Vauva-arkea

Niin piti vielä tulla lisäämään, et tää kakkaepisodi ei kyllä loppunu tohon sotkuun. Ei vauva nukahtanu heti vaan kuljeskeltiin ympäriinsä ja syötiin kai vielä lisää ja pääsin vielä uudestaan vaihtelemaan vaippoja, kun ei herra ollukaan sit ihan valmis vielä. 1,5h hereillä ja herätettiin vahingossa mies siihen puoleks tunniks, kun pikkumies rääkäs protestiks sänkyynlaitolle sillä aikaa kun ite juoksin vessaan. No sai mies hyvät naurut tosta vaippasotkusta, kun kerroin heti :)
 
Kuin usein vaihdatte vaippaa? Mä vaihdan kun toi syö ja yöllä en ollenkaan vaikka kakkaa koko ajan. Kuulemma ei ttartte joka kakasta vaihtaa vielä näin pieneltä.. Niin ja meidänkin ristiäiset on 1.12. :)
 
Me vaihdetaan vaippa oikeestaan joka syötön yhteydessä. Ja aina jos on kakkaa, myös yöllä. Meille sanottiin esikoisen aikaan sairaalassa, että kakan takia ei tarvii herättää, mut kuitenkaan ei kannattais kauaa pitää sitä sontaa vaipassa ettei iho kärsi.
 
Meillä on nyt isänpäiänä ristiäiset. Pidetään seurakuntatalolla. Olis menny muuten pitkälle joulukuuhun, kun tuntuu että viikonloput ihan täys ohjelmaa jo. Ja sitten ois se 2kk mennyt umpeen, musta käy niin helposti et antaa paperit papille, ja ne toimittaa sitten maistraattiin, ei tarvii erikseen ite lähetellä niitä lomakkeita.
 Mä vaihdan vaipan tosi usein, yölläkin. poika kyllä ilmottaa heti kun kakat pöksyssä, ei tykkää yhtään siitä. Uskomattoman nopeesti kyllä aika menee, meidän poika on pian 6 viikkoa, ja tuntuu että ihan just se syntyi.
 
Nopeastihan tämä aika on mennyt, meidänkin poika jo kolme viikkoa :) Kohta alkaa nimiäkin saada pienet, jännittävää. Meillä ei ole nimestä vielä mitään aavistusta, pitäisi alkaa kunnolla asiaa pohtia.

Meillä tuo poika ei taas näytä välittävän kakasta vaipassa ollenkaan, ei siis huuda eikä ihokaan ole vielä kärsivältä näyttänyt. Omaan nenään kakan haju kuitenkin ottaa sen verran, että tulee aika usein vaihdeltua vaippaa.

Ollut ehkä vähän vaikeuksia tottua yöheräämisiin, sillä poika on ihan jatkuvasti syömässä. Viime yönä päätin laskea imetyskerrat, ja klo 23-08 välillä niitä kertyi 14(!!) Ja noiden kertojen lisäksi myös joinain heräämiskertoina riitti pelkkä tutti. Esikoinen söi tässä iässä muistaakseni kaksi kertaa yössä, joten vähän on eri meininki pikkuveljellään. Tällä hetkellä nukutaan perhepedissä, ja on tietysti mahdollista että vauva herää maidon tuoksuun. Perhepeti on vain ollut niin helppo, kun ehtii työntää nopeasti tissin suuhun, eikä esikoinen viereisessä huoneessa ehdi herätä vauvan älämöintiin. Jotenkin olisi kiva päästä vähän vähemmillä yösyötöillä, joten ehkä kokeilemme ensin auttaako omaan sänkyyn siirtäminen.

Tiheät syömiset näkyvät painossakin, joten maitoa ilmeisesti riittää. Sairaalasta lähtiessä vauvan paino oli 2850g, ja eilen lukemaksi saatiin jo 3900g.
 
Me vaihdetaan vaippaa aina kun siellä on tavaraa. Yöllä myös. Ei oo niin suuri vaiva ja kivempi itelle, kun tietää ettei toinen nuku paskat housussa. Meidän poitsu saattaa joskus itkeä senkin takia.

Onko muuten jollekki muulle käyny kanssa niin, et vaippa on falskannu ja pissat on pitkin sänkyä? Mitä ootte keksineet ratkasuks? Muutaman kerran käyny niin yöaikaan.

Pitäis tänään selvittää miten toi nimiasia hoidetaan väestörekisteriin, kun meillä on jo nimi päätettynä ja haluisin pojan paperiasiat kuntoon mahdollisimman pian ettei unohdu mikään.
 
Meille sairaalassa sanottiin että jos vauvaa ei vaivaa, vaipassa vaan vähän tavaraa ; ei kannata vauvaa turhaan yöllä alkaa herättämään. Ja jos iho ok. Toi sitäpaitsi kakkaa heti uuteen vaippaan aina joten sais olla minuutin välein vaihtamassa :D
 
No mä googlettelinkin maistraatin sivuille ja siellä oli jostain esitäytetystä lomakkeesta juttua, mut ei sanottu mistä sen saa ja millon. Odotellaan siis rauhassa postia :) Vakuutusyhtiöönki pitää muistaa ilmottaa, et vauva syntyny.

Tää kaveri herää yöllä aina sen verran, et vaipan voi vaihtaa ihan hyvin :)
 


Mulle tuli ainakin tosiaan postissa aika piakkoin :) Tai no pari viikkoa vissiin meni kun viikon oltiin osastolla.
 
Mä elättelen toivoa, et tällä viikolla jo tulis :) Sais sit sen kelakortinkin, kun sille olis jo ollu käyttöä sunnuntaina lääkärireissulla.
 
Tätä ketjua tuntui niin kummalliselta lukea ennen tytön saapumista, mutta nyt voisin vähän kertoilla, miten meillä on lähtenyt menemään.

Kotiuduttiin sairaalasta siis sunnuntaina 4vrk iässä. Tyttö oli niellyt lapsivettä, oksenteli sitä ja oli huono syömään ensimmäiset päivät. Paino laski hieman yli sen -10% ja siksi päästiin kotiin vasta, kun paino kääntyi nousuun. Eilen oltiin vielä kontrollissa ja tyttö läpäisi punnituksen! Sunnuntaista painoa oli tullut 40g, tuntui itsestä niin vähältä tytön tankkaamiseen nähden, mutta olivat kyllä sairaalassa hyvin tyytyväisiä ja sanoivat, ettei se paino voi noustakaan joka päivä reilusti.

Tyttö ei ole oikein oppinut kunnolla tarraamaan rintaan kiinni, vaan hakee ja hakee ja päästää irti, joten meillä on nyt sitten käytetty rintakumia apuna, jonka avulla tyttö syökin hyvin. Luultavasti kuitenkin jossain vaiheessa voidaan siitä luopua.

Me ei olla vaihdettu vaippaa öisin kuin siinä tapauksessa, että tyttö pitää saada paremmin hereille, että jaksaa syödä eikä nukahtele kesken tai jos tuntuu, että siellä on ylivuotovaara. Eilen olikin niskapaskat lähellä, mutta vaihdoin juuri oikealla hetkellä!

Mies on tämän viikon isyyslomalla ja menee ensi viikon tiistaina töihin. Onneksi tyttö on kiltti tapaus, joten ei suuremmin jännitä jäädä kahden. Ainut ikävä puoli on vain se, että meidän vaunut on edelleen matkalla. Soitin maanantaina liikkeeseen ja sain vain kuulla, että kyllä niiden pitäisi tulla minä päivänä tahansa, kun olisi pitänyt tulla jo. Eihän meillä nyt vielä kiire, mutta ens viikolla oon sitten jumissa tytön kanssa, jos ei vaunut ole tulleet. Autollahan pääsen kyllä liikkumaan, mutta huomasi eilen sairaalassa painokontrollissa käydessä, miten ihanaa on päästä edes vähän ulos, joten jos pääsisi vaunuilla edes korttelin ympäri kerran päivässä niin se riittäisi tässä vaiheessa mulle :D

Ristiäiset meillä on joko 15. tai 16.12, kun miehellä ei muita vapaita viikonloppuja (+yksi päivystys, mutta sekin on vähän riski) ole tässä ennen joulua ja mä en haluaisi viettää joulua nimettömän lapsen kanssa.
 
Eipä tämä vauva-arki ole kyllä ollut ihan sellaista, kun etukäteen ajattelin (kenellä on ollut??). Luulin, että ensimmäisten viikkojen aikana vieraita lappaa ovista ja ikkunoista ja joudumme sanomaan ei vieraille. Mutta lähipiirissä on ollut yhdellä jos toisella nuhaa yms ja eivät ole sitten päässeetkään vielä käymään ja vain muutamana päivänä on ollut vieraita. Toisekseen luulin, että olisi ollut enemmän hakemista vauvan syömisen ja nukkumisen suhteen.

Syömisen kanssa meillä onkin vähän haastetta, kun tyttö on tosi kova pulauttelemaan ja häntä pitää nostella syöttäessä vähän väliä ylös, mutta tämähän nyt on pientä. Summa summarum, meillä on lähtenyt niin hyvin käyntiin, että mä aloin hajoilla torstai-iltana, kun vaan täällä kotona kökin. Mies sanoi mulle, että huomenna meet kyllä käymään jossain ja hän katsoo tyttöä.

Olinkin sitten 30min kasvohoidossa, kun tyttö oli 9pv ikäinen. Enpä olisi voinut uskoa! Kuvittelin, että ehkä tytön ollessa kuukauden ikäinen kaipaan ihmisten ilmoille... Miten teillä muilla, etenkin ensisynnyttäjillä, on pää kestänyt mökkiytymistä? Sain kyllä tuosta tosi paljon lisää virtaa kotona olemiseen ja onneksi eilen meitä kävi läheisimmät ystävätkin moikkaamassa.

Kun ne vaunut saisi ja pääsisi ulos niin varmaan jaksaisi tätä kotona olemista ihan eri tavalla.
 
Mä lähettiin liikenteeseen ja kyläilee jo ennen 2 viikon ikää :D Ja nykyään liikutaan ja mennään paljon.

Eilen oli poika 1 kk ekaa kertaa hoidossa pari tuntia kun oltiin leffassa :)
 
Pää kestää oikein hyvin. Mä olin 10vko jo kotona ennen vauvan syntymää, niin totuin olemaan kotona. Ja vauvan kanssa pääsen vaunujen kanssa ulos ihan sillon kun huvittaa. Meillä on käyny muutama vieras ja ollaan kans ite käyty kylässä. Eilen oltiin tupareissa ja siellä pääsi sit monet kaverit kerralla ihailemaan vauvaa. Ja tää poika hurmas myös miehet!
 
Kiva kuulla, että ootte liikkuneet paljon lasten kanssa jo noin aikaisessa vaiheessa. Eiköhän mekin sitten kohta lähdetä tyttelin kanssa liikkeelle niin pysyy mamma housuissaan :D

Pumppailetteko eväät mukaan tai imetättekö missä ja milloin vain?

Mulla on reilun viikon päästä pikkujoulut, jolloin tyttö jää isin hoiviin muutamaksi tunniksi ja parin viikon päästä menee fammulle hetkeksi, kun töissä järjestetään joululounas, johon mammalomalaisetkin saavat tulla :) Niitä odotellessa!
 
Mä en imetä, meillä on pullo ja korviketta aina mukana kun jonnekki lähdetään. Tai yleensä on. Jos herra on syöny just ennen kävelylle lähtöä, niin ei sillä ole tarvetta syödä sillä aikaa kun ollaan ulkona. Vaatteet kun saa päälle ja pojan vaunuihin, niin kohta jo alkaa kuulumaan tasanen tuhina ja herätys on sit kun päästään kotiin tai saattaa nukkua vähän aikaa vielä vaunuissa kotona :) En oo mitään järkyn pitkiä kävelyitä vielä tehny, mut pikkuhljaa pidennän koko ajan, kun nyt alkaa tuntumaan mukavalta ulkoilu ja voi mennä etanavauhtia nopeempaa tahtia kanssa. Hyvät ulkoiluvaatteet vaan puuttuu. Pitäis hankkia housut ja takki, mut taitaa jäädä ne hankinnat keväälle tai joulun jälkeisille alennusmyynneille.
 
Mä kyllä jotenkin (ainakin vielä) nautin tästä arjesta vauvan kanssa :) Nyt tosin mies onkin vielä kotosalla ensi viikon, eli saadaan rauhassa olla ja levätäkin. Harmittaa vaan, kun mies on virallisesti lomalla mutta huomennakin menee aamupäiväksi töihin :/ On kyllä luvannut laskea tunnit ja pitää sitten vapaina myöhemmin, mutta se on niin kiltti ja tunnollinen että mahtaako kumminkaan pitää... Huomenna pojalle tulee ikää viikko, mikä on ihan hassua kun tuntuu että poika on ollut tuossa vierellä jo ikuisuuden! Hiljalleen tässä opetellaan uusia juttuja: tänään käytiin ekalla vaunu"lenkillä" ja laitettiin kestovaipat (on muuten toimineet vaikka nuo harsot näyttivät eka niin hassuilta että olin varma niiden vuotavan jostain...) Huomenna voisi kokeilla mitä poika tykkäis kantoliinasta... 

Eilen lauantaina oli tuoreet isovanhemmat molempien puolelta käymässä. Oli kyllä kiva nähdä miten mummut ja pappat on innoissaan. Ainoa ärsytys oli äitini kommentti, kun kerroin että poika on nukkunut meidän sängyssä. Että ei kuulemma saisi opettaa vauvaa sellaiseksi. Mä kyllä ihmettelen miten 5 päivää vanhaa voi vielä opettaa millekään tavalle! Ja nykyään kyllä suositaan tuota ihokontaktia, on vauvallekin parempi. Sitä paitsi, mua ei ole pienenä juuri suukoteltu tai sylissä pidetty, mutta haluan kasvattaa omat lapseni juuri sellaiseen hellyyteen että äidin syliin voi aina turvata :D 

Mutta mites teillä jotka imetätte on imetys lähtenyt käyntiin? Mua harmittaa kun sairaalassa ollessa ei kukaan kertonut, että on ihan normaalia että vauva roikkuu koko ekan yön siinä rinnassa kiinni. No mä olin ihan palasina siellä sairaalassa, mieskään ei voinut jäädä sinne kun ei saatu ensin perhehuonetta. Sitten sairaalassa oltiin huolestuneita kun pojalla oli keltaisuutta eikä jaksanut syödä, nuokkui vaan. Ja mä tunsin itseni huonoksi äidiksi kun en olis edes halunnut imettää! En myöskään heti saanut neuvoa siihen otteeseen, ja tuo poika nappaa todella lujaa ja ihan väärin kiinni rinnasta. Niinpä olinkin sitten aivan vereslihalla heti toisena aamuna :( Vei kyllä imetyksestä ilon täysin kun tuntui pahemmalta kuin se synnytys! Nyt oon käyttänyt rintakumeja, mutta haluaisin niistä kyllä jossain vaiheessa eroon, on ne sen verran hankalia koko ajan huuhdella jne. Mutta nyt onneksi tulee maitoa (aika paljonkin) ja poika tuntuu saavan syödäkseen. Hyvän asennon löytäminen vaan on aina hankalaa, eli nyt on koko kroppa selästä niskaan asti aivan jumissa... Tarkoituksena olisi jossain vaiheessa myös pumppailla maitoa jotta mieskin voi syöttää ja mä pääsen vaikka koiran kanssa kahdestaan ulos tai muuten jonnekin itsekseni. 
 
Takaisin
Top