Valitusketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Voi Bluemoon!! Hammassärky on jotain aivan kamalaa. Tuntuu, että koko pää räjähtää. Toivottavasti lääkkeet auttais edes vähän..
 
Joo, mä oon kans kuullut, että pahimmillaan hammaskipu on pahempi kuin mikään muu. En yleensä laita tuota "en tykkää", mutta nyt oli pakko vaikka olisin voinut valita sen sympatiankin, mut toi vaan on kamalaa. Ja just se, että lääkitsemisen kannalta raskaus on aika veemäinen tila, kun oikein mitään ei voi ottaa.

Oon kuullut, että jotkut saa hoidettua hammaskipua hypnoosilla ja akupunktiolla. Ei vaan taida olla kumpikaan kovin pitkäaikainen apu, jos niistä edes apua saa. Tulehtunut hermo... Auts.
 
Mä en ymmärrä mikä mun oikeeseen nänniin iski viime yönä. Se vaan yhtäkkiä oli ihan hipasu arka ja ollu sitä koko päivän. Välillä vihlasee nii häijysti että pitää ihan irvistää. Viileekään ei auta, ku ei kärsi koskea. :confused:
 
Hammassärylle sanotaan että voi surku!! Tosi paljon sen kanssa tsemppiä, en osaa ees kuvitella! Toivottavasti saat sen aisoihin.....

Peräpukamat, kyllä! Mua on ummettanu herkästi pienestä asti, ja silloin tällöin oikein kovan ummetuksen seurauksena oon kärsiny niistä ah-niin-ihanista pukamista, ja nyt tän raskauden aikana ne on ollu pahempia kuin koskaan. Mulla on niihin joku hoitovoide (en muista nimee, mut apteekista hain ilman respaa) ja lisäks rasvaan ihan Bepalla kun toi hoitava kuivattaa limakalvoja. Oon nyt jo jostain ehkä rv30 asti käyttäny SmartLaxia (joka on sama kun Movicol mutta halvempi) ihan jatkuvasti, ensin 1pss/pvä ja nyt tällä hetkellä 3pss/vko. Ihan vaan siks että maha pysyy sopivan toimivana (tolla ekalla annostuksella oli vähän liiankin vikkelä suolentoiminta!) ja näin ollen myös pukamat kurissa. Aattelin tossa ens viikon lopulla siirtyä jo ennakoivasti takas siihen pussi päivässä -satsiin ja jatkaa sillä toivoen että se auttais synnytyksen jälkeiseenkin ummetukseen ennaltaehkäisevästi. Sellanen on oma hoitosuunnitelma.

Silloin apteekissa esittelivät sellasta uutta pukamanhoitomenetelmää, jossa oli joku tällanen ESINE (kun en keksi parempaakaan sanaa) joka pidetään pakkasessa ja sit se työnnetään peräaukkoon. Siinä on pikkunen tappi joka helpottaa sisäisiä pukamia, ja sit sellanen ns laatta joka jää siihen ulkopuolellte ja auttaa niihin ulkoisiin pukamiin. Hinta vaan huiteli vissiin -öööö-ehkä-30 euron paikkeilla mutta jos itellä olis pukamat tosi pahana nii varmaan sijottaisin siihen. (Just silloin apteekissakäyntihetkellä mulla oli pukama-asiat sillee kunnossa ton SmartLaxin ansiosta ettei kutissu tms, mut halusin voiteen koska luin kauhutarinoita siitä mitä pukamille voi synnytyksessä käydä niin halusin heti hoitaa ne pois...!) Muita konsteja en oikein keksi, paitsi että sit vaan reippaasti pyllistään lekurille. Eka kannattaa varmaan tosiaan kävellä pokkana apteekkiin ja siveilemättä selittää tilanne, vaikka onkin vähän arka/ nolo aihe...

Jopas tuli tarinaa pukamista - ihme että mä aina jaksan jauhaa kaikesta ns ällöttävästä kaikkein yksityiskohtaisimmin! :D
 
Mä mietin täällä, että ihan ensimmäinen asia mitä pakastimessa haluan pitää, ei ole anaalitappilaatta. Meillä välillä vieraat käy myös pakastimella, ja se voiv aiheuttaa hieman ruokahaluttomuutta.
Pakastevihannespussi? No se on siinä sen anaalivehkeen vieressä...
 
Mä en myöskään tiiä haluaisinko tunkea jääkylmää tappia anaaliin. Tosin jos se ois viimonen konsti ni kai sitäkin sitten pitäis kokeilla. :D
Mulla ei tiettävästi ole peräpukamia. Ei satu eikä kutita mihinkään. Että kai sen ilmeisesti teksteistä päätellen tietää jos niitä olis?
 
Kyllä sen tietää jos on! :/ onnea teille joilla niitä ei ole! :)
 
Saiskohan jonkun jalat puuduttavan piikin "hieman" etukäteen? :grin Menee hermo tähän jalkojen särkyyn.. Puutuu ja sitten särkee vaikka olisi maaten.. Öisinkin valvottaa kun tyyny jalkojen välissä auttaa ehkä puoleksi minuutiksi ja taas alkaa särkemään ja pakko vaihtaa asentoa :mad:

Toinen makuuasentoa häiritsevä tekijä on hengenahdistus kun tuntuu, että keuhkot painuvat kiinni kurkunpäähän eikä henki kulje kunnolla.. Ja mies muistaa muistuttaa, että hänkin kuulee sen kyllä öisin!! (Kuorsauksen muodossa.. :sad001 ), ei kovin hehkeä olo ja kun vielä itsekin herää siihen!
 
Mä en pysty enää meneen ollenkaan makuulle muun muassa just ton hengenahdistuksen takia. Yötkin vietän sohvalla istuma-asennossa, just fiksailin majaani vähän paremmaks. Sellanen mekanisminen laiskanlinna olis ihan omiaan nyt! Kyllä me ollaan jo puheltu et saisko sellasen mahdutettua olkkariin, vai luopuisko jopa toisesta sohvasta ja ostais niitä kaks. Esikon pikkuvauva-aikaan meillä oli sellanen, ja muistan viettäneeni siinä mooooonen monta yön tuntia kun neiti oli tissillä pari tuntia putkeen eikä senkään jälkeen suostunu oleen ku sylissä.. Tuli katottua TäydellisiäNaisia dvd:ltä silloin. Tällä kertaa taitaa vuorossa olla Lost.
 
Täällä kans vois yks ottaa sen puudutteen jalkoihin! Varsinkin jalkateriin ja sääriin.. särky välillä uskomatonta!! Ja keuhkot, voi ne kaipaa niin happea! Nukun kyllä öisin, mutta kun lempiasento on ollut selin eikä se toimi enää ollenkaan.. Joka kerta kun kampean iteeni kyljeltä toiselle niin herään.. Valas kääntyy! Joulun aikaan kuorsaaminen oli pahimmillaan ja heräsin omaan kuorsaukseen ja siskokin kysy päiväunien jälkeen epäuskoisena että sinäkö se olit?!?!

Joten Mariel, samassa veneessä, ei mitenkään hehkeää.. :sad001
 
Mä en pysty enää nukkumaan, ku selälläni. Kädet puutuu heti, jos nukkuu kylellään. Kädet on kyl kipeät aamulla joka tapauksessa.
Neuvolasta neuvottiin, et nostais sängynpäätyä 10cm, ni se vois auttaa. En ehkä ala virittelemään sängyn jalkojen alle mitään (neuvola ehdotti kirjoja sängyn jalkojen alle), tekee ennemmin jonkun tyynyvirityksen.
Ois vaan niin ihanaa nukkua kyljellään... No, kohta.
 
Täällä kans olen muutaman kerran herännyt omaan kuorsaukseeni. Kitalaen pehmeästä osasta se ääni tulee, joten en tiedä jatkuuko synnytyksen jälkeen

Naama turvoksissa, ollut jo pari kuukautta. Peilistä katsoo ihan vieras ihminen, vaikka esim. työkaverit ei varmaan eroa huomais. Joinain öinä herään siihen, että ranteita pitää vähän heilutella, ettei kädet puudu. Satunnainen ongelma, eikä liity kylkiasentoon.

Kynnet katkeilee. Ne on kovat ja hauraat.

Pään limakalvot olleet turvoksissa jo kauan, ja vasemmasta sieraimesta tulee välillä verta, mikä on itselleni todella epätavallista. Samaan tilaan liittyy korvien lukkiutuminen.

Alapää turvoksissa, siis limakalvot. Ummetus. Silmät kuivat. Unettomuus.

Mutta sitten: ei selkäkipua, ei alapään kipua, ei juurikaan supistuksia. Eli kai sitä pitää osata olla onnellinen.
 
Mä taaskin niin haluaisin nukkua sellällään! en oo voinu puolenvälin jälkee ku tulee pahaolo ja huippaa. Olenkin joutunut nukkumaan vilttirulla paidan sisällä etten vahingossa käänny selälleen, on ihan kamala herätä siihen huimaukseen ja tuntuu siltä että oksennan välittömästi. Supistuksia ja noita vuotoja lukuunottamatta ei ole hirveästi mitään vaivoja, helpolla olen päässyt.:)
 
Mä oon odottanut, että milloin se paha olo selällään maaten oikein alkaa!
 
Sain nukuttua viis tuntia putkeen! Mutta siihen se sit jäikin. Kädet niin turvoksissa ja kipeet ja puutunu etten saanu enää peitosta tartuttua kiinni et oisin saanu kiskastua sen päälle. Liottelin hetken kylmässä vedessä ja se vähän autto. Myös naama turvoksissa ja nenän limakalvot niin että ei meinaa henkee saada ja niistäessä tulee paksua verta. Jalat kipeyty myös taas. Ne oli jo muutaman päivän vaivaamatta mut tänä yönä taas hirvee pakotus. Ja tukala menkkapakotus ja selkä kipee ja ja ja...kaikkee löytyy taas :|
 
Lila, kun oisin tuossa viime vkolla tienny jostain pukamatapista niin varmasti oisin hakenu!! Oli se tuska niin kamala! Nyt še kipu alkaa oleen kokonaan selätetty, pukamat pienentynyt ja osittain jo vetäytynyt takas. Jäljellä on kutina, jota hoidan bepalla ja lämpimillä suihkuilla. Näitä hirttyneitä pukamia kun ei ite pysty takaisin työntämään...

Lila, mulla on kans taipumus selittää tarkkaan näitä "ihania" asioita. Miehenkin pakotin katsomaan kun pukamat oli pahimmillaan, että tajuaa mistä valitan :grin En tiiä oisko kannattanut... Nyt viimeistään sen käsitys mun alapäästä muuttu :oops: Naurettiin et kivat mielikuvat miehellä kun taas seksiin uskaltaudutaan :p
 
Onneksi tuo vaiva alkaa helpottaa, pipanat! Ne kohjut on varmasti todella inhottavia peräpuolella, kun itselläkin vaivasi niin paljon tuossa etupuolella, eikä sieltä kuitenkaa tarvinnut mitään ulos työntää :-)
Nyt on takana loistavasti nukuttu yö, ja sen seurauksena ruoto niin kipeenä, et kävelykin on yhtä vaappumista..
 
Täällä ei voi nukkumista helpottaa tyynynkorotuksilla, eikä tuossa mekanismituolissa nukkumisella.. Selässä kun on tuo niin mukavasti edelleen tuntuva 30 cm rautatanko joka ei anna sitten puolta milliä periksi, mutta jos koittaa korotusta laittaa niin tuntuu kuin selän puolen kylkikaaren luut antaisivat kyllä enemmänkin periksi, eikä tunne ole mukava :mad:

Selällään ei pysty nukkumaan kun tuntuu, että todellakin on se melkein 3 kiloa vauvaa päällänsä painamassa, sen hetken kun on selällään kylkeä vaihtaessa tuntuu ilkeältä.. Öisin vielä koko vatsan alue tulee araksi ja varsinkin ylävatsalle keskelle tulee kummallinen todella arka paikka :eek: Ja jos joskus on erehtynyt selälleen nukkumaan, niin tulee vierestä huitaisu kylkeen kun edesauttaa kummasti kuorsausta.. :oops: Itsellä kyllä suurikin toivo, että lakkaa öiset metelöinnit kunhan vauva syntyy, viimeksi oli samaa ongelmaa ennen selkäleikkausta, jolloin keuhkot kasassa ja yöt hiljenivät kun ne palautuivat normaaliin mittaansa.. Josko sitten nytkin.. Lyhytaikainen oli miehen yörauha kun kasvava vatsa palautti ongelmat kun edellisestä oli juuri toipumassa :grin

Yöt ei ole hyviä, jollei saa nukuttua, mutta sitten kun saa nukuttua niin ei sekään ole hyvä kun on liian kauan ollut samassa asennossa ja joka paikka kropassa kipeä eikä meinaa päästä kävelemään vessaan kun herää siihen, että on pakko mennä :p

Mutta miten onnellinen saakaan olla, että tämä kaikki alkoi vasta näin loppuvaiheessa raskautta!! :rolleyes:
 
Mariel, oletko päässyt pelkopolille tai synnytystapa-arvioon sen selkäleikkauksen perusteella? Siis kivunlievitykset ym.?
 
En ole.. Neuvolassa kyselleet vaan välillä, että onko se selkä ollut kipeä raskauden takia..

Mieskin jo sanoi heti alkuun neuvolassa, että häntäkin mietityttää miten selkä sitten vaikuttaa synnytykseen ja tiedän, että melko negatiivisesti asentojenkin kannalta kun se on nytkin joko pystyssä tai täysin maaten miten pystyy olemaan..
Kysyin edellisellä neuvolan terkkarikäynnillä, että onko tulossa synnytystapa-arviota.. Tuolloin antoivat lääkäriajan siihen "liian aikaiselle" ajalle kun olivat koko asian nähtävästi unohtaneet eikä sopivia aikoja enää ollut saatavilla.. Tuo siellä tehty arvio olikin sitten yhtä tyhjän kanssa.. Ainoa mitä lääkäri sanoi, jonka yhdistän lapsen ulostulon mahtumiseen oli toteamus, että "häntäluu sulla on tossa".. Okei.. Oon kyllä melko kauan tiennyt, että ihmisellä ja mullakin jopa, on häntäluu.. Muutoin ei sanonut mitään suuntaan eikä toiseen.. Kun itse kysyin silloin kokoarviota niin sanoi sen, että melko pieni, vähän päälle kolmekiloa.. Nyt kun on noita syntyneiden painoja katsellut niin eikös se aika keskivertoluokkaa ole tuo päälle kolmekiloinen.. o_O Ja kun huvikseni kysyin, että osaako antaa senhetkistä arviota niin heitti luvun 2300g.. Joka lukee sen viikon kohdalla tuossa neuvolasta saadussa Vau-kirjassa.. Eikä omaan päähäni mene se, että lapsen pitäisi olla pieni ja kuitenkin tuolloin olisi ollut kirjassakin ilmoitettu keskivertomitta painonaan..

Lääkärikäynnillä kyselin silloin myös sitä kivunlievitystä josta myös kirjoitin aiemmin.. Että estääkö tuo tanko esim sen epiduraalin, joka itselle kaiken lukeman tiedon jälkeen tuntuisi mieluisimmalta.. Niin lääkärin toteamus oli, että siitä pitäisi laittaa maininta tietoihin, eikä sitä ole ja ettei tiedä asiasta, mutta kyllä ne sitten siellä sairaalassa tietävät.. Ja nauroi päälle että jollei nyt sitten luomuna halua synnyttää..

Lääkärin ajatuksenjuoksua kuvannee hyvin se, että kysyin myös tuolloin, että olisiko vielä perhe-/synnytysvalmennuksia jäljellä, kun emme ole yhdestäkään tietoa saaneet.. Niin sanoivat ettei enää nyt ole, mutta seuraavalla terkkarikäynnillä voi kysyä josko keväällä olisi taas ja pääsisi.. En edes ajatellut miten typerä tuo lause oli ja sanoin vain sen suoraan miehelle sen enempiä ajattelematta neuvolan pihassa.. Hänellä sitten ajatus juoksi hieman nopeammin tuolla hetkellä ja kysyi silmät suurina, että mitä me SILLOIN ENÄÄ siellä tehdään?? :grin
 
Muokattu viimeksi:
Takaisin
Top