Valitusketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla krampit oli toistuvia edellisessä raskaudessa ja niitä ootellessa. Muistan ottaa vitamiinit vaihtelevasti, mutta silloin söin kyllä säännöllisesti.
 
Sama täällä. Asia saatiin kuitenkin hoidettua kun sain pikkuiset raskausraivarit ja kaadoin joka ikisen viinapullon ja tölkin viemäriin huudon saattelemana. Ukko rupes hieman ajattelemaan asiaa ja ei ole moneen kuukauteen juonut kuin kerran firman palaverissa. :-)

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Just joo.. mulla ukko juo useamman kerran viikossa ja ei kyllä todellakaan auta viinojen pois kaatamiset ja huutamiset!
 
Kummasti sitä alkaa kiinnittää toisen juomiseen enemmän huomiota kun itse ei voi mitään ottaa. Ainakin mulla kävi niin esikoisen kanssa. Monilla miehillä kuulema tulee "paniikki" raskausaikana, että nyt pitää juoda ja mennä kun vielä voi.. Putkiaivot!! Kun sitä tukea tarvis jo nyt kotona. Mä sain kans esikoista odottaessa kunnon kilarit jossain vaiheessa ennen puoltaväliä ja "pienen hiljaisuuden" jälkeen viesti meni perille.. Kiittelikin kauttarantain asiasta myöhemmin lapsen synnyttyä! Eihän sitä absolutiksi tarvi heittäytyä, mutta joku järki sentään! Eipä ne miehet aina kaikkee ymmärrä ennenkuin niille takoo vähän järkee päähän :grin
 
Täällä sama ongelma. Muutenkin mies viikot töissä muualla ja viikonloppusin menee juomiseksi. Lupasi olla selvinpäin, mutta vitut. Huomenna olis rakenneultra ja tänään vielä tissutteli. En tiedä jaksanko enään. Oon ihan piipussa. Soitin sille mitä kuuluu ja kännissä tokas että mun pitäis kasvaa aikuiseksi. Oon niin väsyny, mutta kroppa käy niin ylikierroksilla stressistä ja lisääntyneestä aineenvaihdunnasta etten saa unta. Raivoan ja itken. En kehtaa kertoa kellekkään että menee huonosti. Ei auta kuin toivoa että tulis jonkun näköstä tolkkua tähän. Oon vaan niin tajuttoman yksinäinen ja huomionkipeä.

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Iem kuulostaa kyllä siltä m, että sulla on syy ollakin vihainen. Oletteko puhuneet asiasta asialliseen ja ei syyttävään sävyyn? Onhan se helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki sympatia kyllä nyt kuuluu sulle. Toivon että asiat edistyy ja mies alkaa tajuamaan ja tukemaan sinua


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Täällä on toisinpäin. Kun mies joutuisi yksin juomaan niin todella harvoin juo ja silloinkin hyvin vähän. Olen kyllä kade, kun niissä tilanteissa kun se nauttii alkoholia olisi itsekin kiva ottaa lasi viiniä tai yksi drinkki. Tietty sosiaalinen elämä on muuttunut aika lailla, mutta ainakin on yksinkertaista arpoa kuskia kuin kaikissa arvoissa on mun nimi.

Mun mielestä olisi tosi tärkeää päästä puhumaan toisen aikuisen kanssa mieltä painavista asioista. Joko vastaus on omaa mielipidettä vahvistava ja saa vähän avautua, tai sitten joku ulkopuolinen antaa perspektiiviä. Vaikkei kaikkea kertoisikaan, niin voihan kertoa että miehen asenne pännii, hormonit myrskyää ja tuntuu ettei jaksa.

Iem, pystyttekö juttelemaan asioista niin että mies olisi selvinpäin ja sulla ei hormonit riehuisi? Musta tuntuis tosi pahalta jos mies toteaisi jotain tollaista, vaikka kännissäkin. Toki toisten parisuhde on räiskyvämpi kuin toisten, mutta yhtä hyvin kai voisit tokaista samat sanat miehelle sen juomisesta.
 
PiPaNat: oliski ensimmäinen lapsi kyseessä niin ymmärtäisin hyvin että iskee paniikki kun on lapsi tulossa mutta meillä jo neljäs joten se "tekosyy"ei nyt tässä asiassa päde. Toivon mukaan kaikilla ensi kertalaisilla on kyse vaan siitä panikoinnista. Vaikka ne ukot ei ookkaan raskaana ja niillä ei hormoonit hyrrää niin yhtä paljon niiden mielialat asioiden suhteen vaihtelee ja sitten kun ne raukkaparat on niin tunnevammasia niin eihän ne osaa niitä tunteitaan käsitellä saatikka puhua niistä joten usein ratkaisuna on ottaa sitä pirun alkoholia. Koittakaahaan kanssa toverit jaksaa.. yleensä tilanne rauhoittuu kun vauva syntyy. :)
 
Pakko tähän alkoholikeskusteluun tunkea nenäni, sillä itse jäin hiljattain leskeksi kun nelikymppinen mieheni kuoli maksakirroosiin. Meni tosi lyhyessä ajassa tosi huonoon kuntoon eikä tilanteelle voitu tehdä mitään vaikka olikin kokoajan hyvässä hoidossa. Ei juonut päivittäin paljon, harvoin oli varsinaisesti humalassa, mutta tissutteli kyllä säännöllisesti. Eli ei tarvii olla rappiojuoppo. Ihan perusterve, nuori, liikkuva ja terveellisesti syöväkin voi lähteä ykskaks. Eli jos teidän miehet juo useita kertoja viikossa, niin kannattaa vedota jo ihan siihen että haluaisitte niiden olevan hengissä ja isinä lapsillenne!
 
Viime viikolla flunssa, joka vaan jatkuu. Ja tänään sitte heräsin siihen, että silmätulehdus kaiken päälle.. No ainaki tulee levättyä, jossei muuta :)
 
Ärsyttää että on itse puusilmä. Ollaan joka maanantaiaamu luettu yhdessä (minä luen, mies kuuntelee), että kuinka se alkio kehittyy sikiöksi ja sikiö edelleen vaivaksi. Öh, autocorrect. Siis vauvaksi.

No, tänään sitten tajusin lukea sivun ylälaidassa olevan tekstin, että 23. viikko tarkoittaa viikkoa 22+0 - 22+6. Eli ollaan koko ajan luettu viikko perässä. Ja olen pitänyt päiväkirjaa isommista asioista, joita ollaan tuolloin tehty. Eikä se nyt pidä paikkaansa.
 
Ärrrrrh! Väsyttää, väsyttää, väsyttää. Lähen ysin jälkeen nukkumaan. En saa unta, sydän laukkaa ja kolme kertaa saanu kusellakin käyä.. Mies lähti Englantiin työreissulle ni ei oo ketään ees tuhisemassa vieressä :(
 
Noni, tänään herätty molemmissa silmissä ihana silmätulehdus, ja torstaina pitäis mennä töihin? Edelleen kurkku kipee ja nenästä tulee, en ees kerro mitä! Kyllä ne työterveyslääkärit pihistelee saikkua!! Jos tää huomenna on edelleen yhtä hirvee, mä en kestä :D
 
Viidettä päivää toinen korva lukossa ja ihan kuin vettä ois välillä. Kauheita päänsärky kohtauksia ja huimausta :( myös oksettaa ja ruoka ei meinaa pysyä sisällä.. Neuvolassa sanoin tänään, niin ei reagoinut mitenkään. Ois voinut ees vilkasta korvaa, että onko tulehdusta. Ärsyttää :( nyt sitte erikseen varata aika omalle lekurille, joka on kuukauden lomalla.. Huoh..
 
Mulla on korvat oireillu kesästä asti. Menevät lukkoon aina välillä, mut ei mitään kipuja tms. Eka luulin, et ne johtu töissä tuulettimen puhalluksesta, mut vaiva jatkuu ja on ehkä lisääntynyki.
Eikai korvavaivat voi raskauteen liittyä?!? o_O
 
Asiaa tutkittua, niin voi olla raskausoire juu! Mutta mulla korva on tosi kipee, plus huimaa!? Ehkä mä vaan kuvittelen..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top