Vauva-arjen kuulumiset ja pohdinnat, ilonhetkien jakaminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Etsijä
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Me hommattiin BabyBjörnin kantoreppu, ei ole vauva vielä tottunut siihen, hamuaa jatkuvasti. Ärsyttää vähän kun siinä on ne kovat muoviset kiinnitysjutut suoraan vauvan pään edessä/vieressä ja kun poika heiluttelee villisti päätään niin meinaa koko ajan pamahdella niihin. Mietin pitäskö niihin väsäillä jotkut pehmusteet vai vaan odottaa että pään hallinta rupee sujumaan paremmin. :p Sen puolesta tyhmästi suunniteltu imo..
 
Säädäpä niitä repun hihnoja, meillä ainakin ne kiinnitysjutut jää tosi alas, vai meinaatko niitä ylempiä nappeja? Ja kun hihnoja selästä säätelet niin vauva tulee korkeammalle eikä oo ihan tissillä.

Meillä ainakin vauva saattaa nuoleskella sitä ylälaitaa tai sitten laitan tutin suuhun.
 
Kommentoin keskiviikkona, ettei meidän poika juurikaan jaksa kannatella päätään vielä lattialla maaten. Ai eikö! Pölhönä en ollut vain hetkeen koittanut! Eilen nökötti päätään hirmukorkealla varmaan 10 minuuttia :D Ja mies sanoi tietäneensä kyllä että jaksaa, en ilmeisesti ole ollut paikalla, kun hän on sitä kokeillut.. Oppii niin nopeasti kaikkea uutta, etten pysy mukana!
 
Meillä päivät menee niin vauhdilla etten oo ees ehtinyt kunnolla käymään täällä foorumilla. Oon kyllä lukemassa käynyt, mnutta siinä vaiheessa kun ajattelee et nyt vastaan niin höpöhöpö siitä mitään tule kun vauva ilmoittaa et on nälkä tai hänel on tylsää tai pitää vaippa vaihtaa tai.. no kyl te tiiätte mitä näitä on :D Ja esikoisenkin kanssa olis kaiketi hyvä viettää aikaa :D Nyt vauva nukkuu ja esikoinen leikkii petseillä omassa huoneessaan, saan siis hetken aikaa tähän koneelle!

Meillä arki rullaa mukavasti omalla painollaan, ollaan oltu koko kesän ajan osa viikoista mun äidin ja hänen miehen luona maalla ja se on ollut mukavaa. Esikoinen pääsee helposti itse ulos ja siellä on tramppaa ja luontoa ja puutarha hoidettavaksi ym. Kerrostalo on vähän tylsä paikka tälleen kesällä varsinkin.

Ens viikolla on Aapon 3kk neuvola, vähän jännittää että kuinka poika on kasvanut! :)
 
Me jäätiin nyt ainakin tiistaihin saakka pojan kanssa kaksistaan ensimmäistä kertaa kun mies lähti taloa remppaamaan pohjoiseen. Vähän jännittää miten tää tulee sujumaan kun ei ole aikuista pitämässä seuraa. Ihmeellisesti moni kavereistakin vaan katosi kun lapsi syntyi, oon kai liian tylsää seuraa nykysin. :D Eniten totuttelua vaatii varmaan tää hiljaisuus kun mies on kunnon sähköjänis ja oon tottunut sen säheltämiseen taustalla. :p

Sunnuntaina meen miehen isän kanssa yhden talon esittelyyn jota ollaan tutkailtu, kun ei tää kerrostalokaksio tuu pitkään meille riittämään ja oishan se oma piha kiva.. Oma äitini tulee katsomaan vauvaa siksi aikaa, uskon että pärjäävät ihan mainiosti kun tuun olemaan vain muutaman tunnin poissa ja äiti on niin tuttu pojalle.

Kohta lähdetään keskustaan vauvanvaateostoksille, meni jo kassillinen liian pieniksi jääneitä vaatteita vaatehuoneen perälle, kasvaa sellaista tahtia et ohhoijaa..
 
Minusta on jotenkin niin mahtavaa että tosiaan meilläkin minun äiti pärjää vauvan kanssa useita tunteja kun on ollut pakkomenoja, ei niin mitään ongelmaa! Pärjää mieskin mutta sillä ei oo niin paljoa mielikuvitusta millä vauvaa voi viihdyttää... kotona mies aina sanoo mulle että anna sille tissiä niin kaikki on hyvin :grin
 
Etsijä: Ohhoi, kuulostaapa tutulle. Mies on täälläkin sitä mieltä, että aina kun pieni kitisee niin tissi suuhun. Tarkoittaa siis sitä, että minusta välillä tuntuu ettei edes suihkussa voi rauhassa käydä. Sitten sama mies on sitä mieltä, että poika kyllä pärjäisi ihan hyvin anopin kanssa pari tuntia jos halutaan käydä jossain. Pientä ristiriitaa ehkä? Ei sillä anopilla kuitenkaan sitä maitoa tule vaikka tissit löytyykin. Ehkä kyse on tuosta mielikuvituksen puutteesta. Mies kun ei ole pikkuvauvojen kanssa aiemmin viettänyt aikaa.
 
Mun mies on kyllä ihan kala vedessä vauvan kanssa. On aina tykännyt enemmän taaperoista kuin pikkuvauvoista, mutta tuo oma vei selvästi sydämen sillä sekunnilla, kun näki hänet! Täysimetyksestä huolimatta meidän toive tasa-arvoisesta vanhemmuudesta on toteutunut aivan täysin, ja usein vauva rauhoittuu paremmin isin sylissä. Naureskelee myös ihan yhtä paljon meille molemmille höpsöteltäessä :) Viihtyy vauva onneksi hirmuhyvin myös isoäidin kanssa, joten lapsenvahti löytyy, ensi viikollakin päästään viettämään hääpäivää ilman huolen häivää.
 
Aida, onneksi kohtalotovereita löytyy :D Mä olen varma sen johtuvan juuri siitä mielikuvituksen puutteesta vaikka muuten on ihan kymppi vauvan hoidossa! Osaa nykyään jopa ihan lässyttääkin :hilarious:
 
Niin ja meillä mies nukkuu töiden jälkeen päikkäreitä. Jos joku kysyy et nukutko päivällä vauvan kanssa, minä vastaan "en ku mies nukkuu" :grin on sillä rankkaa :p Saisin tottakai itekin nukkuu kun nukkusin vaan, mutta touhuun sillon muuta. Ja kellä nyt ei ois kodin hoitoo ja foorumilla istumista :wink
 
Toivottavasti ei olla saatu vatsatautia kun itsellä on ollut tän päivän vähän huono olo ja vauva on ripuloinut vaippaansa varmaan kuusi kertaa tän päivän aikana... Kävis järkeen just kun mies on pois mennään molemmat huonovointisiksi. :D
 
Meilläkin mies kyllä hoitaa vauvaa tosi hyvin. Ja oppi siihen kyllä jo sairaalassa kun ekan vuorokauden aikana teki kaiken muun paitsi minä imetin. Itse kun olin niin hutera synnytyksen jälkeen. Ja jotkut hommat tekee minua paremminkin. Esim. Kylvystä on tullut miesten yhteinen juttu. Ehkä takana on vähän sellaista uskon puutetta omiin kykyihin, minä uskon noiden miesten pärjäämiseen enemmän. Ja nyt kun mies on töissä niin viikolla näkee poitsua käytännössä vain illalla jolloin imumaratooni on kyllä sellainen että rinta pitää olla aina lähellä. Ei siis arjessa näe niitä minun ja pojan muita ratkaisuja pahaan mieleen.
 
Meilläkin pitkään oli niin, että mies ajatteli tissin olevan ainut ratkaisu kaikkeen ja surkutteli sitä ettei pysty jäbää rauhoittamaan (meillä kun ei tuttikaan maistu)... ja siis tottahan se on, että melkeinpä mihin vaan vaivaan tissi tuo ratkaisun. Aluksi sitä itsekin näin ensikertalaisena käytti tissiä jokaiseen ongelmaan ratkaisuna ennenkuin tajusi, että muitakin keinoja toki on :joyful: Nyt kun jäbällä alkaa hieman muodostua rutiineja ja selkeämmin huomaa, että koska pitää vaikka tuudittaa uneen, eikä ole kyse nälästä yms, niin ollaan yhdessä miehen kanssa opiskeltu vauvaamme :) Mies on ihan ehdottomasti parempi tuossa tuudittelussa: minuutti ja jäbä on sikiunessa miehen sylissä :happy: Mun sylissä se menee vähän ähinäksi ja puhinaksi, kun vissiin maito tuoksuu ja tietty sitä tekee sitten mieli heti, vaikka just oltaisiin tissitelty. Iltajumpat isä hoitaa mallikkaasti, nauru ja kiljunta vaan raikaa, kun miehillä on omaa kivaa :woot:

Paljon noilla miehillä oikeasti on varmaan sitä, että kun ei oikein vielä ole sitä lujaa luottoa itseensä ja siihen, että hekin voivat saada vauvan rauhalliseksi ilman sitä tissiä ja pärjäävät kyllä, vaikka se tissi olisikin vähän kauempana, vaikka suihkussa :grinKyllä meilläkin mies vähän haaveilee jo siitä ajasta, että jäbä oppii puhumaan ja liikkumaan, että sitten he tekevät ja touhuavat vaikka mitä ja että sitten hänkin osaa hoitaa! Tietysti nytkin nauttii, kun toinen on pieni, mutta ehkä se vaan on sitten helpompaa heille, kun lapset ovat hieman isompia.
 
Oli tällekin äidille tänään kauhee ihmetys kun tyttö itki pari tuntia putkeen välillä kuitenkin rauhoittuen, ei oo tämmöstä ennen tehnykkään. Liikkeessä rauhottui ja kantoreppuun nukahti hetkeksi,mut heräsi siitäkin hetken päästä. Tissi ei kelvannut, kahta kauheempi huuto alko. Repi vaan nänniä ikenillään *auts!!!!*, sitten vaan yritin ja yritin, kävelin pitkin asuntoa ja VIHDOIN hän rupesi syömään ja rauhottui. Pääsi siinä äitilläkin väsyitku kun ei tiennyt mikä toisella on :( Nyt taas oma itsensä, hikottelee sitterissä. :D
 
Meilläkin on vähäisesti itkevä vauva, itkee vain ihan normaaleja asioita. Se on just rankkaa sit jos tulee vaan sitä itkuu eikä mikää auta, hätä toisen puolesta tulee. Itteekin alkaa ihan surettaa.
 
Kai minäkin voin jo sanoa että nykyään meillä itketään aika vähän :happy: Väsykiukkua ja joskus maha vaivaa edelleen, mutta muuten! Tissiraivareille löysin keinon ripustaa helistimen kaulaani, lopettaa raivot kun isken lelun käteen, tissin suuhun :rolleyes:
 
Tännekin pitää mainita. Maaliskuisia lueskellessa tuli vastaan tilanne, että jonkun 4kk lääkärineuvola oli jätetty väliin toteamalla, ettei ole resursseja toteuttaa sitä. Neuvolatarkastukset ovat kuitenkin laissa säädettyjä, eli kunnat ovat velvollisia järjestämään ne ohjeistuksen mukaisesti. Jos kellään tulee vastaavaa kommenttia neuvolan puolelta, että joku tarkastus ei onnistuisi, niin olkaa tiukkoina. Se on lapsenne laissa säädetty oikeus, että hänet tarkastetaan. Aina niitä lääkäreitä normaalin vastaanottotoiminnan puolelta liikenee, se ei ole yhtä tarkasti lakisääteistä toimintaa.
 
Se on muuten kumma miten niitä kavereita alkaa häipymään kun vauva syntyy. Kai ne kuvittelee ettei enää mistään muusta osaa puhella.. en tiiä. Esikoisen jälkeen mulla ei ookkaan paljon kavereita joia häipyä kun enemmän ja vähemmän kaikilla jäljelle jääneillä on jo lapsia.

Mua oikein ärsyttää kyllä tämä päiväsaikainen kiireinen elämä, kun ei tahdo oikein ehtiä koneella käymään, kännykällä ehdin pikaseen käydä siellä eräässä sosiaalisen meedian paikassa, mutta sekin on aika hätästä. Nyt pääsin sattumalta käväsemään koneella taas, kun vauva tsippas hetki sitten iltapäivän minipäikkäreille ja mies on esikoisen kanssa kaupassa hakemassa aineksia pitsaan :)

Joku imetyskoru/helistin setti olis ihan hyvä tommoseen raivopäätouhuun tai sit jos ympäristö kiinnostaa muuten liikaa niin ettei jaksa tissittelyyn keskittyä. Meillä toistaiseksi pelaa tissittely ilman vippaskonsteja :D n.5min tunnin-parin välein :D Nopee homma :D
 
Nennaemilia. Joo imetyskoru olisi ihana mutta ei oo tullu vielä hankittua :happy: hmm... 5min? :eek: Mitä se vauva loppuajan puuhaa?
 
Kuukiurustakesään. Ei kyllä voi käsittää et jossakin on sanottu tollasta ettei olis resursseja.. Aivan käsittämätöntä......Näin pienten kohdalla vielä..

Imetyskoru. En oo kuullukkaan mistä niitä saa ja mimmosia ne on? Kiinnostuuko lapsi niistä syödessään? kun meillä en usko et kiinnostuis..
 
Takaisin
Top