Uudelleen odottajat

Kuulostaa tosi tutulta nuo kuppikunnat kerhoissa. Se on valitettava tosiasia. Mekin ollaan käyty seurakunnan perhekerhossa ja myös MLLn perhekahvilassa, mutta on kyllä hieman vaikea päästä sisälle porukkaan kun on tiiviit kuviot ennestään.

Mun esikoinen on tammikuussa syntynyt ja kyllä iloitsen suuresti siitä, ettei tarvi olla viimeisillään keskellä talvea! Se oli aivan kamalaa kun mikään vaate ei mahtunut päälle ja pukea kuitenkin tarvitsi tosi kovasti. Kenkien sitominen oli kyllä yksi taidelaji. Mä en koskaan suostunut ottamaan apua vastaan vaan aina jotenkin käänsin jalkaa sivulle ja jonnekin ylös, että sain sidottua. Ihan vammaista aikaa oikeesti! :D Nyt just tuumin, että lokakuussa voi oikein hyvin lampsia vaikka crocsit jalassa loppuajan, ihanaa! :) Muutenkin on kiva juttu, ettei ole talvi nyt loppuraskaudesta. Vois olla tukalaa esikoista pukea siinä itsensä lisäksi kaikkiin toppauksiin.
 
vEr, niinpä näyttää tosiaan meillä olevan ihan samanlaiset aikataulut! :-) Itse en oo miettinyt tätä raskausaikaa niinkään noiden vuodenaikojen kannalta, mutta siltä kannalta kylläkin, että millaisia ne unettomat yöt vauvan kanssa tulee olemaan tuona kaikkein pimeimpänä vuodenaikana... Uskon todella, että ainakin henk.koht. mulle nuo yövalvomiset oli paljon helpomia, kun yötkin oli valoisia ja päivät samaten. Nyt pitää yöt valvoa pimeässä ja sitten jaksaa päivällä olla hereillä pimeässä... Ja sit toisaalta mietin myös sitä vauvan pukemista, että onhan se varmaan rasittavampaa. Kevätvauva on kyllä ajoitukseltaan mun mielestä kivempi. Minä en jotenkin edes muista, että kenkien pukeminenkaan olis ollut mitenkään hankalaa. Ehkä ihan siinä vikoina viikkoina ennen tytön syntymää tuli mieheltä pyydettyä apua enemmän siihenkin hommaan. Mut kuten sanottu, mullahan olikin tosi pieni maha vielä yli puoliväliin raskautta ja sit en edes joutunut kärvistelemään niitä vikoja viikkoja kun tyttö syntyi 1,5kk etuajassa :-) 

Minä en oo kyllä kokenut mitään ulkopuolisuuden tunnetta noissa perhekahviloissa yms. paikoissa... Erikoista, sillä usein kyllä oon juuri se ulkopuolinen monessa ympäristössä koska en tykkää välttämättä "pariutua" tai lyöttäytyä yhteen jonkun parin sydänystävän kanssa. Mutta vaikka mekin muutettiin tänne Helsinkiin kun tyttö oli 4kk eli ei oltu missään perhevalmennuksessa tms. niin hyvin oon päässyt ystävystymään monien ihmisten kanssa MLL:n perhekahvilassa, muskarissa, leikkipuistossa, jopa ihan omalla pihallakin :-) Ehkä silloin ihan alussa oli sellainen tunne, kun meni ekaa kertaa johonkin juttuun, että kaikki muut tuntee toisensa ja itse on ulkopuolinen. Mut eihän se tosiasiassa edes niin oo. Ei ne kaikki muutkaan välttämättä tunne toisiaan ja sit kun itse aloittaa juttelemaan niin sen vasta huomaa. 
 
Tuo on kyllä muakin kauhistuttanut, että syksy on niin pimeää aikaa. Kovasti itsekin toivoin kevätvauvaa. Tammikuussakin oli vielä melkoisen pimeää, mutta talvella se ei tunnu niin pahasti. Syksyllä sentään ei ole niin hirmu kylmä kuin talvella, että ei tarvi niin hirmuisesti olla toppaamassa ja saa viedä vauvan ulos kelillä kuin kelillä.
 

Joo.. tottahan se on, että lokakuu on pelottavan pimeää aikaa. Mä oon yrittänyt kääntää tätä paremmin päin ajattelemalla niin, että silloin ainakin oon ihan mielelläni kotona neljän seinän sisällä. Muuten olenkin niin kevät/kesäihminen, että esikoisen synnyttyä oli tosi vaikea pysyä paikoillaan, niinpä meidän tyttö tottui parin viikon ikäisestä lähtien melko menevään elämäntyyliin ;)

Mulla tosiaan toi kenkäongelma oli aika paha; käytiin usein pitkillä lenkeillä järven jäällä, metsässä maastossa yms. ja käytin nilkkaa hyvin tukevia saapasmallisia kenkiä -joiden pukeminen on normaalitilanteessakin välillä hankalaa. Muutenkin käytin paljon saappaita ja vetoketju oli ihan painajainen. Loppuraskaudestahan sitten olikin jo käytännössä kesä -sitä loppuaikaa tuntuikin kestävän kun meillä vetkuteltiin 42+2 asti... :S

Noista kerhokuppikunnista; mä luulen, että mulla on käynyt vaan huono tuuri monessa kohdassa. Yleensä olen ihan sosiaalinen ja tutustun ihmisiin suhteellisen helposti, mutta näin kävi tällä kertaa... Toisaalta kai silläkin voi olla pienenpieni vaikutus, että olen töissä hyvin miesvaltaisella alalla ja niinpä olen aikuisikäni (opiskeluaika mukaan lukien) enimmäkseen jutellut ne kahvipöytäkeskusteluni miesten kanssa.

Mites teillä muilla muuten taaperoiden uhmat etenee? Meillä alkaa olla aika hurja meininki aina välillä; melkein kaikkeen vastaus on EI! ja omaa tahtoa vahvistetaan tarvittaessa hyvin rajuin ottein :( Toivon, ja oletan, että tuo tuosta hiukan laantuisi ennen kuin pieni vauva pitäisi samaan talouteen mahduttaa... :S En tiedä korostuuko käytös nyt vielä silläkin kun äiti on ollut väsymyksen ja pahoinvoinnin vuoksi ajoittain vähän poissaoleva.

 
Meillä ei vielä mitään mainittavaa uhmaa ole. Toki tuo nyt välillä vähän protestoi jos tahto ei mene läpi, mutta ne jutut selätetään vielä helposti. Aika kaukana siis vielä 2 vee uhmiksesta. :D Juu, jännityksellä odotan, että mitä tuleman pitää uhman suhteen kun Mette on sitten syksyllä 1v9kk.
 
Meillä tuo uhma näkyy nyt ehkä selkeimmin pukeutumistilanteissa, kun tyttö juoksee karkuun joka ikinen kerta ja melkein aina päädytään pukemaan väkisillä huudon kera. Sitten on sellaista testaamista tietenkin, että tehdään kiellettyjä asioita ja katsotaan samalla äitiä tai isiä että miten ne reagoi. Isänsä kieltoihin tyttö suhtautuu tosi voimakkaastikin ja alahuuli kääntyy usein alaspäin niiden jälkeen. Ikään kuin loukkaantuu. Mun kielloilla sen sijaan ei oo ihan yhtä tehokasta vaikutusta tytön tunnetiloihin, vaikkakin kyllä koen ihan tehokkaasti vielä pystyväni vaikuttamaan varsinaiseen kiellettävään asiaan.

Kaiken kaikkiaan meidän tyttö on ollut AINA voimakastahtoinen ja nytkin on vähän vaikea ajatella, että tässä varsinaisesti olisi jotain uutta. Voi tietysti olla, että jonkunlainen "virallinen" uhmaikä on vielä tulossa ja sitten tyttö on vielä miljoona kertaa voimakastahtoisempi :-) Lisäksi tyttö on ihan äärimmäisen tarkkaavainen ja utelias, eikä siltä jää pienimmätkään yksityiskohdat huomaamatta. Aina pitää olla siellä missä tapahtuu jotain. 

Pitkään on ollut esim. sellaista, että tyttö jää pihalla vaikkapa seisomaan jonnekin eikä siitä suostu liikkumaan mihinkään. Kun ei pääse autotielle niin useimmiten heittäytyy maahan selälleen ja jää siihen. Siinä ei sitten enää mitkään houkuttelut tai muut keinot auta :-D Sisälle tullessa juuttuu usein rappukäytävään ja siitä pitää lopulta kantaa hissiin ja kotiin. Moneen asiaan nykyään vastaus on EI ja useita käytettyjä fraaseja ovat myös "tää on MUNN paikka" tai "elä!" (hmmm, oliskohan keneltä opittu...?) 

Toisaalta kuten vEr:kin sanoit, nyt kun ymmärrystä on jo enemmän niin tytöstä alkaa joskus olla oikeastikin apua. Ja se onkin se paras keino saada asiat yleensä sujumaan ilman noita jumittumisia tai muita erimielisyyksiä. Varmasti sitten vauvan syntyessä tytöstä on paljon apuakin vaikkapa vaipan tms. tavaroiden tuomisessa, vauvalle tutin antamisessa jne. Nykyään oon alkanut ottaa häntä mukaan ruuanlaittoonkin, kun tuntuu että se on ainoa tapa jolla molemmat pysytään tyytyväisinä. Tyttö seisoo tuolilla keittiötason edessä ja "leikkaa" tylsällä veitsellä omia vihanneksia tms. 
 
Sisarusvaunuista: Vaikka mun ei vielä pitänytkään, niin innostuin etsimään noita tuplavaunuja ja taisin löytää omat lempparit. Ja kerrankin edulliset!! :D Mulla yleensä on turhan kallis maku... ;) Mut nää on siis vierekkäinistuttavat (kukas toinen niistä haaveilikaan) ja käsittääkseni tuollaisista tuplista markkinoiden kapeimmat - vain 72cm! (Tai "vain" ja vain, mutta kumminkin...) Nuo on siis BabyWelt merkkiset, löytyy mm. täältä paljon tietoa *klik*. Kävin noita juuri tänään livenä eräässä liikkeessä hiplaamassa, ja tuntuivat tosi hyviltä. Testasin samalla kolmet muut vierekkäin lykittävät tuplat (Hartan, Brio Double Wave ja kolmansien merkkiä en muista) ja nuo oli selkeesti ketterimmät. Silti ei ollenkaan huterat vaan tosi vankat ja uskon että pelittävät sohjossakin. Ainoa pieni harmi on, että noissa ei saa mitenkään istuinosaa käännettyä, eli lapset on aina selin työntäjään. Mutta eiköhän siihenkin totu, koska ne missä saa käännettyä (Hartanissa istuimet, Brioissa heittoaisa) on sitten niin reilusti muita meille miinuksia - varsinkin leveys ja hinta. Ja siis juuri nyt nuo Babyweltit on alennuksessa (229€), käsittääkseni kaikkialla. Aloin epäillä tuon livehiplaamisen jälkeen sen myyjän puheista, että onkohan noiden valmistus (tai maahantuonti) loppumassa kokonaan...? Joten nyt näyttää siltä, että me ostetaan noi - jo tulevana viikonloppuna! :D Vähän jännittää, kun ollaan ihan tosi TOSI aikasessa, mutta ei malteta olla käyttämättä hyödyksi noin hyvää tarjousta.

Syksy/syysmasennus/syysvauva: Muakin on pohdituttanut se, että Tyyppi syntyy juuri pimeimpään aikaan. Hymytytön kanssa viime syksy oli aivan kamala, pääosin huonojen öiden takia mutta ei vähiten myöskään sen pimeyden ja sateen vuoksi. Pidän toivoni siinä, että ensimmäinen kuukausi vauvan kanssa menee kuitenkin hujahtaen ja uuteen tilanteeseen totutellen. Ja jospa sitten alkaisi jo tulla lunta ja maisema sen myötä valaistuisi. Jospa ja jospa...

Vauvan liikkeet: Olen tänään pohtinut, voikohan jo näin aikaisin tuntea vauvan liikkeitä?? Mulla on tänään arvion mukaan viikkoja tasan 10+0, joten epäilyttää, mutta jotain tutun oloista hassua kuplintaa ja hiiputusta on tuolla alavatsalla tuntunut... :) Vai kuvittelenkohan vain?!? :D :D

Myös vatsa on nyt todenteolla pullahtanut esiin - vaikka vielä sitä mieluusti pari viikkoa olisin piilotellut! Nyt pohditaan pitäisikö jo julkistaa tää salaisuus, kun alkaa käydä vaikeammaksi peitellä. Katsotaan nyt... :)

 
Kiitos vinkista SJ13. Minä olin se toinen vierekkäin istuttavista haaveileva. Tosin nyt meillä taitaa kärryt tulla siis kahden tai kolmen vauvan käyttöön, eikä sisarusten. En sitten tiedä sopisko nuo aivan pienelle vauvalle. Jotenkin epäilyttää, ettei kuomu ole kovin suojaisa (isommalla ei niin haittaakaan), mutta jos tupliin saa ostettua irrallisen aurinkolipan tai lipallisen sadesuojan niin se ei niin haittaa. Jossain vaiheessa täytyy alkaa asiaan tutustua, mutta me ei kyllä uskalleta ostaa vielä pitkään aikaan kun riskit on niin valtavat tässä raskaudessa. On näitä silti kiva miettiä jo. :) Muakin viehättää tuo kapeus. Noilla pääsis hyvin ovista. Mun suosikki sisarusrattaaksi oli Z line Jule Twin. En oo ite käynyt vielä testaamassa. En vaan tiedä sopisko nekään kahdelle vauvalle niin hyvin. Hmm. :)

Liikkeistä. Mustakin tuntuu, että tunnen. :) Tosin tuplista/triploista herkästi tunteekin aiemmin. Mutta silti kyllä oon hokenut itelleni, että mielikuvitusta tän täytyy olla. :D Mulla on viikkoja siis vasta 8+1!! En tiedä onko nää jotain haamuja edellisestä raskaudesta.

Nyt on rankka viikko kun mies on iltavuorossa. Tarkoittaa siis, että mä hoidan lasta yksin lähes ympäri vuorokauden, koska mies on hereillä lähinnä tytön päiväuniaikaan ja sitten lähtee töihin. Ja voin sanoa, että mä olen jo nyt kahden päivän jälkeen aivan puhki. Eilen illalla olin rauhoittamassa tyttöä ja oli kamalaa kun oksetti ja mahaa kramppas koko ajan. Silti piti jaksaa kökkiä siinä sängyn vierellä.
 
Täällä kanssa jotain haamuliikkeitä luulen tuntevani jo. Vaikka ei kai se tosiaan oikeesti voi olla mahdollista. Ultrassa kun käytiin niin kyllä siellä kovasti asukki jo liikkui. Ekassa raskaudessa tunsin liikkeet varmaksi vasta joskus rv17 tienoilla, mutta sitten kun hoksasin että ne oli niitä vauvan liikkeitä niin tajusin että olin tuntenut niitä jo kyllä pidempäänkin. Nythän niitä osaa ihan eri tavalla tunnustella. Ja toisaalta sitten taas pystyy helpommin myös kuvittelemaan, kun tietää miltä ne tuntuu :-D 

Välillä ajattelen, että vauva jo jotenkin ryllyyttää mun virtsarakkoa vasten kun tulee usein semmoisia vihlaisuja ja pistelyitä sinne. Ja mulla on ihan mahdotonta tuo vessassa ravaaminen muutenkin, eli kohtu on tosissaan jotenkin niin alhaalla että painaa virtsarakkoa tosi ikävästi. Ihan sama juttu oli viimeksi. Toki on tarkotus ottaa myös virtsanäyte tässä, ettei vaan oo mitään tulehdusta. Mulla kun on taipumusta niihin, ihan ilman raskauttakin. 

Minä en oo edelleenkään miettinyt noita rattaita kun ajttelin tosissaan odotella ja katsoa miten "iso" tämä meidän esikko nyt sitten oikeesti on. Mut nuo tollaiset SJ13:n löytämät matkaratastyyppiset tuplarattaat voisi tosiaan ollakin ihan riittävät meidänkin tarpeisiin sit jos sellaisia tarvitaan. Ja nuohan oli edullisetkin. Noh, en kyl vielä minäkään uskalla ostaa yhtään mitään, eli katsotaan sit myöhemmin. 

Täällä esikko on jo taas pukenut itselleen kengät ja lakin sillä aikaa kun minä näpyttelen tässä koneella aamupalaa syöden... Vissiin ulos olis hinku. Nyt on kyllä ollut hieman hankalaa, kun nää meidän energiatasot tytön kanssa on niin kaukana toisistaan. Mulla ei oo onneksi mitään pahoinvointia enää ollenkaan, joten siinä mielessä menee hyvin. Tää väsymys ja vetämätön olokin vaan verottavat aika paljon. Meillä myös toisinaan vähän samanlaista kuin teillä, Meemi, että vietän kohtalaisen paljon aikaa tytön kanssa kaksisteenkin. Mies reissaa työnsä puitteissa ulkomaille suunnilleen kerran kuussa tai kerran kahdessa kuussa. Viime viikonkin oli itseasiassa reissussa ma-pe. Nyt on parhaillaan päiväreissulla ihan Suomen rajojen sisäpuolella, mut tulee kuitenkin kotiin vasta 19.30 ja lähti aamulla kuudelta.
 
Vielä noista rattaista, eli me jätetään meille myös meidän esikoisen "ykkösvaunut", Brion Kombi-yhdistelmät, eli niissä sitten nukutetaan päikkärit pihalla ja kärryillään Tyypin kanssa kaksin (sen mitä nyt kaksin liikutaan). Nuo Babyweltit on tosiaan vähän matkarattaiden tyyliset ja isoin miinus niissä omasta mielestäni on tosiaan tuo kuomu, joka on pikemminkin vain pitkä lippa, eli ei suojaa yhtä hyvin kuin oikea kuomu. Se siis sojottaa vain suoraan, eikä kaarru hitusen alaspäin edestä kuten yhdistelmävaunujen kunnon kuomut. Mutta meillä Hymytyttö varmaan haluaakin jo nähdä minne mennään - säässä kuin säässä. Ja kun makuuasennossa vauvan kasvot on niin "syvällä" rattaissa, joten uskon hänenkin olevan riittävän suojassa. Nyt vain pohditaan pitäisikö ostaa pehmeä kantokoppa noihin, vai koitetaanko sompailla pelkällä Brion lämpöpussilla...

Meillä juuri tuo kapeus ja erittäin näppärä kasausmekanismi ja autoon mahtuminen vetivät nuo Babyweltit kärkeen. Meidän tuulikaappi/eteinen on NIIN olemattoman pieni, enkä halua noita vaunuja missään kylmässä ulkovarastossakaan säilyttää, joten pakko panostaa pienuuteen ja tinkiä muista ominaisuuksista.


Hehe, ihana etten ole ainoa joka tuntee (tai luulee tuntevansa ;)) jo vauvan liikkeitä! Itse tunsin Hymytyttöä odotellessa ensimmäiset hipaisut rv 16, mutta tuo oli vain yksittäinen yhden päivän tuntemus ja seuraavat varsinaiset liikkeet tunsin vasta viikoilla 21-22. Joten tuohon verrattuna tuntuu hassulta, että jo nyt jotain muka tuntuisi - mutta toisaalta, nytpä tietää mitä odottaa ja osaa tunnistaa liikkeet paremmin. :)


Niin, ja mullakin meinasi olla tää viikko kaksin Hymytytön kanssa! Mies on työmatkalla ma-to, mutta onneksi onneksi ONNEKSI oma äitini on eläkkeellä ja tuli meille viikoksi asumaan! Kyllä apukädet tuli tarpeeseen.
 
Hupshei!

Kylläpä te ootte ehtiny ja jaksanu kirjotella paljon. Mulla taitaa jäädä niukemmaksi ja täydennän sitten kun jaksan ja ehdin sekä luen sitten noita teidän juttuja kans paremmin :D!

Meillä puolisolleni ja mulle ohjelmaa tekee jäbäliini joka täyttää enskuun lopussa 2 -vuotta ja sitten touhotusta täydentää kohtapuoliin 6-vuotias shetlanninlammaskoiramme.
Ikäeroa poikamme ja tulevaan tulee n.2,5-vuotta. Aluksi ajattelimme että 3-4 vuotta ikäeroa vois olla jees, mutta sitten kun mietimme asiaa tarkemmin niin tajusimme senkin että ehkä sitä samaistuvaa toveruutta on alle 3-4 vuoden ikäerolla enemmän kuin sitten mennä tuolla touhottavat :).
Mulla on jo masu alkanut pömpöttää kun mikäkin vaikka olin ennen odotusta solakka. Luulla voisi että olisi vaik kuin pitkällä jo kun puolikas jalkapallo yhtäkkiä kulkee mukana ;). Rinnatkin on kohonneet kuin mitkäkin ja alaseutu kovettunut. Hyvin himmeä ohut linea negra mikä sitten esikoisesta oli taasen paksu ja tumma ja pitkä. Muutoin ei vielä muutosta päällepäin näy.
Oksennellut en ole mutta etovaa tunnetta joistain juuri tuoreista paistetuista kasviksista ja riisikakuista tulee. Aloin saada masuun tuntemusta jo 3. raskausviikolla vaikka testi näytti vasta hitusen jälkeen menkkojen ns. alkamispäivää viivat. Palellu olen kuin haavanlehti ja syön makeeta siis nami ja leivoksia ja muuta hyvää kuin en makeeta ois ennen nähny. Sitä ei esikoista odottaessa ollu. Kävin kuumilla hiilillä ja puin tosi ohuelti ja makea ei maistunut yhtään, vain marjat ja hedelmät sekä tomaatti himo. Toki esikoinen syntyi alkukesästä ja tämä tulee sitten loppusyksystä että vuodenajat olivat erit. Kiukkuisuus tai sellainen suorempisanaisuus aivan tahtomattani on tullut esille. Miäs muistaa menneestä nämä mutta silti sanoo että nyt olen kait kärkkäämpi... ? Käymme töissä ja jäbä on päivähoidossa joten yhteistä aikaa on iltapäivät iltaan ja viikonloput. Kyllä siinäkin ohjelmaa riittää. Tuo 2-vuotias on kyllä kiltti ja reipas mutta huonoja päiviäkin sattaa olla ja niitä hetkiä känkkäränkkäilyyn useita. Välillä on parempia öitä ja välillä sitten nukkuu kkuin mikäkin unikeko ilta 19.30-07.00 välisen ajan hienosti. Useat heräämiset ovat rankahkoja niinä öinä kun sellainen yö sattuu kohalle. Voi näitä vanhemmuuden iloja. Ihanaa on se että esikoiselta saa siirrettyä tavaroita ja vaatteita jonkinverran seuraavalle. Toki jos tulee tyttönen niin sitten käyttää vaan neutraalit ja poikavoittoiset vaatteet laittaa myyntiin. Saa nähdä mitä tuleman pitää! :)

 
Meillekin on tulossa toinen laps.. Laskettu aika Pikku Kakkosella 10.10. Tuleva isoveli on tällähetkellä 10kk ja osaa rassata äidin hermoja välillä vallan mainiosti ;) Hivenen meinaa olla jääräpäinen kaveri, kehen lie tullu.. :P Onneksi sentään yöunet on nyt pari viikkoa olleet kohtuullisen hyvät, korkeintaan on tarvinu tutti välillä käydä laittamassa suuhun. :)

Tuplarattaita ollaan kovasti katteltu ja mietiskelty, että minkälaiset hommais. Meillä on tosi pieni eteinen, niin pitäisi olla kokoontaitettavat.. ja kun kaupungissa asutaan ja bussilla tulee kuljettua paljon, niin siihenkin semmoset näppärän kokoiset. Itse vähän olen haaveillut peräkkäinistuttavista, mutta tiedä sitten. Onkos semmosista jollain kokemuksia? Isot renkaat tarttis olla, että pääsee talavellaki eteenpäin.

Tämä raskaus on mennyt huomattavasti edellistä "helpommin". En edes aluksi tajunnut olevani raskaana, kun kuvittelin, että vielä hormoonit heittelee ja kuukautiset on vaan myöhässä ;). Ei mitään pahoinvointeja tms. ole ollut. Roskaruokaa tosin tekee mieli jatkuvasti..
 
Täällä näyttää olevan monia sellaisia odottajia joille tulee lapsilla pieni ikäero mutta löytyisköhän yhtään itseni kaltaista iltatähden odottajaa?Odotan kolmatta(la 4.10)ja vanhemmat lapset ovat jo 10 ja 12v. eli nyt tulee melkonoinen ikäero keskimmäisen ja tulevan vauvelin välille mutta tuo pieni ikäerokin on siis sisarusrattaineen ja taaperon ja vauvaikäisen hoitamisineen tullut koettua silloin aikanaan.Nyt kun tuosta pikkulapsiajasta on jo kulunut pitkä aika tuntuu kuin tämä odotus olisi taas ihan uutta ja ihmeellistä kaikin puolin ja olisi kivaa jakaa kokemuksia jonkun kanssa jolla samankaltainen tilanne.Eli ilmottautukaahan iltatähden odottajat :)
 
Heissan :) Uskaltauduin itsekkin vihdoin liittymään keskusteluihin..Olen taustalla lukenu teidän juttuja ja en ole ainakaan hoksannu et kellää olis samaa tilannetta kuin minulla...Eli odotan 5. Vanhin tyttö s.01/98,poika s. 06/05,poika s.02/09,poika s.03/11 ja la lokuun 30 pv..Eli ikäerot pienenee koko ajan..On vauhtia yms..Murrosikästä,uhmaa,vaippaa ja sellasta..Yksikään päivä ei kyllä ole samanlainen eikä yökään...Nyt on nuorimmainen ruvenut harrastaa öisin huutokonsertteja..siis ei ole nälkä eikä vilu eikä vaippa märkä vaan tykkää nousta istuun ja huutaa...toisiksi nuorin sitte on ilmestyny yhtäkkii jalkoihin nukkuu...Villiä menoa on sitte päivät mut onneksi minulla on aika rauhalliset lapset..Osaavat myös rauhoittua sadun pariinkin tai ihan vaan kainaloon välillä <3 Jännityksellä ootamma kumpi olisi tulollaan kun sain yhden ylimääräisen ultra-ajan..ei ole tähän asti vielä näyttänyt mitään suuntaan tai toiseen viittaavaakaan..Lapsista puolet haluu siskoo ja puolet veljeä...itselle se ja sama mut mies salaa toivoo tyttöä,huomannu sen kun kattelee tyttövauvan vaatteita kiaupas :D   Jos jolla kulla samantapainen tilanne ku itsellä olisi hauska vaihtaa ajatuksia :) Ja muidenkin kanssa...vinkit vaihtoon ja sitä rataa :D Odotuksen iloa kaikille <3
 
Takaisin
Top