tutustumisia

P

pikkutonttu

Vauhtiin päässyt keskustelija
Tänne voitaisiin kirjottaa itsestänne jotakin. Esim. kuinka vanhoja tulevat vanhemmat ovat, onko aiempia raskauksia ja lapsia. Kuinka pitkään vauva on ollut haaveissa ja jos haluaa niin mitä tekee työkseen ja missä päin asustelee. :)
 
Eli minä voin aloittaa, olen 26-vuotias sairaanhoitaja, ja työni on 3-vuorotyötä. Mieheni on 30-vuotias ja hänen työnsä on luonteeltaan reissutyötä. Haaveillut olen vauvasta jo pidempään, mutta lyhyen seurustelun takia jätimme ehkäisyn pois vasta maaliskuussa 2011. Olemme siis olleet yhdessä kolmisen vuotta. Joulukussa raskauduin eli 8 kk meni plussaan ehkäisyn pois jäämisestä, joka päätyi sponttaanisti km. Elämäni kurjin kokemus ja toivon ettei  uudelleen tarvi kokea.  Tämä tietysti varjostaa uutta raskauttamme, mutta yritän nauttia silti joka hetkestä. Olin jo huolestua, miksi uutta raskautta ei kuulunut ja hakeuduin tutkimuksiin, mutta mitään ei löytynyt. Syksyllä tutkimukset olisivat jatkuneet naistentaudeilla, mutta onneksi niitä ei sitten tarvittu. Aiempia lapsia meillä ei ole. Omakotitalossa asustamme ja vaavi olisi enemmän kuin tervetullut meille maaliskuussa. :)
 
Kiitos Pikkutonttu ekasta esittelystä! Arvasinkin, että olet sairaanhoitaja, kun puhuit aiemmassa viestissä yövuorosta.

Tietoja Anemone@sta:

-ikää meillä on 34v (minä) ja 36v (mies)
- meillä on yhteiseloa takana 6 vuotta ja häitä juhlitaan syyskuussa 2012
- plussaa ollaan metsästetty aktiivisesti vuosi. Multa poistettiin kohdusta polyyppi 4.4.12 (mikä on ilmeisesti estänyt aiemmin alkion kiinnittymisen) ja selkeästi leikkauksesta oli apua <3
-asumme pääkaupunkiseudulla/ Länsi-Uudellamaalla
-molemmille ensimmäinen raskaus ja ensimmäinen liitto tulossa ;-)
-ennestään meillä on kaksi pikkukoiraa (pojat -ja kutsumme toisiamme koirille äidiksi ja isäksi)
- lisäksi meillä on 8 rakasta kummilasta =)
 
Oi teille onkin siunaantunut kummilapsia oikein todenteolla. <3 Meillä kolme kummilasta ja olen pitänyt sitä jo paljona, mutta ihanaa! :)
 
Olen 29 vuotias (elokuussa kolkyt a-pu-va) ja mies kaksi vuotta nuorempi. Ammatiltani olen lähihoitaja. Meillä on ennestään pikku tyttönen, joka täytti huhtikuussa yksi vuotta. Lisäksi koira sekä kaksi kissaa. Asustamme rivarikaksiota ja haaveilemme omakotitalosta kunnon maaseudun rauhasta isolla tontilla :) Nyt kun tämä pikkusisarus ilmoitti tulostaan on muutto lähempänä, kuin alkuperäiseen suunnitelmaan kuului. Toivottavasti asutetaan omakotitaloa jo ennen pienen syntymää. Viime raskaus oli mulla aivan karmea ja nyt pelkään ja toivon, ettei tästä tule samanlainen. Viimeksi 24/7 pahoinvointi (kaamein pahoinvointi IKINÄ, ja mä olen siis sairastanut kaiken maailman malariat sun muut trooppiset useaan otteeseen) alkoi viimeks viikolla 7 (oltiin sillon just lapissa vaeltamassa...yes) ja jatkui hamaan loppuun saakka. Hormonaalinen masennus myös oli. Noh..toivotaan että tää on parempi.

Meillä on kestovaippailtu alusta asti ja sama jatkuu tämän toisen kanssa.

Ensimmäistä hääpäiväämme juhlitaan elokuussa (2012).
 
Pikkutonttu: kyllähän tuo 8 on aika iso luku, mutta viimeisimmät pyynnöt tuli niin tärkeiltä ihmisiltä ettei voinut kieltäytyä. Toivottavasti pystymme hoitamaan tehtävämme kunnialla! Mutinta: Kovalta kuulostaa tuo sun eka raskaus. Toivottavasti tämä toinen on helpompi! Ja lämpimät onnittelut & tsemppiä - teilläkin on häät tulossa <3 tapahtumia teillä tuntuu riittävän, kun haaveilette uudesta kodistakin. ihanaa varmasti päästä unelmien kotiin. hyvää vointia ja voimia sinulle ja teille! p.s. mä odotin aikoinani kolmenkympin kriisiä, mutta ei sitä sitten tullutkaan. toistaiseksi ainoa ikäkriisi on ollut, kun täytin 20. 30+ on mahtava ikä - ei vielä vanha muttei enää teinikään :-)>
 
Kirjoitetaan nyt tännekin vähän enemmän itsestäni. 
Eli olen 25 vuotias Tamperelainen. Olemme olleet miehen kanssa yhdessä yli 6 vuotta ja elokuun 31 päivä mennään naimisiinemoticon
Meidän esikois poika täyttää ensikuussa 2 vuotta eli toinen olisi nyt tulossa. 
Esikoisen raskausaika meni ihan kivasti, mitä nyt oksensin johonkin 20 viikolle asti :DToivotaan ettei nyt käy samallalailla. 

Olen ammatiltani lähihoitaja, nyt hoitovapaalla vakituisesta työpaikasta. En kovin mielelläni palaisi vanhaan työpaikkaan enään, joten olen olen miettinyt jos tekisin sijaisuuksia siihen asti kunnes jään taas äitiyslomalle, niitä kuitenkin on hyvin tarjolla yleensä ja voi valita mitä vuoroja ottaa. 
Suunnitelmissa olisi myöskin, että toisen lapsen jälkeen pyrkisin opiskelemaan sosionomiksi. 

 
Kiitos Anemone@ Kannustavista sanoista :) Ja pieni väärinymmärrys: Ensimmäinen hääpäivä elokuussa, eli naimisiin mentiin vuosi sitten :)
 
Moikka,

ilmottaudun joukkoonne vaikka en oikein tiedä haluiasinko joukkoon kuulua. Mun tuurilla täysin yllätysraskaus ja omat ajatukset eivät ole vielä sinut asian kanssa kun taitaa mennä kaikki suunnitelmat uusiksi.

Eli olen  melkein  27v. ja 11kk esikoinen nukkuu päikkäreitä pihalla ja pari koiraa vetelee sikeitä jaloissa. Maanantaina iski epäilys raskaudesta ja eilen tein tesin, joka haaleasta viivasta huolimatta on selkeästi positiiviseksi tulkittava. Olotila sekava, yöllä pyörii miljooona ajatusta päässä eikä saa nukuttua ja päivällä taas on ihan sippi. Just otin reilun tunnin päikkärit, jotta jaksaa kohta juosta riiviön perässä :)
 
Moikka kaikille!

Olen vielä toistaiseksi 20v. pienen pojan äiti Helsingistä ja nyt odotellaan toista nyyttiä saapuvaksi. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä 3 vuotta, naimisiin ollaan menossa parin vuoden sisällä ja esikoinen täyttää ensikuussa vuoden. Perheeseemme kuuluu vielä lisäksi kaksi koiraa. :) Ennen esikoista tuli yksi km rv 9 ja esikoisenkaan raskaus ei ollut ihan helpoimmasta päästä; oksentelin rajusti ensimmäiset 7kk ja poika syntyi kiireellisellä sektiolla. Toivotaan siis, että tämä seuraava olisi hieman helpompi!

Olen ajatellut olla kotona siihen asti, kunnes nuorimmainen lapsi on 2-3v, jonka jälkeen aion pyrkiä opiskelemaan parturi-kampaajaksi tai lähihoitajaksi.
 
Heips vaan kaikille =)

Olen kohta 28v, mies 31v, esikoinen Olivia 1v ja koiruus 2,5v. Asustellaan orivedellä, muutettiin tänne Helsingistä reilu 2v sitten. Hyvin ollaan kotiuduttu, vaikka ei kauheasti vielä kuitenkaan kavereita ole ilmaantunut. Tätä toista raskautta ehdittiin yrittää jo hmmmm viitisen kuukautta, kesti ikuisuuden ennen kun kuukautiset edes alkoivat edellisen jälkeen. Liekö osasyynä alkanut keliakia, mikä havaittiin synnytyksen jälkeen reilu puolisen vuotta sitten. Se on kyllä muuttanut elämää, mutta selittääkin monta monta asiaa. Oireita oli kyllä jo ennen raskautta, mutta niitä ei silleen huomannut, rajuksi meni vasta synnytyksen jälkeen. 
  Josko tämä raskaus olisi sitten helpompi, kun ruokavalio on väkisinkin terveellisempi, ja pikkuneiti pitää kiireisenä niin ei ehdi niin masentua ja läskistyä vaan sohvan nurkassa =D
  Kotosalla olen nyt ollut, ja olen varmaan seuraavaan mammalomaan, työt tatuoijana voi tehdä kotonakin, eikä työtiloja kannata tähän väliin hakea. Toisen jälkeen sitten ne kuviot. Miehen koulu on loppusuoralla, joten kituutellaan tämä lukuvuosi vielä =)
 
Heipä hei..
Jospa minäkin tänne jotain rustaisin.. 
Elikkä siis mie oon 27 vuotias ja ukko on myös. mulla on exän kanssa tyttö 06 syntyny ja tän nykyisin ukon kanssa poika elokuussa tulee vuos täyteen. nyt olis siis tulossa kolmas vaavi, hiukka jännittää ja kaikki tuntuu nii oudolta kun onkin lisää tulossa jo nyt :) ei me oikeestaan edes nyt tätä yritetty. ukon työt on kuiten keikkiluonteista ja nähdää melkeinpä vain viikonloppuisin. mie olen ihan vaan kotona ollu -10 elokuusta lähtien ja jatkuu nyt sit ainaki viel pari vuotta :D 
Nyt viel asustellaan pohjoispohjanmaalla mut nyt olis tarkotus muuttaa kainuuseen, mikäli sikäli vaan saadaa sieltä asunto :D 

naimisiin ollaan joo menossa mut ei mitään tietoa koska semmonen haave sit toteutuu, minä kun en halua mennä silloin naimisiin kun odotan eli siis ainaki tää vuos pitänee odottaa..  
 
Täällä kirjoittelee 31v. sosionomi/lastentarhanopettaja eräästä Kainuun kylästä.
Mieheni on 34v. fysioterapeutti/hakee uuden koulutuksen mukaisia töitä elikkäs terveystieteiden maisterille sopivia hommia.
Yhdessä ollaan oltu 11v. ja tässä kuussa on 4v. hääpäivämme.

Esikoispoika syntyi syyskuussa -10 ja toinen tulokas on arviolta viidennellä viikolla.
Ollaan siinä mielessä varmaan ärsyttäviä, koska molemmat raskaudet ovat tainneet alkaa ensimmäisestä yrityksestä. Mikä on erittäin yllättävää, koska olen koko ikäni valmistautunut henkisesti lapsettomuuteen, koska kuukautisia minulla ei ole juuri koskaan (ehkä n. 4-6 krt vuodessa). Vanhemmillenikin olin ehtinyt ennen esikoista infota, että tältä suunnalta voi olla turha odotella lapsenlapsia. Ollaan siis erittäin kiitollisia onnestamme<3

Olen ollut esikoisen kanssa kotona hoitovapaalla ja palaan töihin muutamaksi kuukaudeksi syksyllä. Töihin meno ahdistaa, mutta onneksi siellä ei tarvitse kuin käväistä tällä kertaa! Ja onneksi mummu hoitaa lasta syksyn niin ei tarvitse hoitopaikkaan vielä viedä.

Talon rakennusprojekti alkoi meillä tällä viikolla ja jännätään, ehditäänkö muuttaa ennen vauvan syntymää. Toinen jännäyspaikka on se, että miehelläni ei ole tällä hetkellä vakipaikkaa, että mitenkähän meinaamme kustantaa talon ja lapset jne.  Touhukas 3v. jackrussellimme asettanee myös omat haasteensa uuteen arkeemme;)
Mutta silmät kiinni, kädet ristiin ja hyppy tuntemattomaan!!;)


 
Terve taas kaikille!

Jospa minäkin kertoisin jotain itsestäni. Olen 24-vuotias ( ja mies 30 ). Opiskelen musiikinopettajaksi pääkaupunkiseudulla ja tämän pienokaisen jälkeen jää vielä vuosi opiskelua jäljelle. Miehen kanssa mentiin toukokuussa naimisiin ja ollaan oltu kolmisen vuotta yhdessä. Mies tekee töitä tietokoneiden parissa.

Tässä ollaan juuri alkamassa myymään meidän kotia, joka on yksiönä tietenkin liian pieni kolmelle, eli muutto viimeistään syksyllä isompaan. Vauva on erittäin tervetullut ja toivottu (esikoinen)!

 emoticon
 
Hei kaikki!

Täällä yksi innokas maaliskuinen liittyy joukkoon. Olen siis 29 vuotias ja toista lastani odotan maaliskuun 10 päivä saapuvaksi. Esikoinen on tällöin himppasen vaille neljä. Vähän pienemällä ikäerolla lapset oltais haluttu, mutta lapsia ei tehdä vaan niitä saadaan. Raskaus on vielä niin alkutekijöissään, että kovasti  jännittää. Asumme vanhassa omakotitalossa jossa riittää puuhaa suuremmallekin perheelle ;) Töissä olen ollut kahden kotivuoden jälkeen jo yli vuoden ja haaveilen lyhyestä työpaikan vaihdoksesta ennen maaliskuuta... 
 
Liitympä minäkin tähän joukkoon vaikka vielä onnellisen epäuskoinen olenkin tuoreesta plussauksesta :) Olen 33-vuotias ja mieheni jonkun vuoden nuorempi, kaksi vuotta yhdessä ja puoli vuotta aktiivisesti vauvaa yritetty. Molemmille ensimmäinen olisi tulossa. Rovaniemellä asustamme. Raskauslaskurien mukaan la olis maaliskuun 10.pvän tienoilla, tarkentunee sitten ajallaan.
 
Uskallan liittyä teidän joukkoon jo, vaikka eilen vasta plussasin eli tosi alussa mennään vielä. En vaan malta olla kirjottamatta tänne, eilen jo kerroin parille kaverillekin. :D
Piirua vaille kolmekymppinen pariskunta Pirkanmaalta siis kyseessä, ja ekaa odotamme nyt. Jännittää ja ilostuttaa!
 
Terve vaan kaikille!
Täällä 31-vee toisen lapsen odottaja. Mies on 35 vee yrittäjä ja itse miehen firmassa töissä (hoidan toimistoa), nyt kylläkin hoitovapaalla. Töitä oon tehnyt kuitenkin osa-aikaisesti koko esikoisen mammaloman ja hoitovapaan (juu, tulin synnäriltä ja heti seuraavana päivänä oli jo työhommia, onneksi kotona :D) vaikka mammalomittajakin löytyy. 

Tarkoitus oli mennä töihin tuossa syksyllä mut tämä kakkonen päätti saada alkunsa vielä nopeammin kuin esikoinen niin nyt pitää sitten miettiä että palaanko töihin ollenkaan.

Asutaan maaseudulla omakotitalossa ja kotoa löytyy esikoisjätkän (13kk) lisäksi yksi koira. 

Edeltävä raskaus sujui ihan mukavasti vaikka viimeinen kolmannes oli vittumainen infernaalisen turvotuksen vuoksi. Raskaana olinkin ihan loppuun asti eli yliaikaisena pääsin sitten synnytyksen käynnistykseen joka päättyi kiireelliseen keisarileikkaukseen kun mitään ei tapahtunut (meinas mennä hätäsektioon). Eli hieman mietityttää et miten tämän toisen kanssa käy... 
 
Mäkin uskaltaudun esittelemään itteni, vaikka koko raskaus vielä ihan utopistiselta tuntuukin. :D

Eli olen 19-vuotias, mieheni 25-vuotias ja seurustelua takana parisen vuotta. Esikoistyttö täyttää kohta 11kk eli toista odotamme. Lemmikkejä meillä on kaksi kissaa ja koira. Hoitovapaalla olen nyt mutta ennen laskettua aikaa olisi tarkoitus iltalukiossa kursseja suorittaa, kuitenkin samalla esikoisen kanssa kotona häärien. Asumme Pirkanmaalla.
 
Moikka!

Mä olen 31-vuotias terveydenhoitaja,  mies 29 v. opiskelee. Meillä on 2-vuotias poika, jonka kanssa olen ollut kotona tähän asti. Toinen lapsi on erittäin toivottu, vaikka meillä ei esikoisen kanssa ole kaikki mennyt ihan oppikirjojen mukaan ja siksi monenlaisia huolia liittyy tähänkin raskauteen/synnytykseen.

Esikoiseni syntyi kuukauden etuajassa alateitse perätilasta. Apgar -pisteet olivat huimat 3/2. Minut painostettiin alatiesynnytykseen vastoin tahtoani ja tulen katumaan siihen "suostumistani" loppuelämäni. Minulle helppo synnytys, mutta lapselle mahdollisesti pysyvät neurologiset vauriot. Lapseni on iloinen ja reipas kaveri, mutta erinäisiä ongelmia meillä on ja lääkäreitä ym. on tavattu useammin kuin muutaman kerran näiden parin vuoden aikana. Ensimmäisen synnytykseni pohjalta tulen nyt vaatimaan suunnitellun sektion ja siihen "taisteluun" olen alkanut valmistautua henkisesti jo ennen plussausta :)

Onnellista odotusta kaikille :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top