Työ ja raskaus

Mulla on Siflu ollut nyt pari loman jälkeistä työpäivää ihan samanlaisia. Vatsassa on tosiaan samanlaista tunnetta kuin olisi lihakset vähän jumissa. Just kehuin ennen lomaa että ihan hyvin voin vielä purkaa kuormia. Noh, äkkiä se työkyky taisi heiketä...
 
Miul tuntuu semmosta kuumotusta ku enemmän tekee hommii (kääntää ja vääntää mummoja) muuten ei mitää. Viime yönä aamuyöstä poltteli mut tietenkii ku on koko yön touhunnu ja aamul enemmän hommii
 
Mitenkäs vielä töissä käyvät jaksavat tällä hetkellä? Itselläni alkaa olla sellainen olo, että tosiaan viimeisiä viedään ja odotan kyllä loman alkua jo kovasti. Teen kevyitä toimistohommia, mutta olen silti aivan puhki. Istuen ei ole hyvä, seistä jaksaa max vartin, onneksi on kuitenkin sähköpöytä ja molemmat vaihtoehdot siis vuorotellen käytössä. Ei edes satu mihinkään tai ole muutenkaan mitään erityistä vaivaa, ainoastaan kokonaisvaltaisen tukala olo, väsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Iltaisin töitten jälkeen ei juuri muuta jaksa kuin maata :dead: Äitiysloma alkaa 4.6., ei siis montaa päivää enää, työt alkaa olla viimeistelty seuraajaa varten ja kaapit on melkein raivattu. Kalenterissa on enää muutamia palavereita. Yksi paripäiväinen työmatka olisi vielä ensi viikolla edessä ja tosissaan saa jo motivoida itseään sen suhteen. Ja vali vali... joku hurja lopputsemppi pitäisi saada päälle :)
 
Mulla alkaa pikkuhiljaa motivaatio loppua tähän työntekoon. Teen siis toimistohommia. Toisaalta on kivaa tehä töitä ja toisaalta olis kiva vaan maata himassa sohvalla. Ensiviikon perjantaina kuitenkin alkaa loma niin kyllä nää vikat päivät vielä jaksaa. Eniten ehkä ärsyttää tuo kylkikipu kun en pysty kauaa kävelemään tai seisomaan niin pitää vaan istua. Työpäivän jälkeen selkä on ihan rikki ja loppuilta menee sängyssä kyljellään ja kyllä jo väsyttääkin. Ikinä ennen en oo päiväunia nukkunu ja nyt nukun melkein joka päivä:o
 
Mie oon hoitotyössä ja 9työvuoroo vielä olis, pari vapaata ens viikolla ja 1.6 muutama päivä lomaa ja sit äippälomalle.. Toistaseks jaksanu ihan ok, nyt vaan eilenki illassa huomas miten vauva painaa ikävästi alavatsaa ku iltavuoros joutuu kävelee ja nukkuminen oli nii huonoo että.. Aamuvuorot menee hiukka paremmin ku sit voi lepäillä loppupäivän, eikä sillo joudu kävelee koko taloo ympäri. Selkä alkaa kans väsyy jos joutuu hirveesti kyykkimään mummoja pukies tai riisuessa.
Ja todellakii ootan et työt loppuu, motivaatioo ei enää ole yhtää
 
Oon hakenut paria uutta työpaikkaa. Toivon, että jos tuun valituksi, äitiysvapaa (mulla siis marraskuulle) olisi riittävän pätevä syy siirtää työssä aloitusaikaa...mitäköhän laki sanoo asiasta? Molemmat paikat on siis vakituisia virkoja, joita ei mun alalla tule auki kovin usein. Siksi jotenkin aattelin, että äitiysvapaa ei ole laillinen syy syrjiä mua haussa...saas nähdä miten suhtautuvat.
 
En tiiä millä perusteella äitiysloman alku on laskettu, kai sitä jokin raja on pitäny asettaa mut ihmettelen vaan onko olemassa töitä jossa pystyis aivan täyspainoisesti paahtamaan virallisen loman alkuun asti?! Ittee ainaki hävettää miten hitaaks oma työskentely on menny, mut ei voi mitään. Olin välillä istumatyössä, siinä oli hankala olla ku vauva potki kylkiluihin ku ei mahtunu olemaan. Ja sit normi hoitotyössä vaan ne kaikki kantamiset, työntämiset ja liikkumiset aiheuttaa omalla lailla ikävän olon. Ja väsy on, päiväunet on ihan must aamuvuoron jälkeen. Toisaalta vapaapäivinä saattaa kotona olla enemmän vaivoja ku ehtii havainnoida niitä eri tavalla, hyvät puolensa siis työpäivissäkin. Nyt vaan tuntuu ettei jaksa keskittyä kumpaankaan, ei töihin eikä tuleviin muutoksiin. Nyt on viikon loma ni ehtii vähän järjestellä kaappeja ja nukkua univelkoja pois, sit vielä muutama työvuoro ennen äitiyslomaa. Huh ja puh! Eikö se tästä! :) Tsemppii kaikille työssäkävijöille viimesiin viikkoihin!
 
Oon hakenut paria uutta työpaikkaa. Toivon, että jos tuun valituksi, äitiysvapaa (mulla siis marraskuulle) olisi riittävän pätevä syy siirtää työssä aloitusaikaa...mitäköhän laki sanoo asiasta? Molemmat paikat on siis vakituisia virkoja, joita ei mun alalla tule auki kovin usein. Siksi jotenkin aattelin, että äitiysvapaa ei ole laillinen syy syrjiä mua haussa...saas nähdä miten suhtautuvat.

Mannavilja, äitiysvapaa ei voi olla syrjimisperusteena vaan sun hakemus on käsiteltävä tasa-arvoisesti muiden hakemusten kanssa. Sulla on oikeus valituksi tullessa neuvotella työn alkamisen ajankohdasta ja asialliset työnantajat pystyy järjestämään sen sun kanssa yhteistyössä niin että aloitat äitiysloman päätyttyä. Lain antama suoja työstä vapauttamiselle on 2 viikkoa ennen ja 2 viikkoa synnytyksen jälkeen, siitä eteenpäin se on työnantajan ja työntekijän keskinäisistä sopimuksista kiinni. http://www.tyosuojelu.fi/fi/perhepoliittiset_vapaat
Toivottavasti saat mieleisen vakipaikan! :)
 
Olen myös hoitoalalla työskentelevä ja toistaiseksi jaksanut ihan hyvin. Nyt on reilun viikon ajan alkanut olla työpäivän jälkeen paikat kipeänä. Nivusiin sattuu ja suppareita (lähinnä harkkareita) tulee päivittäin useasti. Muutama kipeänpikin välillä tullut. Vauva ja maha painaa. Ei oikeastaan pysty enään normaalisti työskentelemään. Vuoron alussa kävely vielä onnistuu hyvin, mutta loppua kohden vauhti hidastuu. Olen harkinnut sairasloman hakemista, mutta en ole saanut aikaiseksi. Mies on sitä mieltä etten ole enään työkuntoinen. Hän tietysti saakin kuulla kaikista kivuista ja vaivoista aina päivän päätteeksi. Taitaa olla huolissaan mun jaksamisesta. Kotonakin jää siivoukset sunmuut vähälle ja puhti on poissa. Koko ajan väsyttää. Lisäksi kun työpäivän jälkeen ei voi vain levätä kun pitää esikoisen kanssa touhuta. Jotenkin sen sairasloman hakeminen tuntuu niin vaikealta. Vaikka tiedän että ehkä niin olisi parasta. Voimat alkaa olla loppu sekä fyysisesti että henkisesti.
 
Itse teen kassatyötä, on selkeästi henkistä hommaan, ja näin itkuherkkässä tilassa ei tarvitse paljoa asiakkaan mielipiteitä kuunnella, kun jo itkettää.. mutta hyvin uskon pärjääväni loppuun asti... 3viikkoa jäljellä. saako jo juhlistaa ?!
 
Tein toimistotyötä, ihan puhtaasti asiakaspalvelua puhelimessa ja kirjallisesti. Kesälomalle jäin toukokuun alussa enkä olisi jaksanut päivääkään yli. Henkinen jaksaminen oli todella koetuksella, ja istuminen kävi jalkoihin ja selkään. Tein viimeisen kuukauden lyhennettyä työpäivää enkä ollut parina vika viikkona enää linjalla työn keventämiseksi. Neuvolassa romahtelin jaksamisen kanssa mutta lääkäri oli sitä mieltä, että kun ei ole fyysistä vikaa niin töihin vaan. Kotona en sitten jaksanut tehdä yhtään mitään, työ vei ihan kaiken energian.
 
Itse olen päiväkodissa töissä ja alkaa kyllä painaa.. Ei niinkään fyysisesti, vaan ihan pääkopan sisällä:D onneks enää kolme päivää jäljellä! Mutta en enää ihmettele miksi terkkari joka kerta ihmettelee, että miten oon jaksanu töissä.. Koska jos jotain fyysistä kremppaa olisi ollut, niin en kyllä todella olisikaan jaksanut.. Nyt ihan vaan jo mahan koko kykkiessä yms tuottaa hankaluutta ja lapset ovat päässeet erityispaljon apulaishommiin:D
 
Hoitoalalta minäkin ja tuntuu ettei mitenkään jaksais olla töissä enää. Onneksi ei tarttekaa! Kesälomalla olen huhtikuun lopulta asti ollut ja eilisestä alkaen aina äitiysloman alkuun olen sairaslomalla alaselän kipujen takia. Sairasloman sai tk:n lääkäriltä yllättävänkin helposti. Nyt kun malttais ottaa rauhallisesti loppuun asti.
 
Hoitoalalta minäkin ja tuntuu ettei mitenkään jaksais olla töissä enää. Onneksi ei tarttekaa! Kesälomalla olen huhtikuun lopulta asti ollut ja eilisestä alkaen aina äitiysloman alkuun olen sairaslomalla alaselän kipujen takia. Sairasloman sai tk:n lääkäriltä yllättävänkin helposti. Nyt kun malttais ottaa auhaa
 
Olette te aika sissejä, jotka fyysisissä hommissa vielä jaksatte! Mulla kun tekee tiukkaa tämän toimistohommankin kanssa ja kyllä todella jo lasken päiviä loman alkuun. Jaksamista vielä viime metreille, ihan kohta ne vapaat koittaa meillä kaikilla.
 
Itse olisin saanut jo sairaslomaa, äitiysloman alkuun, mutta mikä lie päässä vikana, kun en ottanut ? no hyvä tietää, että vieläkin on se mahdollisuus jos ei jaksa, mutta yritän kyllä suomalaisella sisulla jaksaa sen 3 viikkoa vielä!! huh huh..
 
Ei riittänyt puhti täällä enää, sairaslomaa kävin työterveydestä pyytämässä ja sainkin äitiysloman alkuun asti. Neljä työpäivää olisi enää ollut, mutta kun supistaa jatkuvasti, liitoskivut on voimistuneet ja se hankalin - en nuku. Tänäänkin heräsin kolmelta, enkä nukkunut enää sen jälkeen, aika pitkiltä tuntuu tällaiset päivät. Vähän ehkä on huono omatunto, mutta yritän unohtaa sen. Nyt saa jo olla väsynyt ja kerkesin saada työt sellaiseen vaiheeseen, että ei mua siellä enää tarvita :)
 
Hannanna, turhaa syyllisyyttä tunnet jaksoithan sentään noinkin kauan.. Itse ymmärrän täysin sairasloman ennen äitiyslomaa, jos siihen on hyvä syy.
 
Mä kans hoitoalalla kotihoidossa. Motivaatiota ei enää yhtään ja alkaa olee kyl aika hankalaa ja väsyttävää. Käveleminen hidasta ja rappusissa juokseminen raskasta ja noi iskiaskivut on aika kamalat.. nyt onneks 2 viikkoa kesälomaa ja huomenna lähtö viikoksi kreikkaan ja sen jälkeen ois vielä reilu kaks viikkoa töitä. Eli äippäri alkaa 25.6. En tiedä miten saisin itteni motivoitua vielä töihin loman jälkeen.
 
Kolme päivää enää :) työpäivät on kyl nykyää semmosia et ei paljo istuu tarvii. Ja koko ajan vähennetää hoitajia. Täytyy olla onnellinen et pääsee huilaamaa
 
Takaisin
Top