Valitusketju

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla tosiaan pahentunut ihon kutina ihan järkyttävästi, lähinnä just vatsa syyhyää ja kutisee kokoaika. Bebanthenista, abobasesta yms ei oo mitään apua eikä ihossa näy mitään ihottumaa, hilseilyä tms, niinkuin yleensä jos iho kuiva ja kutisee.. alan jo panikoimaan raskaushepatoosia, pakko varmaan pyytää lähete labraan että varmistavat asian. Jotain helpotuskeinoja kyllä kaipaisin, jos joltain niitä löytyisi!
 
Sainkin jo heti huomisaamuksi lähetteen labraan, että tsekataan maksa ja sappiarvot. Lisäksi suositeltiin neuvolasta, että varaisin ajan lääkärille närästys, kutina, palleakipu ja uniongelmien takia, itse kuitenkin ajattelin odottaa vielä huomiseen, jos kuitenkin helpottaisi ainakin toi närästys uusien lääkkeidenmyötä. Tosin oonhan mä jo kolme päivää niitä käyttänyt.. ärsyttää, kun ei haluisi olla ylihysteerinen, muttei toisaalta ottaa turhia riskejäkään. Vaikee tietää mikä ois järkevää...
 
Mä olen todennut nyt kun oon jatkuvasti ravannut (useimmiten turhaan) lekurissa että oikeastaan muuta vaihtoehtoa mulle ei ole kun mennä ja tarkistaa tilanne. Kuitenkin kyseessä useimmiten myös pikkusen hyvinvointi, joka on tietenkin kaikista tärkeintä...jos jotain sitten sattusi niin kaikki empimiset tuntuis tosi vähäpätöisiltä ja turhalta. Ollaan niin isojen asioiden äärellä että itse olen ajatellut tehdä niin ettei myöhemmin tarvitse katua kun ei tehnyt mitään..tämä tietenkin aiheuttanut aika monta turhaa reissua ;) mutta parempi niin kun että myöhemmin joutuisin miettimään olisinko voinut tehdä jotain.
 
Jotkut sanoikin tuosta nukkumisesta, siitä ei tule enää mitään.:sad001 Vessassa täytyy ravata vähintään kahden tunnin välein, pitää nukkua vilttirulla selkää tukemassa, tyyny mahan alla ja jalkojen välissä, eli kyljen kääntäminen on melkoinen prosessi. Kaikista tyynyistä huolimatta alemman jalan reittä alkaa aina jossain vaiheessa poltella ja puutua ja on pakko nousta hetkeksi jalkeille. Joinakin öinä tulee vielä jotain omituisia hetkiä, kun takaisin nukahtaminen on mahdotonta. Siinä sitten makaan parikin tuntia hereillä ja seuraan kelloa.:confused: Viime yönäkin pisin yhtäjaksoinen pätkä jonka nukuin oli puolitoista tuntia, muuten heräsin tai juoksin vessassa puolen tunnin välein. Jos tätä jatkuu vielä loput kuusi viikkoa, niin oon kyllä synnytyksessä ihan poikki.
 
Torakka mulla on ihan samanlaista touhua nuo yöt. Ja kun päivätkin menee esikon kanssa lentäen ja kotihommat päälle, oonkin miettinyt että miten sitä jaksaa synnyttää/sitten kun vauva valvoo ym. Huh. Pitäisi itsekin osata ottaa päivisin rennommin ja antaa asioiden roikkua mutta se ei istu mun luonnolle sitten yhtään. Varsinkaan nyt kun joulukin on tulossa. Voi tätä naisen elämää :)
 
Juu. Täällä ei öisin ole edes mitään erityisiä vaivoja, eli paikat ei puudu, ei kipuja tms. mutta silti pompin pystyssä vähintään 3 kertaa yössä (eli puolenyön ja aamukuuden välissä). Eli taitaa olla kaukana ne yöt kun saa nukkua koko yön yhteen pötköön.... Ehkä sitten kun lapsi on 3 vuotta... Toivon kovasti, että tulokas olisi kiltti ja ihana lapsi, joka oppisi suht nopsaan nukkumaan edes sen 6 tuntia yhtä putkea.
 
Ainaskin yhdellä kaverilla tilanne on se, että joutuu vähintään kerran yössä nousemaan kun jompi kumpi muksuista heräilee tai itkeskelee yöllä. Sen mieheltä meni varmaan kaks vuotta, ennen kuin tajusi, että vaimo käy joka yö lapsien luona, vaikka ei enää ookkaan imetyksiä tms. mies vaan on niin sitkee uninen ettei herää vaikka vieressä posahtaisi, eikä vaimo viitti itte herättyään enää miestään tökkiä ylös.
 
Mä poden huonoa omaatunto siitä, et pyörin kaikki yöt, eikä mies saa nukuttua. Mies onneks ite totes tänäkin aamuna hymyssä suin, et kohta se on joku muu, kuka pitää hereillä. Väsynnyhän se oli, ku mikä, mut kiva, et ei kiukuttele siitä mulle. :love017 Ite saa jäädä kuitenkin kotii ja toinen tekee aivotyötä vaativaa duunia...

Pari kertaa yössä käyn vessa ja juomassa ja sit kylkeä pitää kääntää vähän väliä. Selällään nukun jonkun verran, viime aikoina se on kyl alkanu tuntuu jaloissa... Kylellään nukkuminen ei vaan aina onnistu, ku poika alkaa potkimaan/tönimään ihan hirveesti mahassa, jos häntä ei huvita olla siinä asennossa. :rolleyes:
Sit tietty noi kissat... Toinen metsästää öisin meille hiiriä (leluja) ja tuo sängyn viereen ja sit tunkee mun ja miehen väliin nukkumaan. Muutenkin kuuma, ni sit karvapatteri tulee viel lämmikkeeks. Ei olla viel alotettu kissojen eristystä makkarista, tosn pinnasänky ei o kiinnostanu niitä lainkaan, et voi olla et ei alotetakaan. Sit ne varmaan vaan huutais oven takana...
 
Saako valittaa?! Eilen illalla alkanu alaselän kipu vaan voimistuu ja voimistuu.. ärkkk... pakotin itteni kaverinkaa kahville ja tuntuu et se kostautuu.. nukahdin kumminki reissun päätteeks sohvalle ja mies vaan naureskellu esikon kanssa ku kuorsaan :D kiva... no hyvä et ees joskus saan nukuttuu ku yöt kans menee valvoessa tai siis heräillessä.. millon mistäki syystä.. suurin syyä sama kun teillä, kääntyminen tai vessa reissut..
Olen valitukseni valittanu.. kiitos..
 
Aaaaäääöööaöaöaöaarrgh!
Mies oli viimeyön reissussa. Tuli kotia puol5 ja olin tehny ruuan valmiiks. Söi ja samalla luki lehteä. Tai oikeestaan kaks lehteä. Siitä sit suoraan yläkertaan koneelle tekeen oman yrityksensä jotain juttua, eikä kiitosta ruuasta tai siististä kodista. Mä siivosin astiat ja ruuat. Ja tein vielä kinkkupasteijoita. Sit rupee kuuluun hirveetä vittusaatanaperkelettä ja meen kattoo että mitä tapahtuu ja voinko auttaa. No joku laskutusjuttu ei toimi ja tokasee mulle että voisit katella jonkun toimivan laskutusjutun tähän kun sulla sitä joutavaa aikaa on. Tuhahin ja nostin vähän toista kulmaa ja ynähin vaan että jjoooo.
No jätin sen ylös kun ei muuta keskustelua tullu. Keitin teetä meille ja vein ylös pasteijoita ja teet. Siinä se mussutti niitä ja katteli samalla sit laskutusohjelmaa. Samalla kun sillä palo taas hermot ku mac ei suostu joitain ohjelmia ees aukaseen. Eikä kiitosta pasteijoista.
Lähimpä sit takasin alas, kun olin saanu itekin syötyä pasteijan. Tässä nyt sitten puolisen tuntia oon vaan maannu sohvalla. Taijan lähtee kohta suihkuun.
 
täälläkin valivalia. Vatsa tuntuu niin raskaalta ja nukkumaan mennessä mikään asento ei tunnu hyvältä. Tuntuu kuin 'painetta' ylävatsalla ja ilmaa ei sa kunnolla. Johtuu varmaankin siitä kun kohtu korkeimmillaan. Onneksi tätäkään ei ihan jatkuvasti ;) miehelle aina kerron tuntemuksista ja kuvailen miltä tuntuu ja toinen koittaa ymmärtää :D

onneksi verenpaineeni oli neuvolassa taas normaalit, olivat viime viikolla käynnillä kohonneet mutta johtui kai huonosti nukutusta yöstä. Nyt enemmänkin paineet olleet alhiset aamuisin ja tuntuu että pääsee kunnolla liikkeelle vasta puolen päivän jälkeen.
 
Välillä tuntuu että mies ei ymmärrä miten raskasta tää on, vaikka raskauteen ei sinänsä sisälly mitään suuria ponnistuksia (synnytystä lukuunottamatta:)). Toisena päivänä mieskin on kuin aurinko ja juttelee mahalle ja toisena on kun myrskyn merkki kun HÄN ei ole saanut nukutuksi minun möyryämiseni takia. Välillä taitaa tuo rakas puoliso unohtaa että en valita jokaista kipuani ja ole kiukkuinen koko ajan vaikka en ole oikeastaan nukkunut viimeiseen kuukauteen kunnolla.
Varsinkin nyt kun mulla on vielä liikunta kieltoa jäljellä ja kaikki koirien ulkoilutukset ja raskaammat kotityöt (kuten imurointi) on miehen kontolla, niin jaksetaan kyllä valittaa kun on rankkaa.
Voi kun voisi päiväksi vaihtaa osia, niin veikkaan että olisi ihan tyytyväinen osaansa jos joutuisi päivänkin olemaan raskaana.:wink
 
Jaa-a, 34+3 ja nyt kahteen yöhön ei ole voinut nukkua mahallaan. Alempi jalka suorana ja saman puolen kylki venyy ja kipeytyy, toinen jalka koukussa. Ja poika potkii ja nyrkkeilee kun olen mahallani, viime yönä hikkasikin, mitä en ole kuin kerran aiemmin tuntenut. Ja nukahtaminen muutenkin vaikeaa. Päivällä taas en muuta tekisikään kuin nukkuisi, mikä tietysti voi selittää yön nukahtamisvaikeudet.

Joulukuisilla taisi olla ketju "viimeisen kolmanneksen oireet", missä useammallakin oli unirytmi muuttunut. No, kyllähän tämä muuttui jo ennen kuin jäin töistä pois, ettei kai kokonaan ole omaa syytä? Jotenkin kestää paremmin sen, että johtuu raskaudesta kuin sen, että omaa syytäni kärsin univaikeuksista.
 
Mua ärsyttää nää kurakelit :mad: Vois jo loppua nää ja tulla vähän pakkasta ja lunta!!! Ei kyllä kauheemmin huvita ulkoilla yhtään ylimäärästä. Musta tuntuu, että mua väsyttää enemmän tämmösillä pimeillä sadekurapaskakeleillä ja kaikki kantaa koko ajan hiekkaa yms muuta sontaa sisälle. Että tämmöstä valitusta täällä :wink
 
Kolibri, oliko labrat kunnossa? Vai oliko bilirubiinit tai jokin muu koholla?

Mulla itselläni muuten kaikki kunnossa, mutta valvon pikkutunneille. Nukun muutaman tunnin, näen painajaisia, herätän miehen kokeilemalla onko se vielä vieressä, pohdin onko herätyskello unohtanut herättää, sitten herään sen (miehen) uuden kännykän ihan maailman kamalimpaan herätysääneen ellen ole valmiiksi hereillä, en saa enää unta ja nousen aamupalalle.
Kun mies on lähtenyt töihin, nukun tunteja. Herään, teen jotain pientä, muutaman tunnin kuluttua olen valmis taas nukkumaan, nukun useamman tunnin.
Illalla ei väsytä. Sitten kun alkaa väsyttää, en saa unta. Pyörin ja etsin asentoa (mitä ei tapahdu päivällä), näen taas painajaisia ja nukun katkonaisesti muutaman tunnin.

Mitä ihmettä?!?!

Muoks. Ei bilirubiini kun sappihapot. Mutta siis hyvä, ettei ollut!
 
Muokattu viimeksi:
Mä valvoskelen ja pyörin aamuyöt! Heräilen 30min välein jos oon nukahtanu! Ja pitäis nukkua varastoon,et jaksaa kun vauva syntyy... Jep jep!!
 
En minäkään saa enää nukuttua varsinkaan aamuöisin. Lääkärikin sano, että koita nukkua sitten, kun poika on koulussa, mutta ei oikein onnistu sittenkään. Lepäilen kyllä, jos siltä tuntuu. Oon koittanu olla stressaamatta ton nukkumisen kanssa ja nukun sen, mitä nukun! Ei se uni mulle stressaamalla tule.
 
Maksa ja sappiarvot kunnossa! Suurihelpotuksen huokaus ja huojennus. Sitä en sitten tiedä johtuuko tuo vatsankutina ihan vaan vauvan kasvusta ja nahan venymisestä..? Epämiellyttävää se on, mutta hyvä ettei vaarallista! :) Täytyy varmaan ensviikolla soittaa ja kysyä, uskaltaisiko rasvata kortisonilla, jossei meinaa noilla muilla keinoin helpottaa. Mitään riskejä kun ei haluaisi ottaa.
 
Alkaa olla aika tuskaista tämä oleminen. Luulin, et vauva olisi jo hiukan laskeutunut, mutta eilen vasta alko kunnolla henkeä ahdistamaan. Eikä tämä tunnu helpottavan ollenkaa. Ylös nousin kolmelta, hetken sain äsken torkuttua, mutta tämä ahdistus on jotain ihan hirveetä. Huomenna ois lääkäri, mutta tuskin tähän auttaa muu kun synnytys. Ja sitä saa parhaimmillaan odotella tammikuun loppuun asti.. On hiukka epätoivoinen fiilis, viikkoja 35+5, kuukausi vielä laskettuun. Onneks lapset on vielä tämän viikon hoidossa, niin saa levätä edes vähän.. Onko muilla samaa vaivaa? Oletteko keksinyt jotain helpotusta oloon?
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top