Ultra- ja neuvolakuulumiset
- Ketjun aloittaja miuk
- Aloituspäivämäärä
Vauvahaaveilija
Puuhakas puhuja
Ihana hoitaja ollut kyseessä sannis! :)
Ja helmille onnittelut hyvistä uutisista
Ja helmille onnittelut hyvistä uutisista
Äh. Oon yrittänyt koko päivän pysyä teidän perässä, mutta en ole onnistunut. Helmille onnittelut ultrasta! :)
Sannikselle: Ihana hoitaja, mutta tilanne muuten suoraan sanottuna aika perseestä! Eka pelotellaan ja sitten ei oteta vastuuta siitä että pääsis saman tien tutkimuksiin. Oon varma että se pieni siellä on ja niillä vaan muinaisajan dopplerit jolla mitään ei kuulu. Ovat ehkä tottuneet yleensä siihen että kuulevat tossa vaiheessa, mutta niin kuin aiemmin jo sanoin voit ihan hyvin olla varhaisemmassa vaiheessa ja pieni vaan piileskelee :)
Vihoviimeiseksi omanapailua: pistin miehen tarkistamaan postia kun tulee aiemmin kotiin ja vielä ei aikaa kuulu. Pelkään että se tulee kesken reissun, koska tiedän et rupean siellä sit hermostumaan jos kuulenkin että se aika on maaliskuun lopulla enkä nyt USA:sta lähde soittamaan ja muuttamaan aikaan. Kun on tämmönen kaikki mulle nyt ja heti- ihminen niin välillä on vähän hankalaa malttaa odottaa
Sannikselle: Ihana hoitaja, mutta tilanne muuten suoraan sanottuna aika perseestä! Eka pelotellaan ja sitten ei oteta vastuuta siitä että pääsis saman tien tutkimuksiin. Oon varma että se pieni siellä on ja niillä vaan muinaisajan dopplerit jolla mitään ei kuulu. Ovat ehkä tottuneet yleensä siihen että kuulevat tossa vaiheessa, mutta niin kuin aiemmin jo sanoin voit ihan hyvin olla varhaisemmassa vaiheessa ja pieni vaan piileskelee :)
Vihoviimeiseksi omanapailua: pistin miehen tarkistamaan postia kun tulee aiemmin kotiin ja vielä ei aikaa kuulu. Pelkään että se tulee kesken reissun, koska tiedän et rupean siellä sit hermostumaan jos kuulenkin että se aika on maaliskuun lopulla enkä nyt USA:sta lähde soittamaan ja muuttamaan aikaan. Kun on tämmönen kaikki mulle nyt ja heti- ihminen niin välillä on vähän hankalaa malttaa odottaa
Sannis hoi, täälä saa omanapailla ihan huoletta. Paukuta tulemaan vaan, kun siltä tuntuu. Hienoa, että sulla on asenne kohillaan ja peukut aille hoitajalle, joka sulle vielä aikaa tarjos. Kyllä se maanantai sieltä koittaa.
En malta olla avautumatta "hieman" lisää tuosta ultrakäynnistä... Elikkäs mullahan ei ollu tarkkaa muistikuvaa edellisten menkkojen ajankohdasta. Viikkoja olikin nyt 12+5 ja lasketuksi ajaksi tuli 28.8. Kaksi päivää ennen esikoisen kymppisynttäreitä! Mieluiten notkuisin täällä syyskuisissa kumminkin, kun tänne olen "kotiutunut". Lisäks mulla on muut menny yli, joten todennäköisesti syyskuulle tämänkin syntymä menee... (puolustuspuhe syyskuisiin kuulumisen puolesta...)
Kun raskaus onkin oletettua pidemmällä, en enää voinut osallistua seulontaverikokeisiin. Niskapoimuturvotus oli kuitenkin reilusti hyvien arvojen sisäpuolella, joten täytyy yrittää olla luottavainen ja yrittää olla panikoimatta tämän iän kanssa...
Tyyppi oli sangen kuvauksellinen ja esitteli kovasti kasvojaan. Välillä teki huimia hyppyjä ja näytti ihan astronautilta, joka painottomassa tilassa pomppii. Kädet ja jalat oli oikeilla paikoillaan ja saattoi erottaa pienet sormet ja varpaatkin. Virtsarakkokin oli täynnä.( en siis ollut ainut) Kääntymään kaveri ei oikein suostunut, jotta sitä niskapoimua olisi päässyt mittaileen. Tämä kaveri päätti ruveta nukkumaan, veti kädet silmilleen ja varmaan tuumaili, että nyt on unien aika. Kauan sai mahaa painella eri puolelta, ennen kuin toivottuun asentoon suostui menemään. Kuvia tuli mukaan monen monituista. Tosin ei mun mielestä ihan niin hyviä, mitä ruudulla parhaimmillaan näkyi.
Omaa olotilaa on vaikea kuvailla. Jotenkin vieläkin on vaikea käsittää, että siellä se on elämässä ja kasvamassa. Kädet tärisi vielä tunti ultran jälkeen, enkä kyennyt tännekkään kirjottamaan tärinältä.
Kiitos kaikista tsempeistä ja onnitteluista! Olen niin onnellinen, kun vielä kerran saan tämän kokea. Kun saa jotain, mitä ei enää kuvitellut voivansa ikinä saada tai kokea. Elämä on ihmeitä täynnä! Avaan uuden nessupaketin...
En malta olla avautumatta "hieman" lisää tuosta ultrakäynnistä... Elikkäs mullahan ei ollu tarkkaa muistikuvaa edellisten menkkojen ajankohdasta. Viikkoja olikin nyt 12+5 ja lasketuksi ajaksi tuli 28.8. Kaksi päivää ennen esikoisen kymppisynttäreitä! Mieluiten notkuisin täällä syyskuisissa kumminkin, kun tänne olen "kotiutunut". Lisäks mulla on muut menny yli, joten todennäköisesti syyskuulle tämänkin syntymä menee... (puolustuspuhe syyskuisiin kuulumisen puolesta...)
Kun raskaus onkin oletettua pidemmällä, en enää voinut osallistua seulontaverikokeisiin. Niskapoimuturvotus oli kuitenkin reilusti hyvien arvojen sisäpuolella, joten täytyy yrittää olla luottavainen ja yrittää olla panikoimatta tämän iän kanssa...
Tyyppi oli sangen kuvauksellinen ja esitteli kovasti kasvojaan. Välillä teki huimia hyppyjä ja näytti ihan astronautilta, joka painottomassa tilassa pomppii. Kädet ja jalat oli oikeilla paikoillaan ja saattoi erottaa pienet sormet ja varpaatkin. Virtsarakkokin oli täynnä.( en siis ollut ainut) Kääntymään kaveri ei oikein suostunut, jotta sitä niskapoimua olisi päässyt mittaileen. Tämä kaveri päätti ruveta nukkumaan, veti kädet silmilleen ja varmaan tuumaili, että nyt on unien aika. Kauan sai mahaa painella eri puolelta, ennen kuin toivottuun asentoon suostui menemään. Kuvia tuli mukaan monen monituista. Tosin ei mun mielestä ihan niin hyviä, mitä ruudulla parhaimmillaan näkyi.
Omaa olotilaa on vaikea kuvailla. Jotenkin vieläkin on vaikea käsittää, että siellä se on elämässä ja kasvamassa. Kädet tärisi vielä tunti ultran jälkeen, enkä kyennyt tännekkään kirjottamaan tärinältä.
Kiitos kaikista tsempeistä ja onnitteluista! Olen niin onnellinen, kun vielä kerran saan tämän kokea. Kun saa jotain, mitä ei enää kuvitellut voivansa ikinä saada tai kokea. Elämä on ihmeitä täynnä! Avaan uuden nessupaketin...
Kyllä sä helmi olet jo meidän syyskuisten porukkaan kotiutunut, niin ei täältä noin vaan lähdetä 
Aivan ihania kuulumisia sulla!! Toki varmaan yllätti, et nyt jää seulat välistä, mut eiköhän se vilperi siellä ole kaikissa voimissaan ja terve lapsi teille on tulossa!
Ihanaa että teidän perhe saa vielä yhden pienokaisen tiimiinsä 
Ja lopuksi, kiitos vielä kaikille myötäelämisestä, eiköhän tämä iloksi muutu kun saan vaan omat ajatukset nyt pysymään linjassa.
Aivan ihania kuulumisia sulla!! Toki varmaan yllätti, et nyt jää seulat välistä, mut eiköhän se vilperi siellä ole kaikissa voimissaan ja terve lapsi teille on tulossa!
Ihanaa että teidän perhe saa vielä yhden pienokaisen tiimiinsä Ja lopuksi, kiitos vielä kaikille myötäelämisestä, eiköhän tämä iloksi muutu kun saan vaan omat ajatukset nyt pysymään linjassa.
Vauvahaaveilija
Puuhakas puhuja
Täälläkin olis helmi nessupaketille käyttöä ku näitä teidän ultrakuulumisia lukee
Ensinnäkin tsemppiä Sannikselle. Uskon että maanantaina näet kaiken olevan kunnossa. Ihme touhua silti.
Mulla oli tänään ensimmäinen neuvolakäynti miehen kanssa. Olihan se kiinnostava kokemus ja paljon asiaa, mutta sitäkin mielleenpainuvampaa oli selkeä muutos miehessä käynnin jälkeen. Taisi konkretisoitua homma kerta heitolla. Käynnin jälkeen mä istui pöydän ääressä lukien oppaita kun mies teki ruuan meille(harvinaista herkkua). Kokatessa mietiskeli ääneen että koska kerrotaan mummolle ja millanen isä sitä tulee olemaan. Olin ihan liikutuksessa. Ruokakin maistui heti taivaalliselle kun joku muu sen teki. Nuolin lautaset, kummankin.
Pengoin eilen vähän vanhoja laatikoita ja löysin äitini vanhan neuvola mapin 30-vuoden takaa. Se nainen arkistoi kaiken! Oppaita, jumppa ohjeita, syntymätodistus, sose ohjeita, isyyden tunnustus ja äitiysraha päätökset. Jopa mun vanha rokotuskortti. Ainoastaan neuvolakorttia ei vielä löytynyt. Se vähän harmitti. Äiti kun kuoli 10-v sitten niin ei pääse kyselemään millasta tahtia esim. olen itse kasvanut. Kuvista päätellen ruoka on maittanut. Muistelen että olin "lihava vauva" kunnes lähdin liikkeelle. Vauvakirjan mukaan skippasin kävelyn ja opin saman tien juoksemaan.
Olisi myös kiinnostanut kuulla onko kärsinyt kanssa pahoinvoinnista. Mä sain ajan neuvola lääkärille parin viikon päähän. Paino on hetkellisen romahduksen jälkeen noussut pari kiloa (ei tosin vielä lähtöpainoon) niin ei tunnu vaativan kuin vaan lepoa ja sinnikästä syömistä. Ja odottamista.(jee) Kiva kuitenkin että seurataan tilannetta. Kun enhän mä tiedä koska pitää hakeutua tiputukseen.
Mulla on ultraan aikaa vielä lamaannuttavat 3vk. Toisaalta on kiva kun muut on edellä niin tietää mitä odottaa. Ja vaikka LA siirtyisi lokakuulle niin jään teidän kaa tänne. Niinkun on moneen kertaan todettu, täällä on ihana ilmapiiri ja henki. Kiitos siitä kaikille!
Mulla oli tänään ensimmäinen neuvolakäynti miehen kanssa. Olihan se kiinnostava kokemus ja paljon asiaa, mutta sitäkin mielleenpainuvampaa oli selkeä muutos miehessä käynnin jälkeen. Taisi konkretisoitua homma kerta heitolla. Käynnin jälkeen mä istui pöydän ääressä lukien oppaita kun mies teki ruuan meille(harvinaista herkkua). Kokatessa mietiskeli ääneen että koska kerrotaan mummolle ja millanen isä sitä tulee olemaan. Olin ihan liikutuksessa. Ruokakin maistui heti taivaalliselle kun joku muu sen teki. Nuolin lautaset, kummankin.
Pengoin eilen vähän vanhoja laatikoita ja löysin äitini vanhan neuvola mapin 30-vuoden takaa. Se nainen arkistoi kaiken! Oppaita, jumppa ohjeita, syntymätodistus, sose ohjeita, isyyden tunnustus ja äitiysraha päätökset. Jopa mun vanha rokotuskortti. Ainoastaan neuvolakorttia ei vielä löytynyt. Se vähän harmitti. Äiti kun kuoli 10-v sitten niin ei pääse kyselemään millasta tahtia esim. olen itse kasvanut. Kuvista päätellen ruoka on maittanut. Muistelen että olin "lihava vauva" kunnes lähdin liikkeelle. Vauvakirjan mukaan skippasin kävelyn ja opin saman tien juoksemaan.
Olisi myös kiinnostanut kuulla onko kärsinyt kanssa pahoinvoinnista. Mä sain ajan neuvola lääkärille parin viikon päähän. Paino on hetkellisen romahduksen jälkeen noussut pari kiloa (ei tosin vielä lähtöpainoon) niin ei tunnu vaativan kuin vaan lepoa ja sinnikästä syömistä. Ja odottamista.(jee) Kiva kuitenkin että seurataan tilannetta. Kun enhän mä tiedä koska pitää hakeutua tiputukseen.
Mulla on ultraan aikaa vielä lamaannuttavat 3vk. Toisaalta on kiva kun muut on edellä niin tietää mitä odottaa. Ja vaikka LA siirtyisi lokakuulle niin jään teidän kaa tänne. Niinkun on moneen kertaan todettu, täällä on ihana ilmapiiri ja henki. Kiitos siitä kaikille!
Mää kun oon tämmönen hölösuu, niin joudun välillä hieman oudonoloisiin tilanteisiin... Sinne sairaalaan mennessä piti olla täytettynä semmonen esitietolomake, johon sai myös laittaa toiveita sairaalaan. Siellä on töissä yksi kätilö, jonka lapsi on ollu mulla hoidossa ja en missään nimessä halua tuttua ihmistä kätilöimään kun synnytän, joten kirjoitin toiveeni lappuun.
Ultraaja kävi sitä lappua läpi ja rupes puhumaan siitä toiveestani. Minä tollo sanoin, että en mielelläni ole tuttujen ihmisten nähen jalat levällään, mielummin vieraiden. Hetken päästä tajusin idioottimaisuuteni ja lisäsin, että siis silloin kun synnytyksestä on kyse. Kyllä siinä oli ultraajalla naurussa pitelemistä ja minä tunsin itseni jälleen kerran täydeksi idiootiksi, joka puhuu ensin ja ajattelee vasta sitten...
Ultraaja kävi sitä lappua läpi ja rupes puhumaan siitä toiveestani. Minä tollo sanoin, että en mielelläni ole tuttujen ihmisten nähen jalat levällään, mielummin vieraiden. Hetken päästä tajusin idioottimaisuuteni ja lisäsin, että siis silloin kun synnytyksestä on kyse. Kyllä siinä oli ultraajalla naurussa pitelemistä ja minä tunsin itseni jälleen kerran täydeksi idiootiksi, joka puhuu ensin ja ajattelee vasta sitten...
Heh, mä kävin keväällä miehen kaverin (nainen) gynevastaanotolla, kun päivysti silloin. Tsekkas ilmaiseksi, ni siks menin. Ihme kyllä, ei hävettänyt. Kehui kovasti paikkojani :D Miksi sinne sitten menin ja otin yhteyttä häneen, niin fysiatri oli muka nähnyt magneettikuvissa musasarjoissa kystia, vaikka selkäähän sen piti tutkia. Kaveri onneksi totesi, ettei täällä mitään kystia ole. Arvatkaapa helpottiko tieto :)
Mielipidekysymys
Mulla la aika 18.9. Ja kävin neuvolassa 6.2. Eli perjantaina tulee 2vk, eikä näy ultra-aika kirjettä. Vantaalla asun.
Neukku sanoi mulle et jos ei 10-11 viikolla kuulu kirjettä niin soittele sinne jonnekin :) Eli jos ei ens viikollakaan vielä kuulu niin lähen soittelee. Ens viikollahan pitää mun ne verinäytteetkin antaa labrassa.
Mulla la aika 18.9. Ja kävin neuvolassa 6.2. Eli perjantaina tulee 2vk, eikä näy ultra-aika kirjettä. Vantaalla asun.
Neukku sanoi mulle et jos ei 10-11 viikolla kuulu kirjettä niin soittele sinne jonnekin :) Eli jos ei ens viikollakaan vielä kuulu niin lähen soittelee. Ens viikollahan pitää mun ne verinäytteetkin antaa labrassa.
Mä en tajua tota, et ulra-aika lähetetään postissa. Eiköhän olis kaikille helpompaa jos ajan saisi puhelimessa valkata heti sopivaksi mm työn, lastenhoidon tai isän töiden mukaan peilaten. Ei varmaan olis nyky päivänä kovin vaikeasti järjestettävissä nettiajanvarauskaan. No, se siitä.
Mut helmi!!
Kunnon sammakoita sieltä suusta hyppii. Pikku kevennys sen hoitajankin työpäivään varmasti....
Mulle tuli silloin tm:ssä poliaika varmaan kahden päivän päästä siitä kun se yksityisen gyne teki lähetteen. Se aika olikin sitten jo reilun viikon päästä että kenties sen takia kiirehtivät. Siksi just nyt stressaan kun aikaa ei vielä ole tullut, että onko tämä ns. kiireetön eli aika tosiaan voisi tulla vaikka sinne maaliskuun loppuun. Tosiasiassa tässähän ei ole mennyt kuin pari päivää (neuvola oli viime perjantaina) ja aika todennäköisesti tulisi vähintään 3vko päähän eli ei niillä kiire vielä ole. Mulla se kiire vaan on, kun en malta odottaa :P