilla niin "hyvä" tilanne, että saatte nauttia vähintään neljän tunnin katkeamattomista unista kerrallaan!? Oon kyllä kade! Yöt on aika raskaita.

Ihana saada täältä vertaistukea ja lukea teidän päivistänne. Kiitos! Tästä eteenpäin minäkin aion jakaa omiani teidän kanssanne.
 
Tämä vertaistuki on ollut kyllä yllättävän korvaamatonta!

Me pääsimme tänään kotiin. Poikanen nukkuu sylissä ja mies siivoaa. Sometimes it is easy to be me :)
 
Papuliina sun teksti kuulosti melkein mun kirjottamalta, mäkin taisin päästä aika helpolla raskausaikana ja poika syntyi kaksi viikkoa ennen laskettua. Meillä syödään öin ja päivin 2-3 tunnin välein. Ihan parina yönä on ensimmäinen pätkä ollut pikkasen reilu 3 tuntia.
 
Missä vaiheessa teillä on alkanut käymään vieraita vauvaa katsomassa?
 
Meillä kävi ekat viikko syntymän jälkeen. Tosin se oli pikavisiitti, 15 min.

Meillä on tänään pikkuinen nukkunut koko päivän ja syönyt harvakseltaan, 3-5 tunnin välein. Voi olla että yöllä otetaan kiinni...
 
Papuliina: meidän pieni on ollut syntymästä saakka tosi rauhallinen lapsi. Toisaalta olihan hän jo mahassakin rauhallinen ja povailin jo silloin rauhallista luonnetta. Sairaalassa jouduin kämppikseksi keskosen äidin huoneeseen ja tämä toinen vauva itki koko ajan ja ensimmäiset päivät oli aika kauheita kun sain nukuttua siis ma-to vain yhteensä 6 tuntia. Minua ei valvottanut vain hänen lapsensa vaan tämä toinen nainen oli myös vähän outo ja sekaisin. Hän itki joka yö mieshuoliaan suhde isään ei ollut oikein normaali. Lisäksi hän huudatti telkkaria joka on jopa kielletty sairaalan järjestyssäännöissä ja kun pyysin sulkemaan television hän ei suostunut siihen. Hän piti myös huoneessa täysivalaistusta yötä päivää ja huoneessa oli huono ilma koska hän piti lämmitystä niin täysillä!

Taisi olla niin että ma-ti nukuin vain tunnin tai jotain kun tuntui että valvon vaan katkeamatta. Omaakin vauvaa oli hoitajien sääntöjen mukaan imetettävä joka 2 tunti mutta sairaalassa käytännössä vauva heräsi toisen vauvan itkuun joka tunti jos oli välillä nukahtanut ja sitten taas imetin. Tiheä imetys alussa tosin varmasti aktivoi minun maidontuotantoa mutta kuten mainitsin aiemmin niin aluksi oli riesana myös jälkisupistukset joita tuli heti kun vauvani imi rintaa. Ne oli niin kipeitä että piti pitää taukoja imetyksestä kun sattui liikaa, join myös usein vattuteetä kipuun ja lämmin tee helpotti ainakin vähän.

Mutta sitten kun päästiin kotia niin homma helpotti todella. Olin kyllä niiiin unentarpeessa! Olin hankkinut katosta roikkuvan kehdon ja minusta tuntuu että tämä on yksi syy miksi vauva nukkuu niin hyvin ja helposti. D-vitamiini aiheutti yöheräämisiä ja tunnistin sen kitinän erilaiseksi kuin pissa tai kakkauutiset mutta lastenlääkäri neuvoi että pitää ottaa se d-vitamiini aamulla niin nyt on taas vauva nukkunut yönsä hyvin. Tosin lastenlääkärin mukaan en saa antaa nyt alussa enää vauvan nukkua 4 tunnin pätkiä koska vauvan pitää syödä joka 2 tunti! Vauvani kyllä nukkuisi pidempiä aikoja. Siksi nytkin kukun ylhäällä kun heräsin imettämään. Eli vauvani nukkuisi mutta minun pitää syöttää sitä ahkerasti. Lääkärin mukaan vauvani saattaa olla näin rauhalinen koska tarvitsee lisää ruokaa. Paino oli noussut vähän ja tavoitteena on nyt nostaa painoa enemmän. Huomenaamulla meillä on taas tsekkaus lääkärissä. Onni on se että tämä tosi hyvä lastenlääkäri on ihan minun nurkalla eli sinne voi kävellä kotoa nopeasti. Minut määrättiinkin käymään hänen vastaanotollaan kun minulla ei ole omaa kotisairaanhoitajaa ja minusta tämä on tosi hyvä vaihtoehto.
Olen mieheni kanssa puhunut että minusta järkevää on syöttää päivisin 2 tunnin välein mutta yöllä tehdä syötöt harvemmin. Vauvanikin oli ok tämän systeemin kanssa mutta toivotaan että hänen painonsa nousee. Tein aiemmin syötöt vauvantahtisesti eli seurailin milloin vauva halusi lopettaa syömisen tai nukahti rinnalle. Nyt pitäisi imettää aina yhtäjaksoisesti 40 minuuttia ja jos vauva luovuttaa niin aktivoida sitä syömään lisää.
 
Muokattu viimeksi:
Mmmustikka, minunkin piti syöttää joka kolmen tunnin välein, vaikka vaiva olisi nukkunut pidempään. Minusta oli kauheaa herättää hänet syömään. Nukkuva lapsi on niin kaunis.:) Onneksi paino nousi hyvin ja sain luvan imettää tarpeen mukaan, vauvan tahtiin. Toivottavasti teilläkin paino nousee ja voit seurata pian vauvan tahtia!

Eilen oli huono ilta, raukka söi ja oksensi kaiken kaaressa. En voinut uskoa, että näin pieneen tirppanaan mahtuu edes niin paljon tavaraa. Nyt valvotaan mahakivun kanssa, oikein kuulen kuinka porina vain käy, mutta onneksi äidin kainalo on paras kipulääke.:)

Edit: automaattinen korjaus ei oikein ole samaa mieltä siitä, mitä minun tulisi kirjoittaa.;)
 
Muokattu viimeksi:
Mietin mmmustikka noita jälkisuppareita, eikös vattutee voimista kohdun supistuksia? Toki siis muutkin tietävät. Mietin vaan et voisko se tee pahentaa niitä jälkisupistuksia..
 
Kääk, meillä kävi jo eilen vieraita (miehen vanhemmat), mutta eipä tuo kakkakone siitä pahemmin hätkähtänyt. Oma iltarytmi (jos sitä rytmiksi voi vielä sanoa) meni vähä sekaisin, joten ilta oli suht haastava. Ai niin, kuudet kakat sitten eilen väännettiin - alkoi jo epätoivo iskee, kun kokoajan pieruja ja röhinää :P

Napatynkä irtosi nyt aamulla (: oli niin ällöä... Inhoan napaan liittyviä asioita.

Huomenna neuvolatäti tulee käymään ja oisko paino hivunnut jo lähemmäs neljää kiloa, jännäillään.

Täytynee mennä pakkoruokkimaan itseäni, täytyy toivoo, et ruokahalu palaisi pikkuhiljaa. Ällötys maximus kaikkea kohtaan, vähän niin kuin alkuraskaudesta.
 
mmmustikka kuulostaapa järkyttävältä huonekaverilta..huh huh!On täytynyt olla raskaat neljä päivää viettää sen kans!Me oltiin sairaalassa perhehuoneessa ensimmäiset pari yötä.Oli ihanaa kun mies sai olla siellä meidän kans ja saatiin opetella yhdessä vauvan hoitoa.Viimeiseksi yöksi jouduin kahden hengen huoneeseen jossa uni jäi todella vähäiseksi.Vierustoverin vauva ei saanut kunnon imuotetta rinnasta joten tytön täytyi hälyttää joka imetyksen yhteydessä hoitaja paikalle auttamaan ja vauva parka huusi nälkäänsä.Onneksi seuraavana aamuna päästiinkin jo kotiin.
Kuulostaapa kivalta tuo teidän kehto systeemi :)

Meillä isovanhemmat kävivät jo sairaalassa katsomassa pientä ihmettämme ja tulivat myös samalla viikolla käymään kotona. Muita vieraita aloimme ottaa vastaan ensimmäisen kotona vietetyn viikon jälkeen.
 
Mulle kanssa sairaalassa olo aikana sanottiin, että kolmen tunnin välein pitäisi imettää. Käytännössä imettäminen ollut tämän ensimmäisen viikon ajan vähintään 2 tunnin yleensä tunnin välein, eli vauvan tahtisesti on menty. Nälkäinen on koko ajan tämä 4,7 kiloinen pikkumies! Katsoin, että esikoinen ollut tuon painoinen 1kk ja 1vkon ikäisenä..

Nyt sitten viime yönä nukuttiin molemmat vauvan kanssa melkein viisi tuntia putkeen ja ai hel***ti miten kipeät tissit oli kun heräsin. Niin ja oikein säikähdin kun katsoin kelloa - ohoh! :( Hirveät oman tunnon tuskat, että miten saatoin nukkua noin pitkään. Vauva siis ei ollut herännyt välissä siitä olen varma, koska herään herkästi pieneenkin inahdukseen. No nyt olen sitten imettänyt häntä tässä reilusti. Minun silmään vaikuttaa tyytyväiseltä tämä pikkumies. ;)
 
Meillä on painoa tullut tähän mennessä jo sen verran hyvin, että olen alkanut imettää täysin vauvan tahtiin. Yöt ja päivät mennään 3-4 tunnin välein, aamut ja illat vähän tiheämmin. Ainakin tällä hetkellä.

Tuttiin totuttelemme pikkuhiljaa ja pullosta olemme antaneet nyt kaksi kertaa pumpattua äidinmaitoa, niin äippä pääsi salille. Hyvin söi pullosta. Äitiä järkytti aluksi, kuinka vauhdilla pullosta tulee maitoa (vaikka on pienin saatavilla oleva reikä tuttiosassa). Vauva oli hotkinut hetkessä maidon. Vaikka taitaa sitä maitoa tulla melko paineella tissistäkin nykyään :)

Ja siis reilu kolmiviikkoisia täällä :)
 
Onko kukaan matkustanut pikkuvauvan kanssa ulkomaille, kokemuksia? Minkäikäinen vauva oli? Hyviä neuvoja?

Hikoilen täällä joululomalle lähdön kanssa. Mies haluaisi mennä sukuloimaan silloin kolmekuisen vauvan kanssa. Mietin rokotuksia, pitääkö ne olla, entä muuten - jaksanko itse, tuntuu hirveältä häslingiltä...
 
Voi argh, eilen söin kaksi leipää ja vähän tonnikalaa ja raejuustoa koko päivän aikana. Mun on pakko saada tää oma arki rullaamaan, vauvalla tuntuu kaikki olevan reilassa. Mun nukkuminenkin on ihan minimaalista, vaikka ois ihan hyvin tilaisuuksia, kun poika on ihanan rauhallinen ainakin toistaiseksi.

Oon ihan ihme hömelö olotilassa, just vähäisen unen ja osittain varmaan tän safkaaminen suhteen. Pelottaa niin vietävästi, et maito alkaa loppumaan. Onneksi sentään nesteet menee alas (vettä, mehua jne). Eilen mainitsin asiasta neuvolatädille, mutta käski vaan pakkoruokkimaan itseäni. Helpommin vaan sanottu ku tehty. Ja en kyllä ois uskonut et näin ois käynyt, ruoka kuitenkin maistu loppuraskaudesta siihen malliin, että varmaan ois pienen kylän ruokkinut mun syömisillä... Täytyy vaan nyt toivoo, et palautus kroppa normimoodiin ja alkais ruoka ja uni maistumaan (onkohan tää ihan vaan hormonien aiheuttamaan..)

Joka tapauksessa oon kyllä ihan onneni kukkoloilla, eli mitäs pienistä univeloista (: ihanaa tää vauva-arki.
 
Takaisin
Top