Ultra- ja neuvolakuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä mies oli aikanaan esikoisen ekassa neuvolassa, mut muuten kävin yksin. Suurimmassa osassa ultrista oli mukana mihin sai tulla.
Tällä kertaa ei neuvoloihin tule, mut ultriin kyllä tulee.
 
Musta hyvä vaan, että neuvolakäyntejä on lopussa useammin. Onpahan jotakin tekemistä lomalla :D
 
Mulla oli toinen neuvolakäynti tällä viikolla. Olikohan viikkoja 13+4 ja toisaalta aika turhalta käynniltä tuntui. Laput täyttelin pikaseen eikä niistä mitään juteltavaa oikein ollu. Mutta eihän se tietty ollu turha käynti. Tuli nää raskausajan muut ajanvaraukset keväälle ja kuvio selväksi, että mitä tässä nyt sit seuraillaan seuraavan puolen vuoden aikana. Lääkäri käynti huhtikuun puoli välissä, rakenneultra huhtikuun lopulla, toukokuussa terkkarikäynti ja sit kelajutut voi sen jälkeen kuulema hoitaa.

Ja sainhan kuulla ne ihanat pienet sydämen sykkeet. En muistanutkaan, että äänet on niin pienet tässä alussa, kun muistissa on ne loppuajan sykkeet viime raskaudesta.
 
Meillä mies oli esikoisesta melkeen jokasessa neuvolassa mukana, lopussa vaan oli joitain kertoja kun ei päässy, kun niitä käyntejä alko olee tosi tiheesti. Mies olikin kyllä suurimman osan ekaa raskautta työttömänä, niin oli helppo tulla mukaan. Nykyään on semmonen työ, että voi toivoa vapaaksi noita neuvolapäiviä, mutta ei saa automaattisesti korvaavaa päivää niin ei varmaan kauheen herkästi väkisin miestä tonne järkätä. Ultrat on kuitenkin.ne mistä enempi saa irti.

Ja kyllähän loppuraskaudessa kun mahan kanssa meno oli semmosta lyllertämistä niin tuntu välillä ärsyttävältä rampata joka viikko ultrassa sieltä jostan rv 35 lähtien (muksu synty rv 41+5, että jokusen kerran kerkesi viikottainkin käymään), mutta onhan se tosiaan tärkee katella niitä pissan arvoja ja seurata mahdollisia turvotuksia ja tietty seurata että vauva kääntyy kohdussa ja kasvaa niin kun pitää.
 
Meillä oli tänään nt.ultra ja pikkuisella kaikki hyvin :) Niskaturvotus oli 1,6mm ja muutenkin näyttää kasvavan "käyrien" mukaan. Oli kyllä todella mukava hoitaja, kuunneltiin pitkät tovit pikkuisen sydän ääniä ja taisi miehelläkin mennä roska silmään :Heartred Pikkuinen on kyllä hyvin unelias tyyppi, alkuun liikkui oikein reippaasti, mutta päätti kesken kaiken käydä nukkumaan, ei tahtonut heräillä vaikka kuinka tuupittiin ja lopulta minäkin nousin ja hyppelehdin huoneessa että saataisiin toinen hereille :D
 
Onnea pelp, hyvä et kaikki oli kunnossa sielläkin :) Uneliasta sakkia tuntuu olevan meillä monella kohduissa, jatkuispa unenlahjat syyskuun jälkeenkin :)
 
Esikoinen tuhlas kaikki unet kohdussa, ulos kun pääsi niin ei oo uni liikoja maistunut

Ite en esikoisen aikaa kerennyt äippälomailla/montaa kertaa neuvolassa juosta kun rupes 36+6 tihkuu lapsivettä ☺️
 
Onnea tasapuolisesti ihanista ultrakuulumisista! :love7

Meillä myös vielä jännäillään ensi viikko ennenkuin on oma ultra!
Mies on meillä osallistunut neuvolaan ja ultraan ja jatkossa varmaan myös mukana! :)
 
Tsemppiä Sitrukselle! En usko oksentelun loppumisen olevaan mikään merkki mistään. Itse oksensin 4 kertaa ja sitten se loppu! :)

Onnea myös Pelpille! Sama juttu oli mullakin ultrassa, että piti välissä hyppiä haarahyppyjä ultrahuoneessa :grin Olin ensiksi, että "ootko tosissasi?!". Tuli vähän sellainen piilokamerafiilis, vaikka ymmärrän kyllä pointin. Sitten vielä kätilö sanoi puolisolle, että "jos hyppiminenkään ei auta, niin sinä saat alkaa laulamaan". Se oli vitsi kuitenkin (kai?)! :wink
 
Täällä selvitty ultrasta ilman haarahyppyjä :D

Siellä se pikkunen pyöriskeli menemään ihan hulluna ja aina kun yritti ottaa kunnon kuvaa, niin laittoi käden naaman eteen. Yhtä kuvauksellinen ku minä... :D Koko vastasi paria päivää pienempää, nt oli 1,32mm ja pituus 58mm. Riskilukuja en saanu kun atk-järjestelmät jumitti... Mut siellä oli siis käytössä myös 4D-laite!

Musta jotenkin tuntui että se kätilö oli enemmän innoissaan koko jutusta ku minä, kun se yritti kauan saada hyvää kuvaa ja mä vaan tuijottelin että voisko tää olla jo ohi että pääsis töihin. Mua ei jotenkin nuo ultrakuvat säväytä, kun mun mielestä ne näyttää vaan niin ufoilta...
 
Mäkään en oikein osannut fiilistellä niitä ultrakuvia esikoisen raskaudessa, mun mielestä ne näytti ihan ufoilta ja vauva tuntui muutenkin nahan läpi ihan alieniltä. Vasta syntymän jälkeen osasin fiilistellä niitä ultriakin, kun se oli se sama ihana lapsi siellä kuvissa. :love7 Jotenkin sitä vauvaa ei vaan osannut kuvitella ennen kuin se syntyi!
 
Kiitoskiitos:) Jotenkin sitä vaan ei meinaa pitkän yrityksen ja hoitojen (lääkekuurien) jälkeen uskoa, että kaikki vois mennä heti ekasta tärpistä ihan hyvin, on vaan niin epäuskoinen olo. Sitä vaan ihmettelee, että miten se alulle saaminen oli niin vaikeaa ja tämä osuus yhtäkkiä "helppoa"? Seuraava ultra oliskin sit tasan 2kk päästä.

Eloveena, no huh, kiva kuulla etten oo ainut! Ehkä noi kuvat aukeaa mullekin sit syyskuussa paremmin..

Kätilö huomasi onneks sanoa, että mulla on istukka tuossa ihan edessä, ettei tarvi ihmetellä jos neuvolassa ei sydänäänet meinaa kuulua. Niin, ja toki unohdin ottaa neuvolakortin mukaan..! siis minä, joka ei koskaan unohda mitään!! kyllä otti päähän.
 
Meillä ei mies oo ollu kahden edellisen eikä tuu myös tämän kohdalla olemaan mukana missään neuvolakäynnillä, ultrassa eikä myöskään synnytyksessä. Olen molempiin synnytyksiin myös ajanut itse autolla. Toinen käynnistettiin ja toisesta oli mennyt vedet 12 tuntia aiemmin mutta supistukset ei ollu vielä alkaneet. Toimii meillä.
 
Takaisin
Top