Uusi Vauva kuumeilu

Vielä on kyllä turhan tuoreessa muistissa ne avautumiskivut, vaikka loppujen lopuksi ei ne kovin kauaa olleet niin kamalia, ehkä puolisen tuntia. Mutta kyllähän ne silloin sen verran järkytti, että säilyy muistissa vielä hyvin pitkään. Ponnistaminen oli kyllä nyt niin helppoa, että sikäli on jäänyt kyllä hyvä muisto synnytyksestä. Ja kun ei tällä kertaa repeämiäkään tullut. Mutta saa nähdä. Itsekin olen sitä miettinyt, että miten sitä sitten osaa lähteä sairaalaan, jos sillä kertaa matkaa onkin enemmän. Jos asuttaisiin sitten muutaman vuoden päällä siellä, missä haluaisin, niin matkaa sairaalaan olisi puolisen tuntia. Eihän se paha ole, paitsi jos yhtä myöhälle menisi lähtö kuin viimeksi. SItten syntyisi lapsi autoon. Ja jos sattuisi vielä nopeammin tuo avautuminen tapahtumaan, niin... Pitäisi varmaan neuvolassa tehdä hyvät sotasuunnitelmat synnytyksen varalle! Olisi se mielenkiintoista, äiti tarvitsee tukea ja terapiaa, koska edellinen synnytys oli kohtalaisen helppo luomusynnytys. :D
 
Voi nauroin kyyneleet silmissä tuolle Hellin unelle :D

Oikeasti ihan kamalaa että pieniä synnytysosastoja ollaan lopettamassa niin monella riskit lisääntyvät samoin matkasynnytysten määrät lisääntyvät.

Mullekin kätilö antoi kehuja synnytyksestä, kun tuli seuraavana yönä juttelemaan. Se tuntui niin hyvältä, aivan ihana kätilö vanhempi nainen.
 
Mä oon myös ajatellut, että ehkä tuota omaa synnytystä ei niin kovin kehtaa ruveta äitiysneuvolassa märehtimään, jos sinne vielä päädytään! Olipahan nopeesti ohi ja paljon huonomminkin olisi voinut kaikki mennä. Ja lopputulos oli täys 10 :)
 
Marbles: Mutta onhan sekin synnytys ja jos se on välttämätön tapa synnyttää, niin mieluummin niin kuin, että äidille tai vauvalle kävis huonosti. Toisaalta pidän kyllä ite sektiolla synnyttäneitä sankareina. Oikeesti en voi millään kuvitella kuinka kipeetä se tekee! Tai siis ei sillä syntymähetkellä, mutta toipuminen siitä. Tehollakin oli yksi äiti, jolle tehny sektio ja kyllä sitä ajatteli, että pääsinpä ite helpolla. Olin synnyttänyt tiistaina ja keskiviikkona istuin autossa lähemmäs kolmen tunnin matkan eikä tuntunu miltään. Tämä äiti oli pyörätuolilla katsomassa pientään eikä voinut olla siinä kuin pienen hetken, kun alkoi tuntua niin pahalta. Voin vaan kuvitella sen tuskan, kun joutuu makaamaan sängyssä ilman lasta niinkin pitkiä aikoja. Itse olin erossa ainoastaan noin vuorokauden ja kaikki vierailuajat pystyin olemaan läsnä, kun Helsinkiin asti päästiin.

Meillä oli Vammalaan puolen tunnin ajomatka, Tampereelle on tunnin ajomatka. Eli hyvissä ajoin sais kyllä olla tekemässä lähtöä. o_O
 
Mäkii tulin siihen tulokseen että ajoissa lähetää kolmattaki synnyttämään. Jos mä oottaisin kotona et supistukset on tarpeeks säännöölliset ja niin kipeitä ettei pysty olemaa, ni ei välttämättä laitokselle ehitä. Mul on kummassaki synnytyksessä ollu pitkät latenssivaiheet(1,5vrk) ja jo sen aikana on sairaalaan menty. Ekasta ku laskettii synnytys käynnistyneeks meni 6h ku synty ja tokasta 3,5h. Kummalki kerral oltu 12h ennen virallista käynnistymistä sairaalas ja silti tä tokan kohal en ehtiny saamaa epiä enkä spinaalia. Tosin hullu ku oon niin en taida seuraavas synnytykses ees haluta niitä, vaan koitan päästä mahd. pitkälle ilman ja sit ilokaasulla loppuun(jos)
 
Mulle tulee ihan tippa linssiin, kun lukee noita teidän synnytystarnoita.. niin kovasti halusin synnyttää luomuna, mut ei kai sille minkään mahda jos ei vaan onnistu. Kyllä mä oisin ne kivut kestäny, mut neljättä tuntia kun ponnistuttaa, mut vauva ei etene synnytyskanavassa, niin ei kai tuo auta.. mä kyl olin iha poikki jo kun sektiopäätös tehtiin. Enkä ikinä, IKINÄ enää halua sitä ilokaasua. Se pisti yökkäileen ja veti pään myrskylle.. ja löin sen maskin niin kovaa aina naamaan, et mun nenänvarsi oli ihan kuhmulla ja punainen.. Ihanaa, miten toiset on synnyttäny niin upeasti.. se oli minunkin harras toive silloin, mut pääasia on, et poika tuli lopulta ulos terveenä ja hyvinvoivana. :)
Itseasiassa, oon vähäks aikaa onneksi unohtanut jo koko synnytyksen. Mulla on jääny oman synnytystarinani kirjoittaminenkin kesken.. pitääkin kirjoittaa se loppuun, ettei unohdu.
 
Mä tajusin sektion jälkeen, että ei sillä synnytystavalla ole merkitystä, vain lopputulos merkitsee. :) Mua ei haittaa yhtään, että tuli sektiolla, olen vaan tyytyväinen. Monelta huolelta säästyttiin... Jos tällasia mörssäreitä (4,8 kg) synnytän, niin mieluummin tosiaan sektiolla.. :D
 
Eihän sitä koskaan tiedä miten seuraava synnytys etenee. Vaik mulla noi kaks on ollu niin helppoja, voi sen kolmannen kans ongelmia tullakii. Ainaha voi olla vaik väärä tarjonta,etinen istukka tai jotai muuta.

Ja tosiaan, jos yhtään isompi vauva tulis seuraavaks ni sit mulleki tulee repeämiä. Tyyne ku tuli ulos, ni hartiat tuntu tuol vähän turhankin raastavilta. Tyyne paino sen 4040g.
 
jeps..ei mullekkaan jäänyt mitään "traumoja" synnytyksestä..Paitsi ne stanalliset supistukset alussa ennenkuin sain epiduraalipuudutuksen. En olis kyllä selvinny ilman sitä :D. Mie jopa vetäsin unet siinä "synnytys pöydällä" kun epiduraali vaikutti ei ollu mittää kiirettä eikä mittää meitsiltä taju pois :D. Tosin meijän tyttö oli niin pikkunen et ponnistelut meni helposti. Sen vaan synnytyksen jälkeen muistan kun tytsy tuli maailmaan ni miltei heti totesin et miu maha hävis :D :D vaikka ei se raskausmaha ollut mikään iso mut silti....
 
Kaikkein hupaisinta siinä mun synnytyksessä oli että kun lapsivesi oli mennyt 00.15 niin soitin ohjeen mukaan polille ja sieltä sanottiin, että ohjeemme mukaan odotetaan 12h lapsiveden menosta. Käykää rauhassa nukkumaan ja tulkaa huomenna ennen puolta päivää. No siinä sitten koitettiin miehen kanssa nukkua. Mieheltä se olisi onnistunutkin, mutta minulla, vielä mitä ! Supistukset alkoivat kivuliaina ja säännöllisinä alle tunnin kuluttua lapsiveden menosta. Ei tullut nukkumisesta mitään, naurattaa vieläkin koko juttu :D
 
mä sain lähtee synnärille heti kun vedet oli menny.olis varmaan ollut eriasia jos ei ois menny yli.tai no yli ja yli mut yli 40 vkoo.
 
Mulla alkoi tihkua vett, mutta ei mennyt kuitenkaan kaikki. Sanottiin, että sairaalalla on oltava viimeistään aamu 9. No supistukset voimistu, joten oltiin siellä jo 04. Vieläkin höyry nousee päästä kun ajattelen sitä SVO:n kärttyistä takakireetä akkaa! Sori avautuminen.
 
Täälläkin toinen saa tulla heti kun on tullakseen :) Raskaus oli helppo. Synnytys oli helppo, aamupäivällä olin vielä töissäkin kun illalla lähdettiin synnärille. Synnytyksen jälkeenkään ei ihmeempää kremppaa. Vauvakin on ollut aivan huippu, 2kk alkoi nukkua jo läpi koko yön :) Täällä on siis mamma saanut kauneusunensa. Eihän tässä muu mietitytä, kuin että miten kaikki vois mennä näin sujuvasti toisellakin kerralla. Varmaan odotettavissa 9kk oksentelua sängyn pohjalta, parin päivän synnytys ja koliikkivauva :)
 
Minäkin soitin sitten uudelleen synnärille, että mitäs nyt tehdään ja sanoivat että lähtekää tulemaan kun siltä tuntuu. Oltiinkin sitten 03 pintaan siellä.

Mulla myös oli helppo raskaus ja synnytys, jos toinen on joskus tullakseen niin saa nähdä voiko toinen mennä yhtä putkeen..
 
^ Se toinen ei mene samalla tapaa :grin Meillä esikoinen nukkui yöt heti kun kotiin päästiin ja muutenkin oli mielestäni "helppo vauva". Mies jo tän toisen raskausaikana oli sitä mieltä, että tää ei tuu olemaan yhtä helppo että ei vaan voi. Itse olin tuudittautunu siihen ajatukseen, että tottakai on yhtä helppo, miksei olisi. Noh, vauvat on erilaisia jopa samassa perheessä olevat! Nyt olenkin saanut kaikilta ystäviltä ja tutuilta ja sukulaisilta kuulla, että pääsittekin ekan kanssa liian helpolla ni sietää teijänki vähän tietää mitä se vauva-arki oikeesti on :grin
Ja olen kyllä sitä mieltä, että vieläkin hankalampaa voisi olla.. Joten kolmas kerta olis sitten varmaa ihan jäätävää :grin
 
Meillä on ollut niin että isosiskoni nukkui yöllä - minä päivällä... :D Sen takia äitini sanoo että ollaan päästy liian helpolla kun jäbä on perinyt isänsä unen lahjat :)
 
Mä kans luulen, että jos seuraavalla ei ole mitään tämmösiä sydänvikoja tai allergioita jne. niin sitten on varmasti edes se koliikki. :wink Ja no, jos ultrassa näkyis jokin poikkeavuus, niin en tiedä kestäisinkö toisenkin lapsen kanssa saman rumban mitä Santun kanssa…:sad001 Sitä tarvis miettiä tosi tarkasti mitä sitten tehtäis.
 
Takaisin
Top