Vauva-arkea

Katseemme kohtasi monta kertaa. Huomasin sinut heti alkumetreillä. Ihailin ulkomuotoasi, sileä ja kiiltävä. Upea! Kuulin kuinka kuiskit nimeäni, kontaktimme katosi siinä väenpaljoudessa. Hätäännyin! Säntäilin ympäriinsä ilman päämäärää.. Paniikissa keräsin kärryyn mitä käsiini osui;
Salaattia, rahkaa, kanaa, teetä..
Kassalla kuulin kuinka huusit nimeäni. En enää voinut kääntyä takaisin, mieleni teki mutta takana kyttäsi ilkeän näköinen mummo!
Tulen kyllä pian takaisin, odotathan minua oi sinä ihana Panda ♡

*jyrsii salaatinlehteä ja hakkaa päätä seinään*
 
Hahhahaaa Mymme hyvä juttu tuo sinun viimeisin :D ja vakavammin:
Hienoa että sun poitsuilla kaikki hyvin. :)

Itse olen kanssa yrittänyt herkuttelua vähentää, kun se joulun aikana tuntui lähtevän ihan käsistä. :( Pidetään lauantai miehen kanssa herkkupäivänä. ;) Suklaa on ihanaa.
Itse tykkään kyllä luvattoman myös paljon sipseistä ja dipeistä.. :D Pakko saada painoa pois reippaasti, kun pääsi raskausaikana nousemaan taas.. :(

Meillä junior vetelee nyt iltasella Onni maissivelliä. Tänään otti sitä jo "raakana" ~100ml. Siirryttiin siihen vähitellen sekoittaen ensin korvikkeeseen. Hyvin maistuu, eikä allergisia oireita ole ilmennyt. Minusta tämä on vaikuttanut 1. unipätkän pituuteen positiivisesti. En tieten odota, että 3 kuinen nukkuisi koko yötä, mutta on se ihana kun ei tarvi joka tunti herätä syömään.
 
Meitin poitsu vetäs eilen illalla riisivelliä jonku 140ml ja nukku kuus tuntii... yöllä annoin 200ml maitoa ja nukuttiin neljä tuntia lisää. Tää on ihan jees rytmi, saa itekkin nukuttua tarpeeks jos vaan malttaa mennä ennen ilta kymmentä nukkumaan. Monesti tekis mieli jäädä koneelle tai kattomaan telkkarii ku perheen ukkelit käy nukkumaan, illalla on se suurinpiirtein ainoo hetki ku sais vähän ns. omaa aikaa mut melkein joka ilta sitä on itekkin täydessä unessa ennen kymmentä.
 
Takana toinen yö, jolloin syötiin vain kerran. Siis syötöt olivat klo 20, 02 ja 07, jonka jälkeen oli turha enää yrittää tyttöä laittaa nukkumaan. :) Eikä yhtään vaipanvaihtoa. Tämä on rytmi, jonka minäkin kestän. Sormet ja varpaatkin ristissä täällä toivon, että rytmi jatkuu.

Noihin kaulapoimujen, korvantaustojen, kainaloiden jne. aarteisiin kokeilin ihan päähänpistona eilen ruusuvettä, jonka ystäväni toi vauvalle lahjaksi. Tykkään, että se oli tosi oivallinen pikapesu, vanulapulla vain pyyhkii. Meillä oli nimittäin puklupäivä ja vauvan tuoksu sen mukainen, mutta oli kiire lähteä ulos. Yleensä olen pyyhkinyt vain vedellä ja kuivanut, mutta tytön iho jää siitä punoittamaan, nyt ei jäänyt. :)
 
Muokattu viimeksi:
Kivat teille :D Meillä viime to annettu rota oireilee selvästi nyt vasta. Kaks yötä ollu vaikeita, viime yönä heräili tunnin välein koko yön, huus vaan ja välillä oli nälkä, välillä vaan vissii masu kipee ja aamulla vaihdoin pisuvaipan pois, sit pari sekuntia ja niin löysät housussa et huhhuh. Lainehti kivasti. Onkohan ihan normaalia?
 
Onpa ihanaa kun nyt on yhtäkkiä ollutkin pari levotonta yötä tytöllä ja tietysti justiin silloin kun mies on yövuorossa ni ite saa hypätä hyssyttelemässä.. Mutta en valita! Tiedän, että muilla heräillään vieläkin useammin.. Kuitenkin tajusin itse mennä aika pian tytön perässä nukkumaan ni on saanut jonku verran levähdettyä ja jaksanut nousta aamulla sit ylös :) Ikeniä hällä vissiin kutittaa nyt ankarasti ku sormia työntää suuhun minkä kerkiää ja bodyt on melkeen napaa myöten kuolassa :P
 
Olen tässä pari päivää miettinyt (ihan kun ei olisi oikeitakin ongelmia tarpeeksi), että juttelenkohan tuolla lapselle tarpeeksi. Osaatteko arvioida kuinka paljon tulee puhuttua vauvalle päivän mittaan. Toki kun hänen kanssaan jotain aktiivisesti teen, esim vaihdan vaippaa, puen, leikin niin tulee juteltua ja välillä kun se itsekseen jotain mölisee niin vastailen. Mutta paljon on myös sitä aikaa, että se leikkii vaikkapa leikkimatolla itsekseen tai makoilee mun vieressä sohvalla ja minä teen jotain muuta enkä sano sille mitään (vaikka 20 minuuttiin). Lähinnä vaan olen kuulluit joiltain, että jotkut on vähänä niinkun oman elämänsä kertojaäänenä koko ajan ja selittää vauvalle jatkuvasti mitä on tekemässä tai ihan vaan omia ajatuksiaan. Ehkä meidän pitää alkaa pikkuhuljaa selailla kirjoja niin on jotain muutakin kuin arkiset samana toistuvat jutut mistä jutella:) Mä en ehkä muutenkaan luonteeltani ole mitenkään tavattoman puhelias, vaikken nyt hiljainenkaan, mutta siis sellainen jatkuva höpötys ei oikein luonnostaan irtoa.
 
Jospa sitten minäkin, kun niin moni muukin.
Olen seuraillut palstaa ihan odotuksen alusta asti, eli jo melkein vuoden päivät, mutta jostain syystä en ole aiemmin saanut aikaiseksi kirjautua foorumille ja kirjoitella palstalle. Joka päivä (eli yleensä öisin :D) olen kuitenkin kännykällä tätä selaillut ja lueskellut teidän juttujanne. On ajoittain ollut aika stalkkeri fiiliskin kun en ole itseäni ilmiantanut aiemmin ;) täällä on mielestäni mainio tunnelma ja saatu vertaistuki ilman omaa panostakin on ollut huimaa.

Täällä siis kirjoittelee viikon vajaa 3kk tytön äiti joka mielellään nyt aktivoituisi kirjoittelemaan enemmänkin.
 
Hei vaan Emmaf! Tyttövauvoja tulee lisää tänne, suurin osa kun tuntuu olevan poikia!

JaneDoe, mä välillä havahdun myös siihen, että olen ihan hiljaa ja vauva puuhaa omiaan lattialla/sitterissä/vieressä. Mutta ei mun mielestä IHAN koko aikaa tarvikaan jutella. Pitäähän vauvan tottua myös siihen, ettei äiti koko ajan pälätä ja huomioi. Kuitenkin tuntuu, että suurimman osan vauvan hereillä oloajasta tulee juteltua tai puuhattua hänen kanssaan. Meillä poika on hereillä yleensä vain 1,5-2h kerrallaan, iltaisin saattaa olla yksi pidempi pätkä. Tuohon aikaan kuuluu syömiset ja vaippahommat + leikit, joten aikalailla me koko ajan jotakin tehdään. Mutta en usko, JaneDoe, että juttelet liian vähän vauvallesi.

Meillä on yöt muuttuneet hyvin samanlaisiksi. Nukkumaan 20:30, syöminen kolmen aikaan ja herätys kahdeksalta. Välillä voi olla jotain pientä härväystä muutenkin, mutta pääsääntöisesti noin. Olen TOSI tyytyväinen tähän meininkiin. Itse olen mennyt nukkumaan yleensä puolen kymmenen aikaan.

Nyt jännittää kun miehellä on tosiaan tuo influenssa... että tarttuuko muhun ja vauvaan. Nooh, ei kai auta etukäteen murehtia. Tarttuu jos tarttuu.

Meillä muuten porkkana edelleen maistuu todella hyvin. Poika tosiaan aukoo suutaan, että lisää lisää! Ensi viikolla maisteluun bataatti :)
 
ps.i.loveyou Uskoisin, että tuo on ihan normaalia vielä, rotasta kuitenkin vasta alle viikko. Mainitsinkin eilen, että pojalla tuli tuutin täydeltä tavaraa useamman päivän tauon jälkeen ja tasan viikko rotasta. Haisi oudolle ja muutenkin..ekastakin rokotteesta oireili mun mielestä pari viikkoa. Ja meillä rota on tehnyt sen, että on mennyt tavallaan ummetukselle. Mä sanon tavallaan siksi, että ihan löysää kun tulee. Toki täysimetetyillä kakka ja kakkatahti voi olla ihan mitä vaan ja kaikki on normaalia mutta itse olen yhdistänyt tuon ummetuksen rotaan ja neuvolastakin sanoivat, että voi tehdä sitä. Esikoisella rotasta ei tullut kuin noin viikon kiukuttelu ja pari vihreää kakkaa..

JaneDoe Älä murehdi tuollaisia, juttelet niin paljon kuin itsestä tuntuu. Kyllä se vauva osoittaa sitten, kun on tyytymätön. Jos tyytyväisenä makoilee vieressä niin mielestäni ei ole mitään hätää. Eikä vauvatkaan jaksa koko aikaa seurustella. Jos selväsi hakee seuraa sinusta ja höpöttelee niin höpöttelet sitten jotain takaisin, ei sun vältämättä tarvi olla se aloitteentekijä, ellei ole jotain eristyistarvetta siihen. Muistan kuinka mä kans murehdin esikoisen kanssa ihan samaa ja poju itsekin oli hieman vaisumpi tapaus. Nykyisin on kielellisesti erittäin lahjakas ikäisekseen, luetaan pitkiä iltasatuja, eikä pojun höpötykseltä tahdo suunvuoroa saada. Tämän toisen kanssa olen ehkä jutellut vähän enemmän mutta se on jotenkin jo luontevampaa kun on tuon esikoisen kanssa opetellut mutta kyllä hänenkin kanssaan välillä niitä hiljaisiakin hetkiä on. Kokeile vaikka musiikkia tms taustalle niin vauvakin rentoutuu sitä kuunnellessan.
 
Ai kauhee ku tekis mieli purnata ja kitistä... Ja sen teenkin! :D

Ensinnäkin mua kyrpii mun mies... Pari kuukautta on about ollu meiän kanssa kotona ja kertaakaan ei oo noussu yöllä vauvaa syöttämään ja "aamuvuoron" hoitanu vaan pari kertaa. Vähän ehkä saan itteeni syyttää ku en oo tarpeeks paljon vissiin asiasta kitissy. En varmaankaan oo kitissy sen takia että musta olis reilua että toinen ite tarjoutuis eikä mun tarviis erikseen asiasta mainita.

Toisekseen tällä hetkellä kyrpii jotkut ihmeen välivuodot ja julmettu päänsärky.
 
Olen vähän ottanut sen periaatteen vauvan kanssa, että hän on osa tavallista arkeamme. Siis tietenkin olemme muokanneet arkea vauvan tarpeisiin, mutta emme mene "above and beyond" esimerkiksi viihdyttääksemme vauvaa ihan vartavasten, vaan otamme vauvan mukaan omiin toimiimme. :) Juttelen sen verran, kun luonnolliselta tuntuu, luemme, kuuntelemme musiikkia, tanssimme, leikimme, jumppaamme, lauleskelemme, tyttö on yksin lattialla "vauvan viihdekeskuksessa", mutta tosi paljon myös teemme arjen askareita yhdessä. Silloin toki selostan mitä teemme. :)
 
Muokattu viimeksi:
Meillä höpötellään kyllä vauvalle aika paljon.. voisko sanoo et välillä tuntuu et ehkä liikaakin :P Neiti on niin seurankipeä, ettei pitkiä aikoja viihdy yksin.. Pitää olla ainakin vieressä lattialla istumassa jossei jaksa touhailla muuten hänen kanssa.. Pikku hetkiä jaksaa viihdyttää itteensä leluilla, mutta kyllä se seuranhakukitinä alkaa aika pian kun huomaa että lähellä ei olekkaan ketään
 
Tänään just kysyin neuvolassa tosta vauvan kanssa seurustelusta ja kanssakäymisestä, kun en ite osaa olla olematta läsnä... jotenkin koen, et kokoajan ois pakko olla siinä vieressä ja höpötellä ja lauleskella yms. Tulee joku morkkis, jos jätän vauvan hetkeksi yksin, siis kun on valveilla :P ihan kun kaverilla olis tylsää ilman mua :D Tähän sitten neuvolatäti tokaisi, et voin vähän relata - vauvalla on kyllä ihan mukavasti ihmeteltävää, vaikken kokoajan siinä seurustelisi. Ja siis kyllähän olen huomannut, että viihtyy esim leikkimatolla ihan omissakin oloissaan, mut äeh.. minä ja mun pää :) Koitankin nyt vähän antaa poitsulle "omaa aikaa" :D

Hassu päivä ollut... kun tuolta neuvolast kotiuduttiin, otti torkut, sen jälkeen kokoajan oli kääntymässä, ja pääsikin sitten mahalleen, käänsin takaisin selälleen ja taas tuli mahalleen :D tätä me tehtiin tovi ja sit väsähti. Tankkas hyvin ja nyt nukkuu... Ainakaan ei siis vielä merkkejä kipuilusta.
 
Meillä on nukuttu ulkona nyt 4h. Kävin äsken kokeilemassa, että hengittää vielä.

Nyt taidan ottaa pojan syömään välillä. Weird things going on... toivottavasti ei influenssa.
 
Huh huh, en ole taas vähään aikaan palstalle kirjoitellut, mutta päivittäin lueskelen kyllä kuulumisianne. Ihan mahtavaa, että mukaan on uskaltautunut iso joukko uusia tulokkaita! Juuri tämän vuoksi tällainen avoin foorumi on mielestäni ihan mahtava juttu, että keskustelua voi seurata osallistumatta koskaan itse tai sitten osallistua, mutta vasta vuoden päästä keskustelujen käynnistymisestä :) Tuntuu siltä, että monesti jengi pakenee facebookiin tai muihin suljettuihin ryhmiin, mutta täällä ovat muutamat ihanat aktiiviset (mm. Triina, ccix, Libra, Emmy ja monet muut ihanat!) pitäneet avointa aktiivista keskustelua yllä myös "hiljaisempina" kausina eikä foorumi ole kuihtunut kasaan. Kiitos!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top