Noniin, tänään oli sitten ensimmäinen neuvolakäynti. Viikkoja nyt 8+5.
Jotenkin niin hölmö olo, kun vielä joutuu muutaman viikon odottelemaan ensimmäiseen ultraan aikaa.
Olen muutenkin ollut nyt huolissani, kun ilmiselvimmät raskausoireet kuten pahoinvointi, joka minulla oli aiemmin paljon voimakkaampaa, on nyt lieventynyt todella paljon. Satunnaisesti aamuisin saattaa tulla odottamattomia yökkimisrefleksejä mutta jotenkin pidän sen option, että ovat jopa psykosomaattisia. Toisaalta olen kyllä joidenkin suolaisten mielihalujen uhri ja paljon normaalia väsyneempi, eli en ihan täysin raskausoireetonkaan ole.
Neuvolassa täti yritti kyllä rauhoitella ja sanoi, ettei olisi syytä huolestua jos pahoinvointi loppuu ja lievittyy varhaisessa vaiheessa kun muita viitteitä keskeytymiseen ei ole. Että ehkä olen vain onnekas enkä joudu kärsimään siitä sen enempää...
Hän sanoi myös, että koska olen pienikokoinen ja suhteellisen nuori (pian 23-vuotias), niin sekin voi vaikuttaa. Kuulemma usein on törmännyt ilmiöön, jossa toista lasta odottava - jo hieman varttuneempi äiti kokee paljon voimakkaampia raksuasoireita ihmetellen, että miten ihmeessä sen ensimmäinen silloin nuorempana oli niin paljon helpompi.
Ja toisaalta, syytä koko raskauspahoinvoinnillehan ei ole tiedosssa niin eihän sen loppumisesta tai puuttumisestakaan voi sanoa sitten mitään. Mene ja tiedä...
En haluaisi olla näin kyyninen, toivon parasta sormet ristissä... On vain sattunut osumaan kohdalle myös niitä kirjoituksia huonoista uutisista :(
Joka tapauksessa, ihana taas lukea teidän muiden hyviä uutisianne. Hyvää viikonloppua kaikille :)