Uusi tammikuu 2011

Oikein hyvää iltaa ja terveisiä Lohjalta!

En oo jotenkin saanut aikaiseksi tulla palstalle, kun koko ajan on jotain sähellystä (jos ei muuta, niin Benji sitten säheltää...).

Loma on ollut ihana! Olen saanut oikein kunnolla nauttia ajasta perheen kanssa. Benjikin sai nyt esim. Oulussa ollessa kunnolla leikkiä äijän kanssa. :) Treffit Saparon kanssa jäi valitettavasti väliin, kun mun siskolle tuli oksennustauti, enkä uskaltanut lähteä sitä tartuttamaan eteenpäin. Meille sitä tautia ei onneksi tullut. 

Niin siis, ollaan tosiaan nyt täällä Lohjalla vielä maanantaihin saakka, joten jos joku tänne viikonlopun aikana olisi tulossa, niin mennään ihmeessä vaikka kahville! 

PRANA! Tervetuloa takaisin! Don't be a stranger. 

Halipossulle paljon jaksamisia vikoihin päiviin ennen vauvan syntymää. Nostan kyllä sulle hattua (samoin kuin teille muillekin pallomahoille)! Välillä saa kyllä itkeä ja purkaa tunteitaan.

Pitää mennä kohta Maarisen blogia lukemaan, ja Venlan pitkiä hiuksia ihastelemaan. :)

Bunnille tuuletuksia pippelikuvien johdosta! :D emoticon

Amppu: voih, ei varmastikaan ole helppoa sumplia noita eläinjuttuja... En valitettavasti osaa kyllä sanoa tuohon ongelmaan mitään järkevään, joten tsempittelen vain täällä taustalla, ja toivon, että löydätte ratkaisun joka on hyvä sekä teille, että lemmikeille.

Tuli noista teidän puhumista lastenohjelmista mieleen: mitähän pitäisi ajatella omista kasvatusmetodeista, kun lapsi nappaa kaukosäätimen, tuo sen mulle ja sanoo "baby"? Siis pyytää mua laittamaan BabyTVn päälle...Krhm. Voisin ehkä rajoittaa vähän... No, täällä Suomessa ollessa ei BabyTVtä olekaan. Välillä olen näyttänyt jotain pätkiä YouTubesta, kun mankuminen ja tuhman teko on oikein käynyt hermoille. 

Niin, ja sitten nuo Hennasin mainitsemat Cerazettet... Mähän olen niitä syönyt nyt jo pidemmän aikaa, ja oli ihanaa, kun menkat pysyivät pitkään poissa. Muutama kuukausi sitten ne kuitenkin vihdoinkin alkoivat, mutta pysyivät tosi niukkoina. Noooooh. Nyt mulla on kuukauden sisään sitten tokat menkat menossa, nämä viimeisimmät ovat kestäneet 14 päivää, ja loppua ei näy! Perhana! En kestä! Pakko mennä vaihtamaan pillerimerkkiä sitten, kun lopetan imettämisen. 

Jaahas, äiti ja isäpuoli kuorsaavat jo tuossa vuodesohvalla (olen Benjin kanssa valloittanut heidän makuuhuoneensa), joten voisi olla hyvä aika lopetella tältä erää.. :D

Tulen vaklailemaan palstan tapahtumia huomenna taas!
 
Perjantaita mammat!

Halipossun "purkauksesta" muistui mieleen omat itkukohtaukset tytön ollessa pienen pieni. Väsymys ja hormonien mellastus ja siihen vielä pieni lapsi - jaksamista sinne suuntaan!

Pranametristäkin "näkyi" vilahdus pitkästä aikaa... :-)

Pitää vielä mainita... Yritin saada neuvolalääkärille ajan, että tarkistaisi tytön korvat. Kaikki ajat menneet maaliskuun puoleen väliin saakka! On täällä meidän seudulla niin paljon "pallomahoja" ja syntyneitä vauvoja, että ajat ei meinaa riittää. Huh!
 
Hellouta!

Ulkona näyttää olevan jälleen auringonpaisteinen päivä. Hyvä päivä sairastamiseen siis. :( Muhun sitten iski tuo samainen tauti kuin poikiinkin. Eilen jo sitä ihan odotinkin, kun Aleksi aivasteli ja yski suoraan mun naamalle niin, että roiskeet piti kuivata pois. Kurkku on tosi kipeä, pää on ihan "ontto" vaikkakin täynnä räkää ja jo eilen nukkumaan mentäessä sanoin ukolle, että nyt tää pöpö menee mun keuhkoihin. Astmalääkkeet olivat aikansa eläneet, joten tänään toivoin tuliaisina apteekista uutta satsia avaavaa lääkettä sekä kortisonia. Miks just nyt piti jonkun pöpön iskeä, kun mä olen muutenkin heikoimmillani? Tai ehkäpä just siks. Mur! Yöllä valvoin puoli neljästä eteenpäin. Joskus seiskan aikaan sain vasta uudelleen nukahdettua, kun olin tehnyt tyynyistä pesän sohvalle. Siinä istuma-asennossa sain lopulta hetkeksi ummistettua silmät. Pojat heräilivät kasilta ja tulivat yläkertaan mekastamaan, mutta siitä huolimatta olin niin poikkipuhki, että nukuin pari tuntia. Aleksi alkaa olla vähän parempi. Viime yön se nukkuin kiltisti omassa sängyssään, vaikka unissaan useasti kitisikin. Edes vähän helpotusta elämään.

Niin joo, ja viime yönä joskus kahden hujakoilla heräsin vuoden tauon jälkeen kunnon suppariin! Kivuton, mutta niin selvä, että mietin jo hetken, että joko... Mutta ei todellakaan vielä. Nyt sanon, että onneksi, koska räkätautisena synnyttäminen vois olla aika tuskaista, kun ei henki kulje. Jos vaikka antais sittenkin vielä odottaa itseään muutaman vuorokauden.

Pranalle täältäkin huikkaus, että sut kyllä huomattiin eilen! :) Ja kiva, kun Ailimekin jaksoi tulla piipahtamaan. Harmi, kun ei taaskaan päästä treffaamaan...

Hennas mainitsi noista neuvolalääkäreistä. Mä en koskaan edes yritä saada niille mitään ylimääräistä aikaa, ei niitä aikoja varmaan meilläpäin edes jaeltais. Hyvä kun ne pakolliset käynnit pääsee lääkärille hoitamaan. (= ihan syvältä!) Kyllä se olis terveyskeskukseen mentävä jonottamaan, jos haluaisi julkista puolta käyttää. Meillä on onneksi vakuutus, niin ei niin hirveesti haittaa käyttää yksityistä lääkäriasemaa.

Mutta joo, tosi kurjaa kun ei pääse lääkärille silloin, kun olis tarvetta! Tai ainakaan kohtuullisessa ajassa...maaliskuun puoliväliin...HUH, HUH! Meidän neuvolan täti kurkkasi kerran mun pyynnöstä mun korvat. Jos siellä olisi ollut tulehdusta, olisin sitten mennyt lääkäriin. Tätikin sanoi, että (pahan) korvatulehduksen kyllä tunnistaa, mutta muuta ei osaa sitten sanoa/ tehdä. No se nyt ei ole mikään yllätys, kun ei se korvien kurkkiminen normaalisti niille kuulu, mutta mä onneksi tuolloin vältin sitten turhan ja kalliin lääkärireissun.

Nyt vielä hetkeksi pötkölle, jos Aleksi suvaitsisi nukkua vielä hetken. Oon niin veto veks. Kuumeinen olo, mutta ei kuumetta. Ja koko ajan sellainen outo tuskanhiki ja lisäksi vielä alkavaa migreeniä. Lyötyä on helppo lyödä uudelleen, mutta vois kyllä jo riittää...

Aurikoa teidän muiden päivään!

 
 
Terve!

Voi voi... iltasella luin vielä Halipossun väsyitku-purkauksen! Kuulostipa se kovin tutulta! Sinä olet kyllä varsinrohkea pieni (+) possunen, kun saat sanottua asian. Ja se kun esitit siihen päälle, että "HIRMUISTA ULINAA!", niin en malttanut olla tirskahtamatta. Tuommostahan se on, ku kaikki voimat on tiristetty ja apua EI JUURI SILLOIN OLE. Kaikki väsy ja voimattomuus muuttuu oikeutetusti itsesääliksi ja isoon itkuun! Oon monesti omien itkujen jälkeen miettiny, että mitenkohän usein se minun "super-mummini", kymmenen lapsen äiti on omaa HIRMUISTA ULINAANSA itkenyt lehmiä lypsäessä, piilossa, essun helmaan... mutta se onkin naisten eräs hienoimista selviytymiskeinoista. Laueta itkuu, puhdistavaan, voimauttavaan!

Ja vielä Halipossulle rohkasun sanaa. Luulempa että luontoäiti nyt sinua järjestelee vauvan tuloon. Lepäät se taudin pois ja saat synnytykseen vauhtia ja jaksat ihan varmasti. JAKSAT. Minä muistutan sinua niistä ihmeellisistä hormooneista,  jotka äidissä räjähtää synnytyksen hetkellä. Ei siinä mikään maailan mahti ole esteenä, kun UUTTA JA IHMEELLISTÄ ELÄMÄÄ SYNNYTETÄÄN. Sinä olet sen välikappale ja sinusta pitävät huolta suuremmat voimat! Niin.

Ja eipä sitten tarvitse sairastaa, kun vauva on jo kotona! ps. kiitos muuten niistä taannoisista D-vitsku selvennyksitä!

Ailime LOHJALLA!!!!! Meistä VAAN 80 kilsaa!!!!! Ooooooo.....
SE jalkahoitola ei ihan just tähän saumaan vielä vissiin ole auki, mutta ens kerralla!

hennas, ei mulla olis edes tullu mieleen, että voisin yrittää saada neuvolalääkärille aikaa, jos lapsi on kipeänä! Hyvä idea! Luulen silti, että se on pakko mennä terveyskeskuksen puolelle jonoilemaan. Sielläkin saa varautua parin päivän jonoon, ellei ole päivystys luontoista asiaa. Itselleni viimeviikolla varasin just aikaa pahoiksi muuttuneisiin rytihäiriöihin ja sain sen VASTA ensiviikon keskiviikolle. Siihen saakka popsin vanhoja nappuloita ja koitan olla pelkäämättä. On tääkin.

Mitäs meidän perheen vekarasta..... Niin, tuota omaa tahtoa sitten on! Samoin kuin BENJI siellä, niin täällä kiikutetaan kaukosäädintä ja "lauletaan" maamampaapa.. sitä muumi-tunnaria. Höh! ITekseen se on sen opppinu... parista kerrasta. Ja tänään hän keksi, miten avataan kellariin johtava ovi! Viuh! kuulosteli omituisia ääniä ja sen jälkeistä hiljaisuutta. Sitten äkkäsin, että eikaivaan.. ja siellähän se seistä tökötti. Ovi auki sepposelleen ja tyttö ensimmäisellä betonisella porras-askeleella. Minäpä siihen muutaman juoksuaskeleen, kunnes älysin että rauhallisesti kannattaa mennä tilanteeseen. Ettei tuoinen säikähä ja kieri alas kellarin pimentoon... Hui. Nyt siihen on pakko laittaa se inhottava lapsilukko.Meillä siis kellarissa on kylppäri, sauna ja pyykkitupa ja pannuhuone ja ja ja .. VÄhän väliä siellä ramppaa joko isäntä tai minä.

Oool  rait.......... jotakin sitä vissiin pitäs alkaa...
 
Kiitos lämpimästä vastaanotosta!

Kyllä minä taas tasaiseen käyn, olette sen verran hyvää seuraaemoticon  Kellarinportaat, eikä! Tosi pelottava tilanne Maarisen silmien edessä. Noitahan tulee, kun muksut huomaavat koko ajan uusia paikkoja, mihin ennen ei ole yltänyt (ovenkahvat, pöydän päälle jne) ja sinne mennään tai sieltä kiskotaan alas kaikki. Tiskipöydän reunan tuntumaan ei voi enää jättää veitsiä tai muita vaarallisia. Eikä lukottomiin kaappeihin naperon ulottuville. Valo oppi kiipeämään laatikoiden päälle missä kissa makoilee usein ja on niin ylpeä taidostaan, ettei aina huomaa varoa ja itkun kanssa on alas tultu pari kertaa. Itku loppuu jo nopeasti, kai se on Valo tottunut mätkäyksiin ja siihen että sormet ovat millon minkin  välissä.

Haa! Ruokablogi jossa oletan olevan kasvissapuskaa?Ailime, tuon otan asiakseni kurkata joku päivä. Omassa haaveessa olisi laittaa käsityö/kasvisruokablogi, mutta kun ei viitsi nyt. Ei ehtisi kunnolla perehtyä eikä ylläpitää ja missä välissä niitä herkkuja ja näperryksiä sitten ehtisi tehdä. Hamaan tulevaisuuteen siirtyy meikäläisen ura bloggaajana. (oliko oikea termi?) kiva kuulla että loma on ollut kaikinpuolin onnistunut.

Amppusen elukkaongelma on kyllä niin hanurista. Enpä haluaisi sinun saappaisiisi. Mietin kuinka tuskallista se itselle olisi, ensiksikin miettiä että kummasta luopuu jne. Mutta eläimen parasta kun ajattelet ja tiedän että niin teet, pääset varmasti ratkaisuun ja hyviä koteja on varmasti. Tuttu perhe joutui talonsa valmistumista odotellessa laittamaan kissansa sijaiskotiin. Vuokrakämpän naapuri otti asiakseen tehdä heidän ja kissan elämä hankalaksi. Nyt taitaa talo olla valmis ja kissa oikeassa osoitteessa. Kovasti myötätuntoisia ajatuksia sinne teille, lopulta kaikki kuitenkin aina järjestyy.

Ukot tuli kylvystä ja meidän pikku-räpsyripsi tuijottaa pikkukakkosta. Se on suosikki meillä. Ei ohjelmat vaan juonnot ja tunnarit. Kaukosäätimiä pikkujätkä käyttää välillä paremmin kuin me itse ja tv:n kimpussa on välillä rasitukseen asti. Pelko että kaataa töllön päällensä on todellinen ja raivareita tulee kun pitää poika poistaa telkkarin luota. Se olis niiiin kiva lelu!

Palaillaan!

 
Iltaa!

Pranametrista toden totta on ihana kuulla taas! Onneksi löysit tiesi takaisin! Ja älä sure, vaikka joutuisitkin hetkeksi kauemmas, niin täältä meidät taas löytää! :)
Ja ilmeisesti kaipailit kasvisruokablogivinkkiä? Tässä kaverini, herkut on mmmmmmmaittavia ja kerännyt blogimaailmassa aika hyvin tunnettuuttakin: http://kurpitsamoska.livejournal.com/

Halipossun koettelemukset saa mut surkuttelemaan, voi kun voisin olla avuksi! Ei ehkä tosiaan uskalleta tautia tulla hakemaan, mutta jos jotenkin muuten voin olla avuksi, niin ilmoittelethan! Ja onneksi koiruuskin on päässyt lepolomalle, yks asia vähemmän huolehdittavana! Mut oot kyllä niin supermamma, että nää viimeiset päivät voi vähän sairastellakin ja sitten taas on puhtia uudelle pienelle, kuten Maarinenkin jo sanoi!

Amppu ja kisuongelma... Voivoi, kurja juttu. En osaa auttaa, toivottavasti sijaishuolto löytyy kisumisulle, että ei tarvii jännäillä siellä näitä asioita!

Venlan seikkailumatkat! Huh, onneksi ei tosiaan käynyt kuinkaan! Maailmasta löytyy vielä mooooonta uutta ja jännää, pelottavaakin kolkkaa. Malttaisivatpa nää meidän muruset vielä pitää ne ei-taaperoturvalliset ovet kiinni!

Nyt on niin hirveä nälkä, että eksyttävä keittiöön! Sitä ennen kerron terkut Paskamutsilasta; 
Tulin töistä himaan just ku Joona oli käymässä puuropöytään, joten päästin hoitajan kotiin ja aloin itse lappaamaan ipanalle puuroa naamariin, ja siitä normi-iltameininkien lailla iltapesulle ja maidon kanssa petiin. Maito juotu ja mä lähdin pois. Huoneesta alkoi kuulua lähes samantien huutoa, mutta mä tulkitsin sen olevan nyt vaan joku protesti siitä, että olin päivän poissa ja Joona oli hoitajan kanssa kotona, että sen takia ei halua nyt käydä unille vääntämättä. Joku 10min se siellä huuteli, kuulin kun heitti tutin ja unipupun lattioille, joten aattelin käydä ne kerran sille nostamassa ja kippaamassa pojan petiin... Vaan ei se siellä ihan protestikseen karjunut, vaan oli sitten päättänyt vääntää sonnat vaippaan! Ja tää äiti-tyyppi täällä aatteli vaan "pahinta" uhmaikäisestään ja antoi toisen siellä karjua paskoissaan :DDD Nyt on paskat vaihdettu, ipanalle annettu vielä pien satsi maitoa uudestaan ja rauha maassa, ihan protesteitta.
(Haha, eri fontti paljasti mun laiskuuden! Kopioin siis suoraan toisaalta, minne just olin saman tarinan vuodattanut :D)
 
Lauantaista päivää.

Nyt en sen kummemmin jaksa kirjoitella. Täällä olen kyllä kovasti ollut mukana Venlan seikkailuissa ja Ampun kisun tilanteessa. Maariselle kiitokset ihanista sanoista! <3 Voimaannuttava itku, totisesti!

Mä olen tosi pipinä. Eilen tuli tähän päälle vielä migreeni ja nyt flunssapöpö on todellakin kietonut lonkeronsa mun kauhkoihin. Astmalääkkeillä onneksi nyt pärjäilen ihan ok. Eilen meinasin jo sairaalakierrokselle lähteä hakemaan apua, kun eihän tietenkään mistään Panacodeista ole hyötyä migreenin suhteen, jos pää meinaa oikeesti räjähtää. Nyt on onneksi vähän parempi olo, mutta ihan velttona on silti koko kroppa. Tänään on mun LEPOPÄIVÄ ja mies hoitelee päävastuullisena poikasta. Koira on onneksi edelleen hoidossa ainakin huomiseen.

Poistun pötköttelemään.
 
Heippa!

Voi mikä kiva päivä. Menoa ja meininkiä, mikä tosin meinaa myös sitä että oon aivan loppu ja poikakin meni äsken jo nukkumaan... Oltiin ostamassa takka (uuupea siitä tuli, sellainen valkoinen laatikonmallinen kiiltävä kaakelitakka kuten aiemmin kerroin) ja sitten syötiin kaupungilla anopin laskuun ja sitten pojan serkun synttärit päälle. Synttäreillä parasta oli jättiakvaario kaloineen, niitä piti ihastella koko ajan. Kerrottakoon myös, että meillä ei ole tietokonetta (siis pleikkaria tms) eikä tule; mies pelasi Nintendo wiitä, pöytätennistä, ja poika taapersi sen jalkoihin. Minä ja anoppi huudettiin molemmat miestä nimeltä ja että VARO, mutta se ei kuullut eikä nähnyt mitään, meinasi huitaista poikaa päähän. Pikkaasen kilpailuviettiä tuolla minun armaalla.........
Pikkuvauvalle pitäisi hommata sänky. Poika on pinniksessä ja on etsitty jotaki hyvää sänkyä pikkuvauvalle ja nyt taisin löytää. Munamies on telkkarissa ja mulla tuli vedet silmiin sen laulusta :D
Onpa sekavaa tekstiä, Halipossukin täällä vielä hääräili. Parannu pian ettei tarvitse ponnistaa nokka tukossa :) Sain tänään pitkästä aikaa vauvaviestin aamulla, tai siis jouluaattona sain viimeksi vauvauutisia.
Mä lopetan, tuo munamies suloisine lauluineen saa mut ihan sekasin.
Puss & kram
 
Hei ja hyvää yötä samoin tein!

Minä täällä kaksin tytön kanssa iltaa laahustan. Kuuntelen sydän jyskyttäen, miten tuuli raastaa pihapuita. Tuossa on kaksi vanhaa muhkuraista pihakoivua, kymmenen metriä seinästä... Sanoivat uutisissa, että tuuli vielä yöksi kovenee! Noinkohan meillä puuta kaatuu! Ja mä oon vielä yksin!!! yhyyyyy... Sähköt vilkuu ja mulla on kynttilät joka nurkassa valmiina mahollista katkosta varten! Ja sängyn viereen otan taskulampun!!!! Nyt en tykkää yhtään!

Eilen ilta ja yö oltiin siskolla Helsingissä. Miehellä oli siellä soitto-keikkaa ja minähän älysin, että en muuten jää kotiin yksin jännäämään liukkaankelin yö-ajoa! Se on aina vasta aamu viideltä koton jos on joku etelän keikka, ja mä iinhoon niitä öitä! Niimpä siis mentiin koko konkkaronkka yökylään. Viksua ja mukavaa.... Venla oli ihan sekaisin niitten kissasta!

Ei ole rassu ikinä ollu kissan kanssa samassa huoneessa ja nyt näin pitkään. Unille sain toisen kunnolla vasta yheltä yöllä.. Kiikkutuolissa sen kanssa pari tuntia nukkumaan menoa hiljaa kiikuteltiin ja ihmeteltiin kaupungin yö-ääniä ja sälekaihtimien raosta viiruttuvia katuvaloja! Voi pikkuista maalais-tyttöä! Tänään on sitten koti ollutr ihana ja ihmeellisen hyvä ja uni maistunut.. Paitsi, että hiukan ollaan "aikataulusta" jäljessä. Kello on jo kymmenen ja tuo tuolla könyää tyynyn kanssa lattiaa.

Ampulle, kippis valkoisesta kaakeli takasta! Se on jo kunnon ostos! Eikä loppujen lopuksi menen kauheen kauan kun olette koko perhe sen kauniin takan ääressä lämmittelemässä! Ihanaa!

Ja Sannalle,että eihän sitä aina arvaa mitä mitä ne nuppuset keksii! Onneks kakkaan ei huku ja kyllähän se huuto olis sitten koventunut ajan kanssa... ihan varmasti!

ja ja  ja jotakin oli vielä,  mutta mutta....

Jos Halipossu nyt ens yönä lähtee vauvanhaku--reissulle, niin iloista matkaa!

Hyvää yötä, naiset!
 
Hei vaan hei TOOOOOOOOSI pitkästä aikaa!! emoticon

Ajattelin taas käydä täällä kurkkimassa, välillä oonkin lueskellut teidän juttuja, mutta aika ja aivokapasiteetti on olleet vähän kortilla.. Millonkohan oon viimeeks kertonut kuulumisia..?

Kirjottelen nyt ihan omaa napaa kun pitää ensin lukea läpi mitä kaikkea täällä on kullekin tapahtunut!!

Eka vuosi meni ja hurahti, ja aika sumussa.. Viggohan söi noin 5kk asti parin tunnin välein ja kun ei enää syöny niin usein heräs muuten vaan. Pahimpina aikoina 25 kertaa yössä, hyvänä yönäkin 3-5 kertaa. Eli ei oo tää mamma ollu ihan täysin järjissään koko ajan, ja töitäkin on pitäny tehdä. Nyt kun mietin taaksepäin noita pahimpia aikoja, en tosiaan tiedä miten oon klaarannut sekoomatta. No, tilanne muuttui kun alettiin marraskuussa antamaan hapanmaitotuotteita ja joulukuussa oikeeta maitoa ja ne ei sopineet ollenkaan. Pitkä tarina lyhyesti - maitoallergia. Imetin tohon vuotiaaksi asti ja korvikkeet kun ei ikinä oikeen sopineet niin niitä ei juuri annettukaan eikä tullu mieleenkään että vois olla allergiaa, ajattelin vaan että on herkkä masu ja ihokin kun on ollu koko ajan täydellinen. No alotettiin maidoton dieetti ja pari viikkoa sitten tyyppi nukkui koko yön heräämättä!!!! Ja on nukkunu siitä asti, ette usko mitä juhlaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Poju oppi kävelemään lokakuun alussa ja siitä lähtien on ollu hurja vauhti. Sanoja ei tuu vielä ollenkaan ja vissiin saattaa kakskielisyyden takia kestää vielä. Tukkaa on vähemmän kun Kekkosella keski-iässä, takana on sellanen muutaman haivenen bundesliigaliehu.

Kaikki siis hyvin, edelleen sahataan kahden maan väliä mutta ollaan vähän puhuttu josko yritettäis asettua enemmän paikalleen ettei parin vkon välein tartteis lennellä. Kokonaan se ei töiden takia onnistu, mutta jos edes vähän vähentäis reissaamista.

Täällä onkin tulossa monille jo pikkukakkosia! Ihanaa!! Onnea kaikille raskautuneille ja onnea sitä yrittäville! Ja kohta saa onnitella Halista vauvautumisesta (mulla muuten on kutina että tuleva tiistai 2.2. on SE päivä. ;-) )Mäkin jo haluaisin toista kehiin (heh nyt kun on jo pari viikkoa saanut nukkua, unohtavainen on ihmismieli..) mutta mies hannaa vastaan. Eli vielä odotellaan.

Terkut täältä Saksanmaalta tällä kertaa, nyt pitää mennä nukkuu kun huomenna on työpäivä! Kuulemisiin ja yritän huomenna lukea lisää!

KAUNIITA UNIA ISOILLE JA PIENILLE IHMISILLE!!
 
Oho nyt on kalenterit sekaisin eli Halis varautuu ke 2.2. vauvanhakureissulle! :-D
 
Hei vaan!

Katsotaan, saanko viestiä kirjoitettua... Tänään taas töissä ollut sellanen päivä, että aikaa tuntuu olevan vaikka kuinka paljon, mutta heti jos yrittää tässä koneella puuhata tällasia omiaan, niin varmasti joku tulee tarvitsemaan...

Aargh, täällä IE, ja nyt tää vastausikkuna vaan venyy ja paukkuu. Mur.

Hei olipas kivaa, kun Iona ehti tännekin välillä naputella kuulumisia! :)
Mä kannatan ehdottomasti teidän asettumista Suomeen ;) Hah, mitenniin itsekäs?!

Halipossun flunssailu kuulostaa kaikkea muuta kuin nautinnolliselta, hyi yök! Onneks naamis kertoi sunkin saaneen vähän helpotusta anoppi-palvelusta!
Toivottavasti pöpöt kuolis ja kuihtuis pois, niinku PIAN!

Ampun takkashoppailut... Huoh, takan takia mä voisinkin ehkä vielä joskus muuttaa pientaloon! Tai sitten johonkin iiihanaan vanhaan kantakaupungin asuntoon... Vaan haaveet ne pitää kai elämän pirteenä :)
Ihanaa, kun sä pääset myös toteuttamaan niitä haaveita! Kutsuthan meiät viikonloppulomalle sitten joskus teidän uuteen ihanaan kotiin??

Kas, sain kun sainkin sanottua aikomani! Eikä vieläkään oo ovi käynyt, whuu! Parin tunnin päästä täällä ois päivä täys, pääsee kotiin taistelee ipanan petiin. Huomenna mennään hakemaan britaxin toddler-rattaat, Joonassa saa luvan olla riittävästi munaa kulkea punaisilla rattailla ;)
 
moi

Lueskelin tässä muiden juttuja mutta heti unohtui mitä piti kommentoida :D Ainakin paranemisia Halipossulle. onneks olet saanu levättyäkin.
Mä tässä vietän lepopäivää, esikoinen meni aamulla päiväks anopille (ihan itse halus taas ottaa oonan seuraks), aamulenkin kyllä kävelin mutta sitten ottanut rennosti. Minä laiska kun Roosa rupes päikkäreiden jälkeen olemaan hermona laiton Fröbelin palikat dvd telkkariin ja sitä katselee innoissaan. Roosa tykkää kovasti kaikesta musiikista ja laulusta. Mukava välillä vähän olla ku yleensä aamulla ulkoillaan, sitten otan kyllä päikkärit lasten kanssa ja illalla teen kotitöitä ja sitten varsinkin esikoisen kanssa pitää kaikkee tehdä ja olla erotuomarina kun siskokset haluaa aina saman lelun... Oon nyt huomisen ruuan tehny mutta muuta en kyllä tänään tee. Tylsä se joka päivä syödä eilistä ruokaa mutta tarvii miehen saada aamulla raksalle ruoka mukaan, sama kyllä hänen työpäivinäkin kun sinne menee enkä ehdi aamutohinoissa ruokia tekemään. Talo on jo tosi hyvällä mallilla, enää helmikuu tässä ja päästään suht normaaliin elämään. ohan siinä vielä sitten listojen yms laittoa ja keväällä heti pihaa ja autotallin teko mutta pääasia että päästään muuttaan eikä tarvi olla yksin lasten kanssa! Meillä Roosa rupesi kovasti kävelemään keskiviikkona, mentiin avoimeen kerhoon niin siellä aulassa vaan käveli pitkän matkaa. Jatkanut sitä kotonakin kokoajan. Ensiaskeleet oli kyllä ennen joulua mutta ei innostunut silti harjotteleen ennenku nyt. Hauska ankkatyyli mutta kävelee kuitenkin :) On myös jonkun aikaa ollut kova kiipeileen, osaa kyllä tulla nätisti alas mutta sohvalta on pari kertaa lentänyt kun pitii siinä pelleillä... Ja keittiön laatikolla on kokoajan vaikka kiellän ja sormet jääny usein väliin. Kova oma tahto ja protestoi kyllä kovaan ääneen jos kielletään jostain tai keskeytän leikin. On vauva-aika kyllä ohi, äkkiä se menny. Tosin vierastaminen tullu uudestaan, hirveä poru ja pari tuntia halus vaan mun sylissä olla anopilla ja sama toistui kun meille tuli mun äiti ja veljet kylään. ihan outoa kun esikoinen ei koskaan vierastanut ja Roosalla jo toinen kausi. saa nähdä mitä sitten muista tykkää, ensi viikolla näen ainakin yhden kaverin. Täytyy vaan yrittää nähdä ihmisiä eikä aina olla kotona jos menis ohi... Me kyllä käydään siellä avoimessa kerhossa ja muskarissa mutta ei niissä mitään kohtausta ole tullu, ne on kyllä joka viikko. Pottailusta jotain puhetta oli niin mä en ole nyt kauheesti jaksanut, yhessä vaiheessa sain Roosalta pissat kun vein heti ku heräs päikkäreiltä mutta sitten rupes aina kauheesti itkemään kun potalle vein niin annoin olla, onhan se vähän ikävä lämpimästä mennä kylmälle potalle. Illalla kun pidän n. tunnin verran Roosaa aina ennen nukkumaan menoa ilman vaippaa ja housuja niin laitan potalle mutta ei kauheesti malta siinä istua. Pari pissaa sitten siivotaan mutta nyt on pakollisia ilmakylvyt kun ollut nyt usein pylly punanen niin auttaa tosi paljon. Kestovaipat edelleen käytössä, ennen ei kyllä silti juuri mitään tullu mutta en tiedä onko sitten siitä kun pissaa tulee enemmän. jos muita kestovaippoja käyttäviä otan vinkkejä vastaan? Yöksi kyllä laitan kertavaipan ja joillakin reissuilla mutta muuten kestot, riisipaperi on kyllä ihoa vasten. Huomas kyllä että ainakin se pitää olla kun paperi loppui enkä vajaaseen viikkoon ehtinyt lisää hommata iho ärsyyntyi kauheesti.  Että noi raskaana olevien jutut on ihania ja tekis itsekkin mieli pikkukolmosta.... Oon kyllä suunnitellut jos sitten kesällä tai syksyllä alkais yrittään, tosin kai pitää miehenki mielipidettä kysellä :D Hän tosin meinannu nyt ite jättää kumia pois kun touhuttu mutta mä oon sanonu ei kun mitään ei olla suunniteltu. Tulin meinaan osittaisesta imetyksestä huolimatta kertalaakista raskaaksi viimeksi... Nyt mulla on yhdet menkatki ollu vaikka vuosi menikin että palas, en halua riskiä ottaa. En nyt jaksa vielä pahoinvointia ennenku on asetuttu uuteen taloon ja vähään pihaa laitettua, jos sama homma ku edellisessä raskauksissa en sitten mitään ylimääräistä tule jaksamaan.

Kai se on nyt mentävä laittaan Roosan iltapuuroa jäähtymään ja jos mieskin tulisi kohta Oonan kanssa kotiin...
 
Lumentäyteistä huomenta!

Meillä tulee oikein kunnolla lunta! Pääsee taas huhkimaan lumitöihin.

Me muutetaan!!! Löydettiin ihana koti ja nyt se on oma. Ja siellä on ihana valkoinen kaakelinen takka/uuni. Siis siinä on ihan se uunikin. Aivan ihana. Mies jo odottaa innolla, että pääsee tekemään lihapatoja ja minä leivän paistamista. Nam! Huono puoli on, että pitää muuttaa kaikki tavarat. En jaksais!

Halipossulle paranemista!
 
Oijjoi, ihanaa, että Taku ja Hennas perheineen pääsevät pian muuttamaan ihaniin taloihinsa!

(Hah, kun luin viestinne, tuli ekaks sellanen "Heeeei, mäki haluun uuteen kotiin!" fiilis, kunnes muistin, et just vasta on tähän muutettu :DD Ihan sama fiilis tuli eilen, ku lueskelin Hesarin asuntosivuja ja haaveilin niistä ihanista kantakaupungin kämpistä <3)

--

Aaargh... apina unilla, joten mä kuvittelin ehtiväni syödä. Noh, bongasin paketin riisipiirakoita kaapista, joten päätin tehdä vähän munavoita ja herkutella! Vaan mikäs tässä... kennossa oli tasan YKSI kananmuna, eikä meillä muuten ole margariiniakaan!! Nää on siis sellasia juttuja, mitä meillä yleensä kuitenkin AINA on jääkaapissa... ja ite varaan jo hyvissä ajoin lisää, ennenkuin on edelliset loppumassa, että ei tulis just tällasta tilannetta. Mies on ärsyttänyt mua muutenkin koko vkl, niin just kun illalla saatiin tilanne tasattua, niin eiköhän mua sit nyt ärsytä tää niin paljon, että tekis mieli taas vaan kiukutella :(
(Niin tää siis on miehen syy, koska se on käyttänyt nuo em. tuotteet loppuun, eikä ole viitsinyt käydä kaupssa tai laittaa mulle viestiä, että toisin töistä tullessani. Mikä hitto noita miehiä vaivaa??)
 
HEEIIIII!
Oon niin harvoin nykyään energinen ja loistavalla tuulella, että pitää heti alkuun sitä toitottaa! Voiko nainen oikeesti olla niin hulvaton kapistus, että on joten alitajuisesti aivan vallaton kun tietää että miehellä on tänään vika duunipäivä menossa ja sitten se on kuukauden kotona??? En osaa tätä muutenkaan selittää. Käsittämätön virtapiikki!
Halipossua jännäilen aina kun avaan palstan :) Eikös possunen juokse jo yliajalla, muistan miten rasittavaa itselle oli ne läheisten jokojoko viestit ja silti en malta pitää suutani kiinni :) Meinasin tulla hulluksi kun äitini kyseli joka päivä supistusten perään ja se on tällä kertaa aloittanut nyt jo!!!! Aina se kysyy, että onko supistellut. RRRrrrrasittavaa.
...Tähän väliin soitin äitille, että voisiko mumma ja yksi lapsenlapsista leikkiä jotakin muuta kun oon saanut jo ihan tarpeeksi tyhjiä tekstiviestejä tässä kirjoittelun lomassa.... "Ai se oikeesti sai lähetettyä???!!!"
Sannakoo ja munavoi. Voi voi. :) Tulikin mieleen mun hulluin hetkeni tämän raskauden aikana, ostettiin miehen kanssa jätti-isot ja ihanat laskiaispullat ja sanoin että soitetaan anoppikin pullakahville. Pullat sitten löytyi kotipihassa aivan lihvaantuneina muovipussista ja mä kilahdin täysin! Kävelin roskakatokseen ja heitin ne sinne ja mies lähti hakemaan kaupasta uudet. Pakkohan se oli kun oli anoppikin jo paikalle tilattu. Hullu mikä hullu!! Minä siis. Mutta oikeesti, kuka pakkaa niin mageet täydelliset jättikermapullat varmaan alimmaksi muovipussiin. MIEHET!!!! Don't mess with my laskiaispulla!
Niin ja Sanna, tervetuloa koska tahansa, kyllä meillä vierashuone löytyy. Jones rattaisiin ja hyppät junaan! :)
Noniin, nyt sukkia tekemään kaveripiirin tuoreimmalle vauvalle. Vielä Hennasille onnittelut uudesta kodista! Ja Ailimelle, että kiva kun oot suomessa ja katotaan jos kesällä saadaan aikaiseksi jotakin treffin tynkää taas.
Ja Pranametrille vielä, että kiva kun kävit ja tervetuloa vaikka välillä venähtääkin kirjoittelu.
Tiihulille, alkaa olla komia pytinki siellä pian valmiina, käytiin Cittarissa ja ajettiin ohi!!!
 
Ampulle huikkaus, ettet turhaan siellä jännäile mun puolesta. Täällä ollaan yhä ilman kipeitä suppareita tai muutakaan, mutta joo, yliajalla ollaan. Kipeänä, peiton alla ja välillä laukaten Alekisn perässä. Kävin tänään lääkärissä ja nyt mulla on sitten ab-kuuri varuiksi keuhkoputkentulehdukseen. Onneksi ei ehtinyt vielä keuhkokuumeeksi muuttua. Tässä mielellään vielä muutaman päivän keräisin voimia ennen ponnisteluja...ja muutenkin helmikuiseksi tämä vauva syntyy, että sitäkään ei kannata enää pohdiskella.

Ionalle moit tätä kautta! Kiva lukea sun kuulumisia täältä ja muualta. Vai että 2.2. mennessä on haikaralle tasoitettava laskeutumisalusta. Täytyy pistää mies lumikolan kanssa hommiin. ;) Katsotaan kuin meitin käy.

Takusta oli kanssa kiva kuulla. :)

Iso pyörä ei oikein nyt pyöri. Kiitän kaikki tsempeistä ja poistun jälleen takaisin lepoasentoon.
 
Terve terve, joka torppaan!

Ai, nyt on sitten kuukaudesta se aika, kun joka huushollissa on äijät... öööö... niin silleen, miten sen sanois? Eli palkkapäivän tienoo :) ja täällä oikeestikin se aika ja vittu, muutenniin. Että ei se SANNAN JA AMPUN pulla/muna/voi hässäkkä ole mitenkään uutta. Minulla oli eilen niin itkuvitutus, etten saanu ees koneelle itteeni istutettua. Sen myrskyön siis yksi kotona valvoin ja pelkäsin pihapuiden kaatumista, mutta pystyssä ne pysyi. Jykevästi. Ainut mikä täällä kaatui oli isäntä ympäripäissään aamuyöstä. Taksista suoraan lumihankeen. Kuulema työtapaturma. Liikaa rinksua. Niih. Se siitä. JA huokasen perään.

Tänään jo rauha maassa ja käytiin ihanasti oikeen ulkona syömässä. Ja alkaa elämä voittaa. Tää on taas vähän tämmönen romanttinen komedia!

TAKUN ja HENNASin uudet kodit riemastuttaa täälläkin! Ihanaa! Kaupunki reissulta palatessa mun katse osui yhteen tän kylän uusimmista taloista ja niillä loimusi siellä sisällä takkatuli! Niillä on semmoset jumalattoman suuret maahanasti ikkunet, että näkee sisälle..ja sinne ei voi olla vilasematta!!!! (pikku tirkistelijä täällä.)Että haikeudella oodottelen minäkin, millon päästän tekee tonne omaan olkkariin, muurin kylkeen TAKKAA!!! Tässä talossa sitä ei ole ja sen voisi kuulema rakentaa!

JA TAKULLA kuulostaa ihan samanlaiselta tuo arki lasten kanssa kun täälläkin. Ainoostaan, että mä yritän rääpiä kotityöt pois alta ennen aamupäivän ulkoilua. Iltasella haluan VAAN makoilla ja oottaa nukkumaan pääsyä! Ja meillä kanssa neiti viuhtoo illan suussa ilman vaippaa. Muutamat pisut sitä sitte joutuu siivoilee, mutta siinähän tuo oppii, mistä se pissi tulee! Äsken just tuli ite mun helmoihin ähkymään kakkahädän merkiksi, että kohti kuivia päiviä...

Jotakin älykästä ja tärkeää jää taas varmaan sanomatta, mutta ehkäpä ne muistuu mieleen.... Moi siihen saakka!
 
Tiistaita!

Halipossulle parantavia ajatuksia flunssapetiin! Malttamattomana täällä jo odotellaan vauvauutisia...

Maariselle onnea ja myötätuulta takkaprojektiin. Ja ne miehet, miehet... Välillä ei jaksais! Venlahan taitaa pottailun jo tosi hyvin. Meillä neiti menee kyllä istumaan potalle, mutta pääasiassa vaan istumaan. Pissa tulee kyllä melkein joka kerta, mutta kakan kanssa ei olla onnistuttu. Luotan siihen, että kyllä se vielä joskus onnistuu. ;-)

Pää on kyllä ihan jumissa! Pitää mennä hakemaan kahvia, jos tämä ajatuksen juoksu hiukan "notkistuisi"...

 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top