Vauva-arkea

Mutta joo, vauva-arjestahan minun piti kirjoitella, hups :D Aiemmin olen valitellut täällä, kuinka poitsuni ei oikein ota katsekontaktia eikä äidille irtoa juurikaan hymyjä. No nyt voin ilokseni kertoa, että viimeisen viikon aikana on hymyjä sadellut niin, että äipällä on ollut kerran jos toisenkin roska silmässä. Poika on myös kiinnostuneempi ihmisistä ja muutenkin jotenkin paremmalla tuulella.

Hymyily siis ehdoton hieno uutinen meillä! Mutta kehitys on tuonut mukanaan myös takapakkia, nimittäin unien suhteen. Meillä nukuttiin neljännestä viikosta lähtien ihan loistavat yöunet ja vain yhdellä syötöllä. Yöunille nukuttaminenkin kesti van 10 min.Tätä autuutta kesti puolisentoista kuukautta ja nyt mennäänkin eri meiningeillä. Iltaunille nukahdetan parin tunnin taistelun jälkeen ja sitten yöllä herätään 2-3 kertaa. Onkohan tiheän imun kausi menossa vai mikä?

Mua ei edes niin noi heräämiset haittaa, mutta siis tuo nukutustaistelu...huh huh.. Pojun nukkumaanmenoaika on kasilta ja tarkoituksena olisi, että sen jälkeen saisimme miehen kanssa tunnin pari kahdenkeskistä aikaa. Eipä ole vähään aikaa näkynyt :) Poju siis nukahtaa kyllä suht helposti, mutta sitten puolen tunnin kuluttua herää (ilmeisesti röyhtäys tai joku estää saamatta syvästä unesta kiinni) ja sen jälkeen alkaakin 1-5 min välein ramppaaminen. Jostain kirjasta luin, että jo pientäkin vauvaa voi "huudattaa", jos on varma, että vauva itkee väsymystä eikä sillä ole mikään muu hätä. No mistäs sitä koskaan sataprosenttisesti tietää, joten ei olla uskallettu siihen lähteä.

JaneDoe, luulenpa minäkin, että jos vauvasi on tyytyväinen itsekseen puuhailessa, niin kaikki on hyvin. Itse juttelen vauvalle paljon, mutta yritän myös jättää hänelle "omaa aikaa", jos on leikkimatolla ja viihtyy itsekseen. Menen paikalle höpöttelemään ja leikittämään sitten kun kitinä alkaa. Minusta on tärkeää, että vauvakin saa olla ihan itsekseen, mutta tietysti vain, jos hän viihtyy.
 
JaneDoe, varmasti juttelet vauvalle virikkeiden ja kielenkehityksen näkökulmasta tarpeeksi :) Ja täällä on jo muutamat sanoneetki ni hyväki vaan et hänellä ei oo koko ajan virikkeitä, väsyy ja turhautuu muuten :) Me äidit podetaan huonoo omatuntoo millon mistäki, mut ollaan oikeest kaikki ihan parhaita äitejä pikkusillemme! :)
 
Syksyinen, voisko olla myös se nukkumisen vaikeus sitäkin kun on oppinut uusia taitoja? :) Ne helposti tulee uniinkin, varsinkin sit kun opetellaan liikkumaan :D
 
Ihana, heinukka! Pitäisi oikein printata tuo kommenttisi seinälle, jotta voisi aina vilkaista muistutukseksi. :)

Syksyinen, voi ei! Toivottavasti se on vain kausi ja menee pian ohi!

Ja tervetuloa mukaan emmaf! :) Tosi kiva kun tulee uusia "naamoja". ;)
 
Pidän kovasti peukkuja, että kyse olisi uusien taitojen oppimisesta ja siten kausiluonteista.... jos esineisiin tarttumisen oppiminen saa tällaista aikaiseksi, niin mitäköhän sitten kun tää oppii kävelemään :D
 
Syksyinen - olisikohan kyse ylivasymyksesta ja vireydesta nyt kun vauvasta on tullut sosiaalisempi?

Meidan vauva on tosi sosiaalinen ja hymyilee kaikille, jotka nakopiiriinsa osuvat. Mina olen varmaan puhunut ja muutoin stimuloinut poikaa vahan liikaakin toisinaan, silla seurauksella etta paikkareille on vaikea nukahtaa ja tuossa asken poika huusi kuin syotava. Olin sita ennen laulanut radion kanssa kilpaa samalla kun laitois ruokaa ja tama venyi vahan ptkaksi. Sitten han nukahti ja nukkui 40min ja herasi huutaen. Rauhoittui kun laitoin kantoreppuun ja nyt on ihan tyytyvaisena jumppamatolla, mutta ilman valoja ja musiikkia. Eli mamman taytyy vahan rauhoittua. Joku taalla muistaakseni joskus sanoi etta jopa aidin katse voi yli stimuloida. Meidan poikaa ei passaa silmiin katsoa nukuttaessa ja valot pitaa laittaa pois. Minun taytyy myos viela oppia paremmin tunnistamaan vasymisen merkit ja nyt kun olen seuraillut niin oikeestaan vauva vaan jaksaa sen vajaan tunnin verran ja sitten pitaa jo alkaa rauhoittua, vahan niin kuin oppilailla on 45min tunnit ja tama kait perustuu ihan tieteeseen.

Tuosta cry it out ja controlled crying-metodeista moni myos sanoo, etta ne on pahaksi vauvalle. Meidan terkka sanoi, etta kyllahan se vauva viimein lopettaa itkemisen ja oppii, etta kukaan ei tule jos itken. Taa eka vuosi on niin tarkea perusluottamuksen ja turvallisuuden kannalta, mutta jokainen vanhempi tekee niin kuin parhaakseen nakee ja kokee.
 
Meiän tyttö on vasta viimeset pari viikkoa alkanut viihtymään itsekseen, sitä ennen sai kyllä pitää sylissä ja viihdyttää, jotta pieni oli tyytyväinen. Siksi otankin nyt ilolla vastaan hetket jolloin vauva on tyytyväisenään itsekseen leikkimatolla ja mun ei tartte puhua pälättää :D

Ja niin se taitaa mennä, että vauvoilla on aina joku vaihe menossa ja jos tänään nukutaan hyvin, niin huomenna saattaa olla ihan eri meininki.
 
Moikka! Eipä ole tullut käytyä täällä pitkään aikaan! Ihana lukea täällä teidän arjesta ja vauvojen kehityksestä. :)
Itselläni on 7.10 syntynyt tytär. Hän on perus tyytyväinen tyyppi. Nyt viime vklp ilmestyi alas kaksi hammasta. Onko muille vielä tullut? Nyt on alkanut kitisemään enemmän, mahtaa tehdä niitä lisää.
Hää ei vielä itsenäisesti käänny, mutta jos laittaa kyljelleen niin kääntyy siitä kyllä mahalleen. Ei oo kiinnostunut siitä hommasta, mutta istumaan ois päästävä. Sylissä ollessaan kampeaa pystyyn, vaikka yritänkin estää. Se kun ei taida olla kovin terveellistä? Myös lattialla/ sitterissä saa pään ja hartiat irti lattiasta/ sitteristä ... kiire on kova!
Oon varma, et jättää kävelyt sikseen ja lähtee suoraan juoksemalla liikenteeseen.
Ootteko itse päässeet hyvin liikkeeseen? Ite toivuin nopeasti synnytyksestä ja kiloja Jäi paljon!!! Heti lähdin vaunulenkkeilee ja jälki tarkastuksen jälkeen aloin käymään salilla. Nyt vasen lonkka on törkeen kipeä. Pitäisi mennä lääkäriin, mutta täällä päin tiedän, että sitä tuskin kukaan tutkii ja Särkylääkettä osaan syödä myös itse.... jos vaan huilaan niin ehkä se siitä... :/
 
On tosiaan totta, että vauvaa pitää oppia lukemaan, ja että kaikki voi muuttua koska tahansa ihan päälaelleen. Väsymyksen ensimerkkejä voi olla esim. se ettei katso enää silmiin tai jää tuijottamaan ja sitten myöhemmin haukottelu, käninä ja silmien hieronta. Täällä myös tyttö jaksaa max 1,5 h ja 2 h paikkeilla sitten onkin jo kiire nukkumaan ne 40-60 min päikkärit. Ja tosiaan ei kannata katsoa vauvaa silmiin ja rakastavasti leperrellä sänkyyn laittaessa, jos on nukahtamisen kanssa ongelmia. ;) Mutta vauvat ovat niin erilaisia ja ärsykkeiden säätely on toisille helpompaa kuin toisille - toiset ne vain väsyneenä nukahtavat ja toiset menevät hyperaktiivisuuden puolelle.

Tuosta "huudatuksesta". Haluan selventää, etten henkilökohtaisesti usko metodeihin, joissa jätetään hätääntynyt vauva yksin. Hätääntynyt tai lohduttomasti itkevä vauva tuskin yhtäkkiä vain nukahtaa, ja luulen kyllä, ettei kovin moni pysty kuuntelemaan sitä itkua reagoimatta. Itse en ainakaan voisi kuunnella hätäitkua ollenkaan, hiki nousisi pintaan ja stressihormonitaso suoraan katosta läpi. Mutta uskon, että itkuissa on eroja, joiden perusteella vanhempi tietää, kuinka vikkelästi täytyy vauvan luo mennä. En usko siihen, että joka inahduksen takia tulee loikata paikalle salamannopeasti ja nostaa vauva syliin, mutten kyllä siihenkään, ettei ollenkaan reagoida mihinkään. Kultainen keskitie, trial and error, äidinvaisto ja vauvan kuuntelu tuntuisivat hyviltä tässä asiassa. :)

Lisäys:
Jonnaliini, Mullakin on ollut kipuja juuri vasemmassa lonkassa. Aion mennä lääkärille ja fysioon, koska oikeasti esimerkiksi syvästä kyykystä noustessa tuntuu, että lantio halkeaa, ja vasenta sisäreittä treenatessa kipu on helvetillinen. Epäonnekseni myös häntäluu on poissijoiltaan ja voi jösses, että voi tarpeeton osa olla hirvittävän kipeä. Onneksi se tosin ei enää vaivaa kuin harvakseltaan.
 
Muokattu viimeksi:
Mä oon samoilla linjoilla ku Libra tost huudattamisesta. Vauvan pitää olla sen verran iso jo ettei hänen turvallisuudentuntees järky ku jätää huutamaa ja tosiaanki just tarkkailla vähän sitä itkun sävyy :)
 
Ootte taas kirjotellu niin paljon ettei perässä kestä :)

Halusin vaan tulla sanomaan että ollaan kirjoiteltu teidän kanssa jo piiitkään,miettikää,vähän kivaa. Olis oikeestaan ihana nähdäkkin teidät mutta se on aika hankalaa kun asutaan niin eripuolilla suomea.
vertaistuki antaa voimaa! En vois miettiäkkään mitä muuta olisin vuoden tehnyt,kenen kanssa jakanut kakkakertomukset ja miestä haukkunut,kiitos naiset ! :Heartpink

sitten haluan kertoa miten paljon voikaan lastansa rakastaa,tämänpäivän leikkaus ohi ja monta kertaa tullut kyyneleet vaikka rutiinia lekureille niin todella stressaavaa äidille. Pojalla oli vaikeaa teholla olojen kanssa,nyt nukkuu rinnalla. Urhea lapseni!
Sitä käy miettimään kaikkee,elämää, entä jos itse kuolee vaikka? Oppii tässä jotenkin hiljentymään ja antamaan arvoa.
Halu suojella lastaan ja ymmärtää häntä on suuri. Huoli ei lopu koskaan se muuttaa muotoaan.
 
Mä en kans usko huudattamiseen, siis tietenkään joka inahdukseen ei kannata heti hyökätä. Mä esim. yöllä, kun käninä alkaa pinniksestä kuulumaan, kuuntelen hetken, rauhoittuuko itsekseen vai tarvitaanko äitiä/tuttia/jotain muuta. Jos oikein yltyy niin heti kyllä reagoin. En toki tunne huonoa omatuntoa, jos vauva esim. vessakäyntini aikana nostaa jonkin metakan, enkä heti samalla sekunnilla pääse hänen luokseen.

Muistan kans joskus esikoisen aikaan lukeneeni, että jos vauvan itkuun ei reagoida, vauva kyllä lopettaa itkemisen, eikä enää itke koska sillä ei ole merkitystä ja kokee ettei hänellä itselläkään varmaan ole sitten merkitystä. Muistan tuon siksi kun mulla tuli silloin hormooneissaan niin kamalan paha mieli, kun ajattelin jotain pientä vauvaa, joka kokee olevansa merkityksetön. Äh..tippa linssiin tuli nytkin. Onneksi esikoinen on miehen kanssa vielä iltasadulla..pääsee halimaan ja pusimaan <3

Edit..lupu ehti kirjoittamaan kun kirjoitin omaani. Ihana kuulla, että kaikki meni pienellä hyvin :)
 
Tää on mennyt jo sellaiseksi, että jos sitä rasittaa edes kävelemällä, niin koskee. Tosi harmittavaa, kun omistan hepan ja en oo päässy 9 kk ratsastaa ni nyt sit joutuu olemaan ' saikulla' .. sunnuntaina istuin hepan selässä ja melkein itkeä tihrustin, kun en alas meinannut päästä. Jos sitä huomenna koittas soitella lääkäri aikaa...
 
Huh tännehän on tullut taas tekstiä vähänajan sisällä :)
Ccix mulla sama ku sulla ton vauvan tylsyyden kanssa..pitää olla kokoajan vieressä touhuamassa ku pelkään että sillä on muuten tylsää :D nyt oon alkanut vähän relaamaan ja antanut olla hänen hetkiä yksin leikkimatolla/sitterissä...mutta silti välillä käynyt siinä kasvojen eessä pyörimässä "heeeiiii äiti täällä" :D eiköhän laps ilmota ku haluaa seuraa ja tylsistyy. Hän leikkii kyllä tosi hienosti yksin!Lelukaari on in ja saatiin lainaksi sellanen rinnan alle laitettava tyyny minkä edessä on kaikkia ihania värikkäitä härpäkkeitä joita pieni voi mahallaan ollessa katsella ja pikkuhiljaa ku taidot karttuu niin kosketella ja maistella. Hyvin kyllä jo kädet niitä hamuaa.

Lupun kans samaa mieltä että olis joskus kiva tavata teitä kasvotustenkin mutta taitaa olla mahdottomuus pitkien välimatkojen takia.
 
Syksyinen, meillä oli eka kk vauvan yöunien kanssa tosi helppoa, nukahti 22 aikaan ja heräsi 8-9, ja yöllä vaan syömään (jopa harvemmin kuin nyt).

Sitten alkoi mennä huonompaan; iltahuutoa 22-02(joskus 03 asti) vaikka oli rutiinit ja samaan aikaan yritettiin nukuttaa joka ilta. Liekö koliikkia vai taisteli unta vastaan? Käytiin vyöhyketerapiassa ja auttoi selvästi itkuihin.

Nyt rytmi on sellainen että iltatoimet aloitetaan 20:00 ja 20:30 tyttö unessa. Tosin hän nukkuu tosi kevyttä unta klo 20:30-00:00 ja herää&alkaa huutamaan 30min unen jälkeen jos nukutan pinnikseen. Siispä hän "nukkuu" kapalossa mun sylissä 12 asti yöllä, jolloin on nukahtanut syvään uneen (siinä välissä joutuu hytkyttää n. Puolen tunnin välein). Yöllä syödään 4krt (+ ilta- ja aamusyötöt) mikä on kyllä enemmän mitä aiemmin, ja tätä on jatkunut jo muutama vko. Samat kellonajatkin on syötöillä joka yö :)

..kateellisena luen teidän tapauksia joissa laps _oikeasti_ nukahtaa illalla (että vois itsekin tehdä jotain, esim käydä suihkussa :D). Niin ja että herää vaan 1 tai 2 krt syömään yöllä. Ehkä se meilläkin koittaa jossain vaiheessa :).

Mä taidan höpöttää tytölle vähän liikaakin. Mulla on ihan kurkku turtunut kun laulan ja juttelen niin paljon. Mut tyttö tykkää kyllä, hymyilee ja kihertää vaan, ja selvästi nauttii mun lauluesityksistä :D

Kuhan nyt sais ton pikkusen masun toimimaan vähän useammin, et helpottuis ne refluksioireet :( tosi harvoin kakkaa, 1-2krt vkossa. Oon kokeillut vettä, mallasuutetta ja nyt kokeilussa luumusose. Oisko levolac sitten seuraava aste..miten ootte saaneet masut toimimaan?
 
Kun meillä oli refluksioireilu pahimmillaan, sain vatsan toimimaan Levolacilla. Mutta se rupesi tekemään pojalle ilmavaivoja pidemmällä käytöllä... jotenkin vatsa nyt toimii yleisesti kerran tai kaksi päivässä ilman mitään vippaskonsteja. Luulen että Levolacin hetkellinen käyttö vähän auttoi asiaa.

Tuosta huudattamisesta. Meillä poika huutaa yleensä nukahtaessaan. Olen siinä lähellä prosessin ajan, mutta jos kosken poikaan, nukahtaminen ei onnistu. Jotenkin hänen nukahtaminen häiriintyy jos silitän tms. Toki rauhallinen taputtelu esimerkiksi rauhoittaa häntä, mutta hän nukahtaa vain omatoimisesti. En siis tiedä onko se huudattamista, että olen läsnä, mutta en koske. Toki välillä laitan tuttia tai rauhoitan. Huuto harvemmin kestää yli 10 minuuttia. Tai jos kestää, otan syliin, mutta jos poika on väsynyt, ei sylikään auta.

Eilen ja tänään yöunille käydessä ei ole ollut huutoa ollenkaan. Tuttia on pitänyt tänään käydä pari kertaa nostamassa. Jäbä ei osaa syödä tuttia kunnolla, hän painaa pään niin, että tutti on suun ja patjan välissä osittain. Ei siis naama ihan patjaan päin, mutta melkein. Ratkaisukeskeinen kaveri ilmeisesti
 
Triina, Minä en pidä tuota huudattamisena, koska sinähän vastaat poikasi tarpeeseen olemalla läsnä ja rauhoittamalla. :) Joskus rauhoittelu ei ehkä auta, mutta ainakin vauva kokee, että joku on turvana vaikeassa hetkessä.

Huudattamisella minä ymmärrän toistuvat tilanteet, joissa vauvan huomiota pyytävään itkuun ei tietoisen valinnan kautta vastata mitenkään. Se, että vauva nostaa älämölön juuri, kun on suihkussa tai vessassa tai keittiössä eikä heti pääse paikalle, ei minusta ole sekään huudattamista. Elämä on ja aina ei mene niin kuin Strömsössä, siitä tuskin jää traumoja, jos kuitenkin suurimman osan ajasta itkuun reagoidaan.
 
Joo tuolla huudattamisella tosian tarkoitetaan tietoista huudattamista. Yhdessa vaiheessa sita neuvottiin tekemaan. Niita on vuosien varrella ollut kaikenlaisia kasvatuksen ekspèrtteja ja taytyy kayttaa aidinvaistoja kun tietoa suodattaa.

Taalla monet lukevat eri eksperttien kirjoja ja monet niista ohjaavat jo melko aikaisinkin rutiineihin. Omalla kohdalla ajattelen, etta ne meille sopivat rutiinit muodostuvat kylla ajan kanssa vauvan kasvaessa ilman etta ruetaan liikaa kiirehtimaan. Nyt iltarutiineja jo onkin. Vauva on kuitenkin viela pieni vasta 12 viikkoa tanaan.

Narskuttaako teidan vauvat unissaan? Meidan poika on tosi aanekas unikaveri.
 
Libra puhuu paljon, mutta asiaa joka sana! Allekirjoitan joka sanan tuosta huudattamisesta. En ikikä pystyisi siihen..

Lupulle kiitos aamun itkuista! Paljon suukkoja urhealle toipilaalle! ♡

Tervetuloa kaikille uusille! :)

Mä söin eilen viinerin.. Pienen pienen omenaviinerin. Se tunne, kun... Ai, että!
Tunsin olevani lemmentuskissaan oleva poika bulldoggi kaiken sen kuolan määrän kanssa. En oo ees ihan varma, tuliko sitä syötyä vai valuiko kaikki suupielistä ulos.
Mutta se hetki, se oli hurmiollinen! Viineri vaan oli ihan liian pieni.

Eiku aamukahvia keittämään.. Ihanaa torstaita ihanille naisille!
 
Voi veeeee nuo pamperssin vaipat on niin peestä! Tää on jo toinen kerta kun pojan pissa tulee läpi niistä, pakko se on uskoa ettei ne passaa meijän pennulle. Ihana oli seittemän aikaa vaihtaa vaatteet ja vaippa,arvatkaa saiko se virtaa siittä vaa lisää?! No tottakai, nyt makuuhuoneesta kuuluu käkätystä ja jotain ihme ähinää.. Onneksi tänään joutuu heräämään näin aikaisin :D fydioterapiasa käytiin eilen ja terapeutti käski harjoitella käsien eteen tuontia ja koskettamista ja tarttumista. Koskettamisella meinasi että antaa pojan käteen erilaisia kosketuspintoja että kädet saadaan auki ja että poju kiinnostuu koskemaan asioita :) muuten kaikki oli ok. Kontrolli aika saatiin enskuulle neuvolan jälkeen :) oot kyllä mymme hauska :D! ❤
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top