Itse olen kanssa sen verran häveliäs, että varmasti hävettäisi jos kävisikin vahinko! Ja ihan sama kuinka luonnollista se on ja kätilö kuinka tottunut, en silti osaisi suhtautua siihen olankohautuksella vaikka kuinka tietäisin että pitäisi. Eli pyydän aika varmasti peräruiskeen etukäteen, niin ei tarvi tuota asiaa jännittää. Onneksi peräruiskeet on Taysissa tapanakin. :)
Ja samasta häveliäisyyssyystä en myöskään halua, että mieheni katselee jalkopäätä synnytyksen aikana, vaan pysyy siellä mun yläpään puolella. Nytkään en enää mielelläni antaisi hänen nähdä jalkoväliäni enää loppuraskauden aikana, kun tässä vaiheessa paikat on jo aika eri näköiset kuin ennen ja melko turvoksissa (tein vähän aikaa sitten sen virheen, että menin peilillä katsomaan ja hieman pelästyin). Ei tuollaisia ns. luonnollisia muutoksia pitäisi hävetä, mutta minkäs teet kun on tällainen helposti noloontuva ihminen kyseessä.