Vauva-arkea

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja HP86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Miten teillä muilla on tämä arjen pyörittäminen lähtenyt liikkeelle? Mä aloin tässä jo eilen (ja tänäänkin) hermostua, kun mies ei ollenkaan näytä ymmärtävän että noita kotitöitä vois hänkin edes joskus tehdä... Mies valittaa että on niin kovin väsynyt (hoitaa poikaa usein illalla puoleen yöhön asti, jotta mä saan mennä aikaisin nukkumaan), mutta ei ollenkaan ajattele että mäkin saattaisin olla väsynyt. Ja yleensähän en pääse aiempaan nukkumaan kun pitää hoitaa vielä kaikenlaista päivällä tekemättä jäänyttä tärkeää hommaa. Enkä mä kerkee päivisin tehdä paljoa mitään kotitöitä, varsinkin kun on koirakin ulkoilutettavana. Kun mies tulee töistä kotiin, hän uppoutuu iPadiinsa tai johonkin muuhun vastaavaan (vaikka ottaa kyllä poikaa syliinsä). Alkaa vaan ottamaan päähän, että mä olenkin näköjään automaattisesti se, joka huolehtii nyt sitten kaikki(!) kotityöt jne. Oon joululahjatkin miettinyt ja paketoinut, myös miehen vanhemmille/veljelle menevät... Ei kodin nyt mitenkään supersiisti tarvii ollakaan, mutta vois mies nyt vaikka pestä käyttämänsä tuttipullon edes joskus, helpottais hieman mun elämää.
 
No päivisin mä lähinnä siivoon omat sotkuni ja tiskaan noin sata kertaa tuttipulloja, myös illalla, kun harvemmin mies niitä tiskaa. Lisäks mä hoidan pyykit, kun en edelleenkään anna miehen niihin sekaantua :) Mies kyllä tekee mulle AINA ruokaa, kun en haluu alkaa kokkailemaan päivällä yksinollessa, kun voi tulla tilanne, et tarvis jakaantua hellan ja vauvan viereen. Meillä ei mitään himosiivoojia olla oltu koskaan ja nyt vielä vähemmän. Villakoiria napataan välillä käsin lattialta, kun ei jakseta imuroida :D Mies kuitenkin imuroi välillä ja tiskikoneen tyhjennyksen hän hoitaa, kun se on sovittu niin jo alusta asti kun yhteen muutettiin. Kotityöt tuntuu siis menevän niinkun ennenkin ja vauvaa mies kyllä kans hoitaa. Välillä tuntuu, et sais se vähän enemmänkin vauvaa hoitaa töiden jälkeen, mut ei mulla yleensä siihen liittyen oo mitään valitettavaa. Tänään saa pojat olla keskenään useemman tunnin, kun tää äippä lähtee käymään leffassa tyttöjen kanssa :) Omaa aikaa siis saan kun vaan sanon, et tämmöstä oon aikeissa tehdä jne. Muutaman kerran oon ollu pari tuntia jossain huitelemassa ja kotiin on aina ollu ihana mennä sen jälkeen, kun on 2ukkelia odottamassa :) Mites muilla, onko ollu omaa aikaa ja mahdollisuutta vaikka jouluostoksille yksin?
 
Riippuu niin päivästä. Jos tyttö nukahtaa nopeasti syötön jälkeen ja nukkuu hyvin niin saan aikaiseksi paljonkin, mutta jos vain haluaisi seurustella niin sittenhän mä en ole päivän aikana saanut aikaiseksi yhtään mitään. Eilen tein ruokaa tyttö kantorepussa. Alkuun toimi hyvin, mutta kun huomasin, että meinaa nukahtaa siihen, tuli kiire pistää tyttö sohvalle nukkumaan, ettei mun tarvitse kanniskella häntä montaa tuntia.

Mä kyllä ehkä itse yritän liikaakin saada aikaiseksi ja helposti otan tytön hoidosta päävastuun silloinkin, kun mies on kotona. Pitäisi vaan enemmän jakaa vastuuta, mutta tää kanaemous tulee vaan niin luonnostaan, etten sitä oikein huomaakaan. Kyllähän mieskin tyttöä hoitaa, mutta enemmänkin voisi.

Omaa aikaa järjestyy kyllä aina, kun vaan sanon, mitä mulla olisi mielessä. Mies on ymmärtänyt, että jos mä saan mennä, saa hänkin vuorostaan mennä :) Lauantaina olisi tarkoitus mennä lapsivapaasti syömään kavereiden kanssa, mutta saa nähdä tuleeko siitä nyt mitään, kun osa on alkanut perua :( Ja kun olen menoiltani soittanut niin vastaus on usein ollut "älä tuu vielä" :D
 
Meillä on vauva-arki lähteny ihan hyvin käyntiin. Välillä väsyttää ihan sairaasti, mut sit on päiviä, että jaksais mitä vaan. Eetu on ollu melko helppo tapaus, ei kitise turhia ja nukkuukin ihan hyvin. Heräilee kyllä yöllä syömään kahden tunnin välein, mut nukahtaa melkein heti kun laitan sänkyyn jos ei ole jo pullo suussa nukahtanu. Yöunille laitan pinnikseen noin klo 22-23 ja aamulla heräillään sitten 8-9 aikoihin. Päivisin nukkuu välillä tosi paljon ja silloin saa itsekin tehtyä jotain järkevää, kuten siivous :P sit on päiviä, että haluaa vain seurustella ja olla lähellä <3 kotitöistä sitten... no mies kuvittelee että ne hoituu varmaan jotenkin mystisesti ihan itsekseen. ei kyllä laita tikkua ristiin jos kyseessä on tiskaus tai imurointi, pyykeistä nyt puhumattakaan. ruokaa laittoi silloin heti syntymän jälkeen, mutta kyllä sekin on taas enenevässä määrin jääny minun harteille. käy oikeesti vituttaa välillä kaiken tekeminen. puhuttu on asiasta, mutta eipä oo vaikutusta. poikaa kyllä hoitaa, syöttää ja vaihtaa vaippaa, että sen suhteen ei oo mitään ongelmaa :-)>
 
Unohdin noista kotitöistä kommentoida. Ruokaa mies laittaa ja on aina laittanut ja lumitöitä en oo tehnyt tänä talvena kertaakaan. Siivottu on yhdessä ristiäisiä ja joulua varten, muuten sitten onkin jäänyt vähän huonommalle molempien osalta tuo imurointi. Pyykkeihin en anna koskea, kun mies pesisi vaan kaiken kerralla. Tiskikoneeseenkin on tosi huono laittamaan astioita, mutta tämäkin on mun oma vika, kun mulla on siinä niin tietty järjestys, etten osaisi jatkaa, jos ne olisi siellä eri järjestyksessä... Mä kuulostan ihan kauheelta pirttihirmulta :D Oon vaan joissakin tommosissa typerissä asioissa liiankin pedantti.

Yleisesti ottaen oon tyytyväinen siihen, miten hommat täällä jaetaan, mutta välillä kyllä hankaa vastaan, just jos on noita päiviä, että en saa mitään tehdyksi, jos tyttö ei nuku.

Missä vaiheessa muuten voi odottaa, että päivissä olisi jonkinlaista rytmiä? Meillä tyttö nukkuu yöt hyvin 2-4 tunnin pätkissä, yöunet alkaa 11-1 välillä, heräillään joskus 9-11 aikoihin. Päivällä tytön unissa ei kyllä ole mitään järkeä. Voi olla mitä tahansa 30min ja 4h väliltä.
 
Hohoi!

Meidän arki on minun arki ja miehen arki erikseen.Ainakin siltä minusta tuntuu.Meillä on kolme lasta 3v,1,5v,1kk.Minusta tuntuu kun mies tulee töistä kotiin että mikään ei muutu.Olen edelleen se joka tekee kaiken,noh jos pyydän niin tekee,mutta en vain viitsi aina pyytää.Nytkin tuntuu siltä että olisi niin paljon asiaa ja kerrottavaa mutta en jaksa kirjoittaa ja ajatukset poikkoilee.

Vauva nukkuun aamusta klo.9.30 ja saan sen 10.30-11 nukkumaan päikkärit ulos hän herää n.klo.13-15 välillä.Sen jälkeen ei nukukkaan kunnolla 10min-30min pätkiä päivällä.Vauvan ensimmäisten päikkäreiden aikana teen ruoan jotta isommat lapset saavat syötyä.Syönnin jälkeen saan 1,5v päikkäreille ja yleensä aika on se että kun sen saan nukkumaan niin vauva herääki.Imettämisen olen päivisin lopettanut koska vauva sai niin hirveästi ilmavaivoja ja olisi siitä huolimatta halunnut asua tissillä ja raivota tissille.Joten katsoin helpommaksi että annan pullosta korviketta ja näin olen saanut vauvan rauhallisemmaksi...ei enää masu huutoja.Mies kun tulee töistä hän käyttää meidän kolme koiraa ulkona ja sitten syö jonka jälkeen hän joko menee koneelle tai sitten ulos laittamaan ulkovuorilautaa seinään.Minä sen sijaan jään laittamaan vauvan kanssa hänen JÄTTÄMIÄÄN astioita koneeseen.Kuuntelen isompien kiukkua ja tappelua.Olen vauvan saamisen jälkeen käynyt kaksi kertaa vauvan kanssa kaupassa.Muuten olen ollut kotona.Joululomalla kyllä oltiin pohjoisessa kun sieltä ollaan kotoisin.Viikko sitten ollaan kotiuduttu reissusta ja olen kerran illalla käynyt kaupassa ja sekin oli 31.12.Isommat lapset laitan nukkumaan klo.19-19.30 ja sen tekee mies silloin kun pyydän..hohoijaa!!.Jos minä sen teen niin sitten kun olen pojalle iltasadun lukenut tulen hoitamaan vauvaa joka laittaa yöunille klo.23-00 tai sitten kun minä päätän mennä sänkyyn tulee vauva tissille nukkumaan.Ihaninta olisi se että saisin pullolla sen vaunuun nukkuun ja kopassa kantaa omaan sänkyyn mutta aina vauva ei ole samaa mieltä kanssani ja silloin nukutaan vierekkäin.Ei ehkä kuulosta kovinkaan hehkeältä tämä minun arki .
 
Emppi: Kuulostaa niin tutulta toi sun arki. Meillä on esikoinen reilun kahden vuoden ja mies rakentaa. Mies käytännössä osallistuu meidän arkeen vain iltaisin kun tekee esikoisen iltatoimet eli antaa iltapuurot ja vaihtaa yökkärit. Tai sitten nukkuu sohvalla vauvan kanssa kun minä hoidan esikoisen iltatoimet. Näin siis menee joka päivä oli arki tai pyhä. Nyt mies lähtee vielä töihin mikä tarkoittaa sitä, että mun kontolle jää kokonaisuudessaan noi iltapuuhat. Meilläkin vauva nukkuu ehkä korkeintaan parit pitemmät päikkärit ja muuten on sylissä. Yöunille mennään myös 23-00 välillä ja esikoinen herää klo 7.00. Esikoinen ei välttämättä edes nuku päikkäreitä, joten munkin päikkärit on vaan haaveilua. Nyt kerrankin lapset nukkuu yhtäaikaa ja mitä mä teen. Makselin hieman laskuja ja tulin täällä piipahtaan.  Tietysti tää on oma valinta ku rakennetaan vaikka on pieni vauva mut rankkaahan tää on! Minäkin olen kotoa käynyt poissa 3 kertaa kaupassa ja näistä yhden kerran oli esikoinen mukana. :)
 
Pikatsu : Meillä on ollut kans tässä jo yli vuoden verran remontti.Ostettiin rintamamiestalo jota mies sitte rempannu.Hih meillä isyyslomaki meni autoa kylläkin remontoiden kun (kakkosauto) ei menannu mennä katsastuksesta läpi,siitä taisi sen viikon mies olla oikeasti meidän kanssa.Minun esikonen lopetti 1v11kk päikkäreiden nukkumiset..huoh sitä kiukkua iltäpäivästä.Oikeasti kun ei oo päivällä aikuis-seuraa ja mieski tulee töistä klo.16-17 välillä joskus jopa klo.18 menee auto matkojen kanssa ja kun kotiin pääsee niin se on joko menossa remppaan tai istuu koneella.Tulee niin yksinäinen olo,vaikka eihän se miehen vika oo.Sillä vielä sellainen työ jossa pitää olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja puhua paljon niin sen kyllä ymmärrän jos ei enää kotona hirveesti jaksa vaikka yrittää.Vois kyllä osallistua enemmän kotiaskareisiin,mutta ei ne vaan tajua että naisella/vaimollahan se työ jatkuu oikeankin työn jälkeen täällä kotona ja nyt vauva-aika on 24/7 aikaista.Oikeasti ei kyllä ehdi päivän aikana sohvalla loikoilla.Joskus kyllä tuntuu esim tänään että vedän pääni täyteen ja makaan krapulassa huomisen,mutta huonoa se kun en oo koskaan oppinu kunnolla juomaan,eikä se minua niin kiinnosta.Vois oikeasti lähteä päiväksi pois ja sitten tulla illalla kotiin ja kysyä sohvalta makuuasennossa että mites on päivä menny?.Noh sehän varmaan arvatenkin on  menny niin että miehen kaikki kyky on menny lasten kaitsemiseen ja pyykit lojuu lattialla astiat pöydilllä yms..ja ne odottavat minua :/.Mikään ei taida auttaa.Olen jo epätoivoinen.
 
Huh, tsemppiä teille Pikatsu ja emppi! Meillä sentään mies tekee jtoain, mut mä en vaan oo tyytyväinen.. Mies tekee aina tarvittaessa ruokaa, eli siis jos mulla ei oo seuraavalle päivälle valmiina ruokaa, niin se tekee kunhan sanon mitä pitää tehä. Onhan se ihanaa. Mut mä joudun joka ikinen päivä pyytämään, et tiskaa pojan pulloja edes kerran ja että tekee muita juttuja, kuten imuroi tai vahtii poikaa ja mä voin sen tehdä tms. Ja joudun myös aina pyytää että kattoo poikaa että mä saan tehtyä jotain omaa ihan rauhassa tai että saan edes pyykit laittaa rauhassa jos on ollu sellanen päivä etten oo saanu niitä laitettua miehen ollessa töissä. Vauveli kun ei aina nuku päivisin 5min pätkiä pidempään ja joskus pitäis koko ajan seurustella tai olla jotain puuhaamassa vauvan kanssa. Ja jotenki tuntuu muutenki, et 4/5 iltaa arkisin mä joudun enimmäkseen hoitaa poikaa iltasin, kun mies on tullu töistä. Mun mielestä siinä vaiheessa pitäs jakaa pojan hoito tasapuolisesti kun mies tulee töistä. Minä se kuitenkin oon joka valvoo kunnes poika sammuu yöunille ja minä se oon joka nousee yöllä syöttämään ja vaihtamaan vaippaa. Tarviinhan mä myös kunnon lepoa. Vkl öisin sentään vuorotellaan. Jotenki tuntuu, et pitkin hampain mies on siihenki suostunu. Vähän nihkeilee joka kerta. Siltä ainaskin tuntuu. Kyllä mies pojan kanssa viihtyy jne, mut tuntuu että päävastuu on mun niskoilla. Nyt tiedän, et miestä harmittaa kun ei päässy tänään kaveredensa kans baariin. Oli meillä istumassa iltaa porukka ja mä olin jo paljon aikasemmin sovittua tyttöjen iltaa viettämässä ja huomenna vien kamaa kirpparille, joten aikanen aamu mulla. Mä siis menen nukkumaan ihan just ja mies joutuu olee vauvavastuussa. Mitäs meni sopii miestenillan samalle illalle. Kaikkea tätä kun mietin ja päässäni vatvon, niin oon sitä mieltä ettei meille tule toista lasta. Mun niskoille kaikki kaatuis kuitenkin ja siinä vaiheessa en kyllä jaksais ilman että raivoisin lähes joka pvä jostain miehelle. Mut katsellaan..
 
MARTZIPAANI: Minun mies tekee jos pyydän kyllä,mutta kun olen kyllästynyt pyytämään! eli mulle on käyny just noin mitä sinä pelkäät että jos enemmän lapsia.Minulla on päävastuu kaikesta.Jos haluan aamusta nukkua pitkään niin kaikki aamuhommat odottaa mua kyllä ja sehän iskee vitutuksen päälle justiinsa kun aikataulu pettää heti!Siis esim ruoan laitto,en tykkää enkä kykene tekemään ruokaa jos keittiö lainehtii sotkua.
 
Miten teillä vauvat nukkuvat yöt? Meidän poika nukkuu ihan mukavasti (herää noin 4 tunnin välein syömään) kunhan vaan saadaan nukahtamaan. Miten se omaan sänkyyn nukahtaminen onkin niin vaikeaa? Syliin, sohvalle, sitteriin tai miehen vatsan päälle nukahdetaan helposti, mutta jos pojan laskee omaan sänkyyn niin ei sitten millään tule uni... Haluaisin saada vauvan nukahtamaan omaan sänkyyn niin ei olisi myöhemmin sitten liian hankalaa tuo nukahtaminen. Nukahtaako teidän pikkuiset huoletta omaan sänkyyn? Olenkohan siis nyt ihan liian kunnianhimoinen kun yritän tällaista nukutusta...?
 
Syliin tai sitteriin nukahtaa meillä ja siitä siirretään sänkyyn. Joskus herää ja joskus jatkaa nätisti uniaan. Yöllisten syöttöjen jälkeen saattaa joskus olla vähän hereillä kun laitan sänkyyn, mut nukahtaa itekseen aika pian. Ehkä kerran on saatu nukahtamaan sänkyyn itekseen muulloin kun yösyötön jälkeen. Olis kiva jos nukahtais sänkyynsä, mut en mä mitään paineita ota siitä vielä. Oppii sit kun oppii. Haluisin ekaks säännöllisen unirytmin, niin veikkaan että onnistuu sänkyyn sammuminen sit helpommin, kun on suht säännöllinen nukkumaanmenoaika ja päivärytmi. Nukahtamisen jälkeen nukkuu 3-5h pätkissä. Paitsi jos vaikka syöny yli tuntia ennenkun nukahtaa, sillon yleensä 1-2h päästä pitää pompata sängystä ylös jo. Yleensä pikkuherra nukahtaa yöunille 1-2 aikaan nykysin ja sit nukutaankin 10asti aamulla, jotta mä saan unta niin et jaksan toimia.
 
Meillä tyttö ei aiemmin koskaan nukahtanut syliin vaan tapitti vaan väsyneillä silmillä vastaan. Aiemmin toimi todella hyvin, kun rakensi pesämäisen paikan ja antoi tytön nukahtaa itsekseen. Nyt kaipaa enemmän syliä ja silittämistä kuin aiemmin, vaikka edelleen kyllä välillä nukahtaa itsekseenkin.

Mutta tuo omaan sänkyyn nukahtaminen... Sanoinkin just miehelle, että enpä olis arvannut, että se pinnasänky on tässä vaiheessa niin turha! :D Tyttö nukkuu enimmäkseen mun vieressä. Maksimissaan sen ekan pätkän nukkuu omassa sängyssään. En vaan yöllä jaksa nousta siinä syömisen jälkeen antamaan tuttia useaan kertaan (kun kuitenkin tiputtelee sitä ennen kuin nukahtaa kunnolla) ja heräämisvaiheessa katsomaan, missä vaiheessa tyttö pitäisi ottaa rinnalle. Helpommin nuo molemmat menee, kun tyttö on vieressä.

Nyt reilun viikon verran tyttö on alkanut ilmoittaa väsymyksestään itkulla. Parhaiten rauhoittuu vatsalleen, joten meillä on kyllä suositusten vastaisesti nukuttu vatsallaan monesti yölläkin.

Ensimmäinen pätkä on yleensä se pisin 3-5h, sitten loppuyö mennään 2,5-3h väleillä, välillä syö jopa 2h välein (aamua kohti).
 
Meillä nukutaan aina pinnasängyssä, ei koskaan meiän kanssa. Joku hyöty siitä, et meillä on vaan 120cm levee sänky :D
 
Mekään ei ole otettu poikaa viereen nukkumaan (ihan paria ekaa yötä lukuunottamatta) kun meidän sänky on vaan 140cm leveä. Mut otin pinnasängystä laidan pois ja se on nyt kiinni meidän sängyssä mun puolella. Eli poika nukkuu tavallaan meidän vieressä mutta toisaalta omassa sängyssään :) Ja siinä on sit helppo työntää yöllä tuttia suuhun tai nostaa viereen kun ryhtyy syöttämään.
 
Meillä nukahdetaan illalla klo.23-00 välillä vaunuihin,kannan sitte kopassa omaan sänkyyn eli en koske vauvaan vaan annan olla kopassa.Nukkuun siinä klo.04-05.30 saakka jonka jälkeen nostan viereen ja loppu yö menee siinä kun syö ja nukahtaa tissille enkä jaksa sitä alkaa siirteleen sillä uhalla että havahtuu hereille.
 
Menee ohi aiheen, mutta mua raivostuttaa nyt niin paljon, että on pakko päästä purkamaan johonkin... Oli kiva tänään hakea päiväposti laatikosta, kun siellä oli A4, johon oli kirjoitettu "Talonmiesvuoroon kuuluu myös lumityöt". Talonyhtiön puheenjohtajalta. Kuinka kehtaa laittaa vauvaperheelle tuollaisen lapun! En mä oleta keneltäkään muultakaan, että lumityöt on jo aamupäivällä tehty! Mun huomio menee kyllä kokonaan tytön hoitamiseen ja sitä paitsi mies on viime viikkoina kolaillut vähän joka vuorolla ja hiekottanut pihaa, ettei tarvis kyllä valittaa. Tuo PJ on kyllä sellanenkin myrkyttäjä, että ristus, kun ottaa päähän, että ne on ylipäätään tähän taloyhtiöön muuttaneet! ARGH!
 
Lejon: meilläkin nukkuu Nelli (esikoinenki nukkui) mahallaan, aina. Paitti ulkona vaunussa ja joskus jos nukahtaa tissille rauhallisesti. Muutenki viihtyy sylissäki paljo enempi masullaan ko selällään. Tuttikin pysyy suussa paljon paremmin, kun nukkuu mahallaan. 

Enpäs ole täällä käyny pitkään aikaan.. jotenki helpompi käyä facebookin talvivauvoissa.
 
Miten teillä on isät osallistunu vauva-arkeen sen jälkeen kun ovat palanneet töihin.? Mä jouduin olee pitkät päivät yksin kotona ,mies tekee sellasia 9h tuntisia päiviä ja joulun alla joutu monesti ylitöihinkin. Vauva on meidän ensimmäinen ja pikku neiti on nyt 2kk koht on ristiäiset jotka pidetään kotona. yö valmomiset on kokonaan minun vastuulla ja en oikeen osaa nukkua päivällä jollen ole tosi väsyny ja riippuu myös siitä että miten vauva on nukkunu yönsä. Nukkuu välillä sellasta 5-6 tuntiakin mutta sit välillä nukkuu pätkissä. Riippuu ihan siitä milloin on mennyt nukkkuu illal joka on yleensä 23-23.40 . Joudun nykyään pyytämään että mies kattois hetken vauvaa että mä saan levättyä tai hoidettua kotityöt(nekin jää minun vastuulle) Aina ei mee nallekarkit tasan mitä tehdä 
 
Meillä miehen vastuulla on pääasiassa koiran ulkoilutukset 3krt/pv, mä käyn päivällä vaunulenkillä vauvan ja koiran kanssa. Muuten mies hoitaa sitten kaupassakäymiset, vie roskat jne ja auttelee iltaisin jonkin verran. Mä kumminkin hoidan muuten kaikki kotihommat, paitsi sitten siivouksen joka tehdään yhdessä viikonloppuna. Tää on mun mielestä ihan hyvä työnjako. Oon silti kyl välillä harmistunut kun mies on melkein joka ilta joko kuntosalilla tai sitten esim. lätkämatsissa.... Mutta kyllä me näistä neuvotellaan ja jos mä oon tosi väsynyt niin jättää nämä väliin. Ensi viikosta alkaen mäkin alan saada omaa aikaa kun aloitan salitreenin.

Tikru81: Eikö sun mies auta yhtään missään kotitöissä, edes vapaapäivinä? Kannattaa kyllä levätä vauvan nukkuessa, edes maata sohvalla lukien jotain hömppälehteä jos ei uni tule. Mut ehdotan että sovitte miehen kanssa mitkä hommat kuuluu sulle ja mitkä hän vois hoitaa. Ja mitä tehdään viikolla ja mitkä vois jättää viikonlopulle. Eikä se niin kaaos ole jos on pari viikkoa kämppä imuroimatta (kokeiltu on sitäkin...)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top