Ihanaa, muidenkin vauvoja kiinnostaa elektroniikka. Luulin jo olevani surkea äiti, kun lapsi vinkuu eniten kännykän ja tietokoneen näytön perään - niin ja kissamukin
Meillä kävi kaamea läheltä piti -tilanne muutama kuukausi sitten. Oltiin mun porukoitten luona ja etsiskelin apukeittiön tasolle vaipanvaihtotavaroita kaapeista. En uskaltanut jättää vauvaa tasolle ja sijoitin vauvan lattialle. Avasin ison kaapin, jossa on pyykkikori sun muuta ja kaivelin vaippapakettia ulos. Vaippapaketin lisäksi kaapista vyöryi yhtäkkiä 1,5 kilon käsipaino noin 30 sentin pudotuksella. Se tippui onneksi muutaman sentin päähän vauvan päästä, mutta rullasi ja kopsahti vauvan päähän. Vauva itki, mutta taisi olla enemmän säikähdystä, koska lopetti heti, kun pääsi syliin. Olin todella järkyttynyt koko illan ja itkeskelin vaan, mutta puhelu anopin kanssa lohdutti, kun se kertoi kanssa haavereita omien lastensa kanssa. Viikon tuntui siltä, että olen maailmankaikkeuden huolimattomin ja huonoin äiti.
Eilen tuli eka hammas seitsemän kuukauden kypsässä iässä! Alas oikeelle yllättäen tupsahti. Tänään oli myös historiallinen päivä: me käytiin ulkoilemassa RATTAILLA!!!!!!!!! Pallero on oppinut istumaan, joten uskalsin kokeilla, mitäköhän se tykkäisi istua rattaissa. Vähän meinasi itkuksi mennä, mutta voitto tuli kotiin ja vauveliini lopulta nukahti sinne. Uskomatonta mutta totta
Ei tästä kantoliinailusta kuitenkaan pysty luopumaan, ku se on tosi addiktoivaa. Joululahjaksi saan vain yhden lahjan, ihanan Oschan hamppuliinan, jonka ostoon puhuin kaikki perheenjäsenet ja lähisukulaiset.