Ultra

Eihän toi nyt kovin hyvälle kuulosta :/ eikö pienille sais hoitoapua/hoitopaikkaa? Ymmärrän jos et halua, mut jos joudut vuodelepoon tai osastolle niin pakkohan lapsille on joku hoitopaikka järjestää..
 
Mulla RU vasta viikolla 21+1... Kauheen myöhäiseksi tämäkin laitettu:shifty:

Odecca, tsemppiä odotukseen, toivotaan ettei se loppuaika mene sängyssä.
 
Jaksuja & isot peukut sulle odecca! Tunnetko sun supistukset joka kerta selkeästi? Että nyt alkoi ja loppui? Vaikka et kokeilisi vatsaa?

Oon miettinyt, josko osa omista vatsakivistyksistä tai iltaa kohden pallokovaksi muuttuvasta vatsasta liittyisi supistuksiin, mutten oikein tunnista...? Kohdun suuta ei oo myöskään piiiitkiin aikoihin katsottu, joten vähän jännittää tilanne. Ilmeisesti ru:ssa se tsekataan joka tapauksessa samalla?

Mulla nyt rv 18 ja ru. 20.4.

Kärsivällisyyttä kaikille ultrien odotukseen! :-)
 
Odecca, jos joudut vuodelepoon, mitä toivottavasti ei tapahdu, saat varmasti lapsen päiväkotiin tms osa-aikaisesti, jotta pystyt lepäämään. Yhteyttä vain kaupunkiin, niin osaavat neuvoa.
 
Toivotaan Odecca parasta!

Mulla rakenneultra on jo 20+0, sen vuoksi, että mieskin pääsee mukaan. Kätilö nt-ultrassa kyllä jo varoitti, että älä sitten hermostu, jos joudutkin kontrollikäynnille - on niin aikaisin toi ultra, ettei välttämättä kaikki tarpeellinen vielä näy.
 
Mulle on aivan ehdoton ei et lapset menee millekään ulkopuoliselle taholle hoitoon, se vaan ei ole vaihtoehto. Mies jää siinä vaiheessa kotiin hoitamaan tai sit mä vaan en mene sairaalaan vaan pysyn kotona niin kauan kuin pystyn.
Tää mun ehdottomuuteni hoidon suhteen liittyy mun omaan lapsuuteen ja sillon tapahtuneisiin asioihin ja mun lapset ei todellakaan mene kellekään ulkopuoliselle. Esikoinen käy kerhossa muutaman tunnin viikossa ja jo se on mulle aivan suunnatoman iso askel.
 
Syksynvalo kyllä mä ison osan tunnen, se tuntuu semmoselta kiristämiseltä ja pieneltä paineelta. Mä oon aiemmissakin supistellut hirmuherkästi. Nää on tosiaan kivuttomia kaikki, mut tulee vaan tosi paljon.
 
Meil on valitettavasti läheisten suhteen tilanne myöskin sellainen ettei lapsia saa hoitoon. Ainoa johon luotan täysin on mun oma isä, mutta isä on toipilas sairastumisen vuoksi ja en voi sinne lapsia viedä. Mun äitipuoli on toki siellä myös, mutta hän hakkasi mua ja mun sisäruksia kun me oltiin pieniä, joten hän ei hoida mun lapsia ilman et mun isä on vieressä.
Mun oma sisko toivoo mun lasten kuolemaa, toinen veli on päihdeongelmainen ja toinen veli on niin paljon töissä ettei heille voi viedä. Hänellä on myös kotonaan kaksi pientä lasta ja veljen puolisolla loppuisi kädet kesken ja suvat eri kaupungissa. Mun oma äiti on narkomaani ja ehdottomasti ei lapsia hälle ilman et valvon itse vierestä. Anoppi taas on työelämässä ja vapaa-aikansa kännissä joten sekään ei ole vaihtoehto. Miehen isä asuu kaukana ja myös päihdeongelmainen.
Mun ystäväpiirissä on yksi jolle lapset uskallan hoitoon antaa, mutta hänkin on työelämässä joten ei oikein sekään auta.
Mua ja mun sisaruksia on lapsena kaltoinkohdeltu kahdessa eri hoitopaikassa, joten mulla ei ole minkäänlaista luottoa viedä lapsia jollekin tuntemattomalle, saati ottaa sellaista omaan kotiin :(
 
Ymmärrän hyvin, että tuolla taustalla ei luottoa löydy hoitajiin. Iso halaus sinne. :Heartpink Itselläni oli paljon epäilyjä päiväkoteja kohtaan kaikkien kuultujen kauhutarinoiden vuoksi, mutta me olemme saaneet esikoiselle aivan erinomaista hoitoa jo kahdessa eri päiväkodissa. Olen ollut ihan häikäistynyt miten upeaa työtä päiväkodeissa tehdään. Itse luotan päiväkotiin enemmän kuin perhepäivähoitajiin, usean aikuisen ollessa paikalla ylilyöntejä on aika mahdotonta tapahtua niihin puuttumatta.

Päiväkotiin on mahdollista mennä tutustumaan ja haastattelemaan hoitajia jo siltä varalta, että hoitoavulle tulisi tarvetta. Mieti kuitenkin, stressi vuodelepoon joutumisesta ja lasten hoitojärjestelyistä ei ole hyväksi vauvalle.

Tsemppiä Odecca, toivotaan, ettei sitä vuodelepoa tarvittaisi.
 
Meillä RU 9.5. tällöin rv 20+4. Tähän asti aika on kiitänyt, mutta nyt vaan odottaa tuota RU:ta niin paljon, että aika matelee :hilarious: Voi kun menis viikot nopeasti!

Nyt siis rv 15+4 :)
 
Odecca, ymmärrän kyllä huolesi tuolla taustalla.. Meillä on ollut toistaseksi vain hyviä kokemuksia hoitopaikoista. Jos joudut vuodelepoon niin pystyisitkö palkkaamaan jonkun kotia touhuamaan lasten kanssa, siis niin että itse olisit läsnä ja saisit lepäillä?
 
Oikeesti ainoo vaihtoehto on et mies jää sit kotiin mun kanssa tai sit mun ystävät saa järjestää "hoitoringin" niin et ovat jeesinä kun mies on töissä. Mun on lähes mahdoton luottaa ihmisiin, oon vuosia tehnyt jo töitä pääni kanssa ja paljon jo edistynyt, mutta aivan hitosti on vielä tehtävää ja ehjää musta ei tuu koskaan.
Nyt ei auta kuin vaan odotella et saadaan lisää tietoa ja ollaan viisaampia :) Mä yritän luottaa siihen et asioilla on tapana järjestyä tavalla tai toisella, joskus haasteet on vähän rankempia mut kaikesta kyllä selviää.
 
Tsemppiä odecca, toivottavasti asiat menee parhain päin eikä vuodelepoa tarvittais!
 
Minulla oli (ja on edelleen) ehdoton ei perhepäivähoitajille. Itse oli lapsena hoitourani lähes yksinomaan pph hoidossa ja oli tosi kurja tilanne, jos kemiat ei hoitajan kanssa natsanneet, koska hän oli se ainoa aikuinen siellä. Olin siis useamman vuoden aikana useammalla eri hoitajalla, joista osa oli kivoja, osa ei. Lisäksi tuttavaperheen lapsen hoitoura alkoi sellaisen pph:n hoivissa, joka teki töitä kännissä. Asia paljastui, kun yksi vanhemmista meni ilmoittamatta hakemaan lapsensa kesken päivän hoidosta.

Minulle siis oli todella tärkeää, että saatavilla on useampi hoitaja, jonkun kanssa vähintäänkin homma toimii. Kyllä silti lapsen hoidon alkaessa suretti ja meillä mies hoisi tutustuttamisen hoitoon.

Toivottavasti odeccan tilanne ei huonone ja saat pysyttyä kotona. Oletteko selvittäneet mahdollisuutta saada kaupungilta apua kotiin muutamaksi tunniksi per päivä niin, että olisit itsekin kotona lepäämässä? Täällä sellainen on ollut mahdollista saada esim. jos ei leikkauksen tms. jälkeen pysty hoitamaan lapsia normaalisti. Kannattaa kysyä neuvolasta.
 
Onpa huonoja kokemuksia perhepäivähoidosta :( meillä on kahden hoitajan tiimi, jossa siis 8 lasta. Ja neiti tykkää kyllä molemmista hoitajista. Varahoitajasta tykkää myös. Ehkä meillä on vaan käyny hyvä tuuri.. :confused: vähän isompana sit varmaan päiväkotiin.. En sit viel tiedä miten tän pienemmän kanssa.
 
Me saatas kotiin apua, mut mä tosiaan vierastan sitä et kotona on joku muu, kuin ihminen jonka tunnen läpikotaisin. Mä oon ite ollut sisarusten kanssa pph:lla joka hoito meitä kännissä ja nappipäissään. Päiväkodista ei ole sen paremmat kokemukset kun asuttiin pienellä paikkakunnalla ja saatiin kärsiä äidin tekemisten takia. Oon itse asunut myös sijaisperheessä, jossa meitä lapsia kohtaan oltiin tosi väkivaltaisia. Vieraat ihmiset ja niiden päästäminen kotiin on vaan tosi haastavaa ja mä en kykene itse rentoutumaan sillon ollenkaan. Mä oon ollut myös huostaanotettuna vuosia lapsena ja sekin on vaikuttanut tosi paljon tähän epäluottamukseen vieraita kohtaan.
Tuo esikoisen kerhokin on sellanen et me käytiin siellä vuosi perhekerhossa ennen kuin pystyin laittamaan edes tuon kerhohakemuksen ja se ei oikeesti ole kuin 2 päivää viikossa 2,5h kerrallaan, mun on aivan äärimmäisen vaikee luottaa ulkopuolisiin.
 
Meillä on täällä kunnassa semmonen tilanne, että vain vuorotyössä olevien lapset hoidetaan päiväkodissa ja muuten sitten pph:lla. Meidän tyttö ollu kahella pph:lla. Molemmat ollu hyviä paikkoja, varsinkin toisessa olisin halunnut hänen jatkavan kun oli niin ihana hoitaja, mutta kun vuorotyö sekä molemmilla niin ensi viikolla tyttö taas päiväkotiin. Tykkää kyllä mennä sinne ja ihan hyvillä mielin iteki hänet sinne sit vien.
 
Mun ystävä piirissä ei oo yhtäkään huonoa kokemusta lastenhoitopaikoista ja heillä on päiväkodeissa ja pph:lla lapset hoidossa. Lisäks mulla on useampi tuttu, jota on päiväkodissa töissä ja mä tiedostan et varmasti olot on siel hyvät mut se on vaan nuo omat möröt jotka vaikuttaa liikaa. Sekin päivä vielä tulee, kun mun tarttee palata töihin ja sit lapset on pakko laittaa hoitoon. Mä oon itsekin miettinyt josko rupeis pph:ksi, mutta on vähän liian pieni koti siihen. Mun koulutuskin riittäisi oikein loistavasti ja olis tosi mieleistä hommaa.
 
Paras ystäväni on lastentarhanopettaja, ja suunnittelee perhepäivähoitajaksi ryhtymistä samalla paikkakunnalla missä itse asun. Olis unelma, jos sitten joskus saisin mukulan hänelle hoitoon :) Muuten tuntuis niin vaikealta laittaa niin pientä lasta hoitoon.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top