Tuntemukset viimeisillä viikoilla

L

liisa-eeva

Oman äänensä löytänyt
Aah, kuukausien odotus alkaa olla loppu. Itsellä nyt viikkoja 38+5 eikä suurempia tuntemuksia ole ollut. Kaiken pitäisi vauvalla ja itsellä olla hyvän, veriarvot, sydänäänet, mitä nyt painoa tulee REILUSTI lisää kokoajan, toivottavasti on nestettä. Ensi viikon perjantaina olisi laskettu päivä. Mitään kivuliaita supistuksia ei ole ollut... vaikka kovasti niitä jo odottelen. Mites teillä, millä viikoilla mennään, onko jo ollut merkkejä ilmassa ja oletko ensi synnyttäjä. Täällä esikoista odotellaan. Tulisi jo kun ei muutakaan tekemistä enää ole :D 
 
Toinen tulossa.. Ja mullakin tekeminen alkaa loppua, vauvan neulepeitonkin sain aamulla valmiiksi. Kait pakkaan sairaalakassin vielä kerran uudestaan ja lenkkeilen entistä ahkerammin, että pieneen tulis vauhtia.. Mut alkaa olla jo todella kypsä olo ja päivät suorastaan matelee eteenpäin. 

Tuntemuksista, symfyysi ja ristiluu ovat kipeitä. Kipeitä suppareita tulee muutama per ilta, mut ne loppuvat kun menee nukkuun. Joskus tekis mieli jäädä pystyyn vaan odotteleen suppareita, mutta mitäpä noita tietentahtoen valvoa, kun vielä voipi nukkuakin. Kyllä unettomia öitä mahtuu vielä seuraavaan puoleen vuoteen. =P 

Vauva liikkuu vähemmän, eli yksiön tila alkaa käydä ahtaaksi, mutta liikkuu kuitenkin.
 
Miekin aloin lapasia tekemään itsellení, vaan kun ei oikein mielenkiinto riitä enää. Televisiosta tulee uusintoja ja mies matkatöissä pari päivää. Koti hommatkin on jo tehty :D ohhoh. odottavan aika on tosiaan pitkä! Ja kun vielä voi viedä sen 3 viikkoa....... 
 
Mulla on viikkoja 38+3, ensimmäistä odotellaan ja jotakin tuntemuksia on ollut. Lieviä kivuliaita supistuksia tulee muutama päivässä ja välillä on pientä menkkamaista nipestelyä alamahassa. Kivuttomia harjoitus suppareita tulee useasti päivässä ja saattaa olla aika pitkäänkin maha ihan kivi kova. Vauva ei ole vielä laskeutunut lähtökuoppaansa, mutta neuvolassa sanottiin että se voi laskeutua vasta synnytykseen lähtiessäkin.

Painoa tulee koko ajan lisää todella reilusti. Siis 1.5kg viikossa, huh huh. Toivotaan joo että olisi nestettä suurin osa.

Täälläkin alkaa toi yksiö käymään ahtaaksi ku muhun sattuu vauvan liikkeet, sen verran on jo kumminkin kertynyt pikkuiselle voimaa.
Pikkuinen saisi jo ihan hyvin tulla ulos. Mieskin sanoi että mitä lähemmäs mennään laskettua niin sitä useammin alitajuntaisesti heräilee yöllä tarkistamaan vointini. :)
Sairaala kassi pakattuna ootellaan lähtöä, toivon vain ettei kauheasti yli menisi.
 
Ja mie luulin että miun kilo viikkoon on paljon painon nousua.... no tätä menoa mennään kyllä uusille kauheille kymmen luvuille, mutta toisaalta päässään takaisin synnytyksen jälkeen. Täälläkin tuntuu olevan jo ahdasta koska samaan kohtaan massua on mukava muksutella, ja tuntuukin että siihen on syntynyt jokin sisäinen mustelma, niin prkl kivuliaalta välillä tuntuu kun toinen oikoo itseään, oikoisi alas ja ulospäin :D miula on ainoastaan noita liitoskipuja lantion seudulla ja jomotusta ja jäykkyyttä aina kun lähtee kävelemään tai nousee ylös ylipäätänsä. Toisaalta pitäisi olla varmasti kiitollinen että kivuliaat supistukset ei välttämättä kestä viikkotolkulla ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä. 
 
Täällä on nyt menossa rv 38+6 ja ei niin minkään sortin tuntemuksia ole. Eilen saatoin ehkä tuntea yhden harjoitus supistuksen, mutta en ole varma. Meni niin nopeasti ohi, etten ehtiny kunnolla oloa kuulostella. Maha kyllä kovettui, mutta kovettuiko se vaan vauvan liikkuessa eri asentoon vai oliko supistus, niin sitä en osaa sanoa.

Ihan järkyttävät liitoskivut vaivaa ja selkäkin alkaa olla jo aika loppu. Kädet on hieman turvotusta keränneet ja iltaisin monesti sormien niveliä särkee. Nukkumisesta ei enään tule mitään, kun noi liitoskivut haittaa hyvän asennon löytymistä. Sitten, kun joutuu huonossa asennossa olemaan niin pakat puutuu ja pitää vaihtaa asentoa ja se sattuu! Jotenka, aika kypsä alan olemaan ja sais tuo ipana jo ulkoistaa itsensä! Mielellään nyt heti eikä vasta 3 viikon päästä.
 
täällä vähän samankaltaisia tuntemuksia kun teillä muillakin! maha kovettuu yleensä illalla/yöllä useammin ja aamulla/päivällä vähä harvemmin. osa niistä harjotussuppareista jo hiukan tuntuukin alaselässä tai mahassa ja välillä maha menee niin kovaks et tuntuu et olis jo huono hengittää, ettei ilma kulkis! 
muutenki alkaa olee jo iso olo ku painoaki kertynyt sen vajaa 20 kg ja havaitsin raskausarpiakin navan tienoilla! kaikenlainen kyykkääminen ja sukkien jalkaan laittaminen yms. alkaa olemaan liki mahdotonta ja närästys on jotain ihan sanoin kuvailemattoman kamalaa!
kun makaan oikeella kyljellä niin joku terävä (tod.näk. vauvan jalka) puskee melkein väkisin navasta läpi! se on jo aika pelottavaa! :D mut eipä tätä olotilaa turhaan sanota et on "raskaana", sen verran raskasta alkaa olemaan! :)
 
Niinpä niin, onneksi minulla on hyviäkin päiviä, ei aina ihan tunnu siltä kuin olisi ääriään myöten tungettu täyteen jotakin, kuin joku nahkapallo :D Turhauttaa kun sukkien/kenkien laitto aiheuttaa hirveän ähellys kohtauksen ja kömpelön kompurehtamisen, mikään ei kestä kädessä. En malta odottaa että massusta poistuu se 6 kiloa kertahujauksella, eli vartalo edes sinne 30 rv:n tietämille. 
 
Joo kyllästyttää nyt juuri nii pirusti. Mut johtuu todennäkösesti tuosta et meillä on sairasteltu lauantaista lähiten ja kotona siis kökötetty aikaa kuluttamassa. Plääh. Tosin itekkin kipeenä ollut ja se on kyllä ihan peestä. Nyt ei vaan jaksais ku pitää kuitenkin nuo lapsoset hoidella vaik ois kui kipee. Meillä siis kaikki sairaana myös mies. Tällänen mukava vatsataudin lämpöilyn ja flunssan sekoitus.

Voi hitsit ku nyt just säin oikein kokonaisen sämpylän ja olo oli ihan hyvä sitä ennen. Nii ny se sit kalvaa mahaa. Tosi kiva ku ei ollu viimeyönä ku kaks asntoa missä nukkua. Ja toinen oli olkkarissa nojatuolissa ja toinen sängyssä vasemmalla kyljellä. Niin arka mahalaukku et ei voi oikealla kyljellä maata ku heti alkaa närästämään ja poltaa niin pirusti. Toivottavasti ens yö menis rauhallisemmin sen suhteen.

Mut vaikka kuinka kyllästyttää ahistaa ja kaikkee muuta ja toivois et vauva j syntyy niin silti toivon ja jaksan ainakin sen viikon vielä ihan rauhassa ootella. Nyt siis viikkoja 37+4. Tasan viikko siihen kun edellinen syntyi. Mut ei haittaa vaikka menis lähemmäs LA:ta. Vauva on joka tapauksessa sitten paremmin valmis maailmaan.
 
Täällä myöskin samanlaisia tuntemuksia kun teillä muillakin.. :D
Tuntuu että vauveli alkaa tulla jo mahan läpi ja maha on kova kun jalkapallo. Mitään supistuksia ei kyllä ole kai ollut, tai en ainakaan ole huomannut? Pieniä raskausarpiakin on alkanu himmeenä tohon navan seutuun ilmestymään.. ja mä kun en olis niitä kyllä millään halunnut, hulluna rasvannu mahaa joka päivä.. :D Onko muille tullut arpia?
Missään asennossa ei ole enää hyvä nukkua, käsiä puuduttaa tai maha on huonosti/sitä särkee. Nilkat ja sormet alkaa olla aika turvoksissa.. Sukkien ja kenkien laitto on yhtä äherrystä ja kävelykin melkein jo lyllerrystä. :D Huh huh tätä oloa, muuta ei kai oikein voi sanoa, ja vielä olis laskettuun aikaan jonkin verran matkaa.. Mutta se on kyllä mukavaa kun saa huomiota, mies hieroo ja auttaa paljon kaikissa asioissa. :) Perjantaina olis vielä aika äippäpolille synnytystapa-arvioon, toivottavasti siellä sais myös painoarviota että vähän tietäis minkäkokoisen "mötkön" tulee synnyttämään, jännittää!!
 
Tuntemuksia? Mä en enää jaksa! Mikään ei asento ei enää tunnu hyvältä, ja mikä pahinta seksi ei enää maistu.. Meikäläisen kohdalla tarkottaa sitä että kitsoilen sitten pienimmästä asiasta. Voi mies parka :D Mutta luojan kiitos tää on nyt sitten viimenen raskaus. Jätän suomen asukasluvun kasvattamisen hyvillä mielin jonkun muun hoidettavaks. Mä olen osani tehnyt, tuplaten :DD
 
huoh.. illalla oli taas kipeitä suppareita melkein kaks tuntia.. mut ylläri taas ne loppui kuin seinään kun kävin nukkuun..

Yö meni pyöriessä ja vessassa ravatessa.. Heräsin jo kuuden jälkeen, kun oli niin kauhee nälkä. Ehkä sitä vois vielä hetkeksi mennä köllähtään. 

Oisin ihan todella valmis lähtee synnärille, mutta ei niin ei.. Kait sitä pitäs alkaa ottaa asenne, että käynnistykseen sitten parin viikon päästä.. jospa tulis sitten iloinen ylläri ennen sitä, kun lopettas koko synnytyksen miettimisen.
 
Mulla on muutama hailakka raskausarpi tuolla alamasulla jo edellisestä raskaudesta ja samoin tuossa navan ympärillä. Muutama uus on tainnu myös tulla, mutta ei mitään kovin pahoja ainakaan toistaiseksi. Ja edellisen synnytyksen jälkeen mulla ainakin vaaleni aikas nopeasti, eikä jääny mitään kauheita kraatereita muutenkaan. Ja kuulun myös rasvailijoihin. Nyt mulla on nyt ollu käytössä oikein tollasta body-butteria, kun se on niin mukavan paksua ja jättää ihon oikeasti pehmeäksi pitkäksi aikaa. :) Noissa tuntemuksissa ei sinänsä mitään uutta, supistelut ennallaan eli pitkin päivää tuntuu ja iltaisin/öisin kipeimmät ja vointi muuten ok. Liitoskipuja on lähinnä öisin, kun kääntyilee ja vaihtaa asentoa ja välillä oikein alapää/alaselkä "paukahtelee", kun liian hätäisesti muuttaa asentoa tai nousee ylös. Sellasta repivää/venyttävää alamahakipua tuntuu kans ajoittain, mutta taitaa olla vaan niitä kohdunvenymiskipuja. :-/
 
Kyllä täälläkin odotellaan jo vauvan syntymistä ja sitä, että saisi olla ihan oma itsensä. Ja nukkua mahallaan!! Painoa tulee mullakin se kilo viikossa ja muutenkin alkaa olla aika tukala olo, etenkin iltaisin ja öisin. Aamupäivisin käyn lenkillä koiran kanssa ja toisinaan jaksaa reippaita ja vähän pitempiäkin lenkkejä, toisinaan koko lenkki on pelkkää lyllertämistä, kun liitokset kipuilee ja samoin tuosta lonkan yläpuolelta, vähän niinkuin alavatsasta kiristää... Kenkien laittaminen on hirveetä ähkimistä ja vatsanahkaa rasvaan joka aamu ja ilta ettei vaan repeis (tiedän, että voi silti tulla arpia). Muutaman kerran on ollut kipeitä supistuksia, mutta muuten ei mitään merkkejä edistymisestä...

Toisaalta, vielä on muutama viikko jäljellä laskettuun aikaan ja vauvan on varmaan ihan hyvä vielä viikko pari pysyä mahassa, joten ei auta muuta kuin odottaa maltillisesti. Tänään on synnytystapa-arvio ja samalla ultrataan vauvan painoa. Alusta asti olen valmistautunut yli neljäkiloiseen vauvaan, joten saa nähdä millaisen arvion tänään saan.
 
Mulla ei ole onneksi tullut ainekaan vielä pehemmin mitään arpia mahaan. Mahan sivuun on hyvin hyvin pieni hassu jurmu tullut. Mutta kerkeehän se tässä vielä repeämään jollei toi yks haluasi jo tulla ulos.

Oi oi, nyt juuri kivulias suppari päällä...
Näitä on tullut eilisestä illasta lähtien. Selän puolellakin on tuntunut muutama kivulias. Olin eilen illalla aika varma että yöllä tulee lähtö, mutta ei tullutkaan. Kipuja tuli yhdessä vaiheessa säännöllisesti.

Ajattelin alkaa siivoamaan meidän vaate komeroa jos se pistäis vähän supistuksia enemmän liikkeelle. :)
Voi mies raukkaa ku yöllä ei kunnolla saanut nukutuksi mun äherryksien takia. Nyt se on sitten töissä hieman väsyneenä.
 
Täällä arpia vasta pari toisessa rinnassa ja jenkkakahvoissa :D Hirveästi vaihtelee kyllä vointi päivittäin, tänään on ollut taas virtaa ja kävelemeninenkin suht normaalia, tallihommia olen tehnyt joutessani lomalla, ja niiden sujumisesta huomaa hyvin että mikä on päivän kunto, joskus menee se kaksi tuntia ja joskus tunnin verran, kuten tänäänkin aamulla. Aamulla herätessä oikein jalkapohjia pistelee kun on nestettä. Huomenna alkaa rv 39.... huhhuh..... vähän käy kyllä sääliksi rv 36 olevat, vielä voi olla pitkä aika edessä teillä :D onneksi itse 3 viikkoa lähempänä... jos sitä tänä yönä nappais? 
 
täällä suunnalla odotellaan et millon se h-hetki alkaa. Ilmeisesti meneillää viimeisiä päiviä, vaikka laskettuun aikaan on kyllä vielä viikkoja. Kohdunsuu on kuitenki auki, ja kanava on pehmeä eikä sitä ole paljoakaan jäljellä ja jatkuva kipu johtunee varmaan tosta aukeamisesta, vauva on rt ja todella alhaalla, ja painetta tuntuu kokoajan. supistuksia tulee päivittäin, niin kivuliaita kuin lievempiäkin,  raskausarvista ei ole tietoakaan, ehkä niitä ei sitten tulekkaan (vaikka ylpeänä ne olisinkin kantanut) ja liitoskipuja tuntuu eniten öisin/iltaisin mutta monesti myös ihan päivälläkin. Yritetään tässä nyt vielä levolla pitkittää tätä raskautta päivä kerrallaan.. viikko 36 meneillään.
ja esikoinen tulossa. 
Onneks kaikki on kuitenkin valmista tulokkaalle ja voi vaan odotella että millon se tapahtuu.
Oishan tää raskausaika voinu mennä helpomminki, ku tuntuu että vaan valittanu täällä foorumilla supistuksista yms.. mutta aina vois mennä myöskin vaikeemmin, ja kyllä tää on kaiken tän arvosta :)  ja kun vauvalla kuitenkin kaikki hyvin niin ei hätiä mitiä.
 
Liinuska: valitettavasti voi kertoa, et jos aiot imettää niin et voi nukkua mahallaan edelleenkään. Joko tissit on niin arat et ei pysty tai sit ne alkaa vuotamaan.

Mua ei muuten juurikaan ees supistele. Ja se mitä nyt olen ajatellu et musta tuntu et vaikka tuo laps on pää alaspäin niin tuntuu et se pää ei ole tuolla oikein. Ku jos on harjotussuppareita niin se ei ollenkaan paina tonne alas. Ilman raskausarpia olen onnekkaana selvinnyt kaikista 3 raskaudesta. JESH!!!

Ritzu: älä sie sitä miestäs sääli. Sillä ei ole mikään esteenä nukkumiselle toisin ku sulla. Ja säkin äherrät vain, koska et muutakaan voi. Jos miehes ei sitä kestäis nii saa olla kestämättä. Ei miehiä kannata sääliä . Sä ne vaivat kuitenkin joudut kestämään. Mikskohän naisilla on aina niin vaikeeta kestää se jos joutuu vaivaamaan jotain muuta omilla vaivoillaan? Mä olen kans ehkä perusluonteeltani just tollanen. Mut nyt ku mulla on niin ihana mies niin jo edellistä odotaessani jotain asiasta mainitsin nii se oli se joka vastas mulle noin!!! Ja sanoi viel päälle et jos sitä häiritsee nii se voi mennä sit toiseen huoneeseen nukkumaan tai hankkia korvatulpat.

 
Kiva fiilikset tuli kun äitin kanssa juttelin että miten hänellä oli esikoisen saaminen sujunut... 
Supistukset ei alkanut missään vaiheessa. Selkään oli jomottanut suunnilleen vuorokauden verran ja vanha kätilö kehoitti sitten käymään sairaalassa näytillä. Hoitaja oli käyrät ottanut ja todennut että tänään et synnytä kun ei ole supistuksia eikä vedet ole menneet, että perus selkä jomotusta vaan, kerran ei ole särkyä. Lääkäri oli sattunut olemaan vapaana ja katsoi kuitenkin vielä kohdunsuun tilanteen. Suoraan pääsi siitä sitten synnytys saliin kun 6 cm oli auki. Vatsasta painamalla oli lapsi saatu pihalle, edes ponnistuksen tarpeen tunnetta ei ollut koko aikana. olikohan raskaus tuolloin 3 pv yli lasketun ajan... myöhemmissä synnytyksissä oli kuulema supistuksia ja normaalimmat tuntemukset yleensäkkin.... liekköhän käy tuolleen miullekkin, kivan vainoharhaiseksi tekee ainakin :D ja kätilö varsin nauraa päin naamaa jos alan soittelemaan pelkästä selän jomotuksesta.... 
 
Minulla nyt 38+6. Nyt on viimeisen viikon aikana selvästi kipeytynyt häpyluu ja koko alapää vähän arempi. Tuntuu selvää painetta. Samoin kävellessä tuntunut kipua nivusissa ja häntäluussa. Tänään oli taas sellainen päivä, että olisi jaksanut kävellä vaikka kuinka pitkään, mutta välillä pienetkin kävelylenkit tekevät kipeää. Harjoitussupistuksia tulee päivittäin, mutta ovat vielä olleet kivuttomia. Öisin olen heräillyt vähän kipeämpiin supistuksiin.
Muuten on kaikin puolin hyvä vointi, mutta eniten ärsyttää kenkien ja sukkien jalkaan ähryäminen. Ostinkin tällä viikolla uudet kengät, semmoiset Ugg-tyyliset, jotka on vain helppo vetäissä jalkaan, ei mitään vetoketjuja eikä nauhoja :)
Innokkaasti ja hieman jännittyneenä odotan, koska oikea action alkaa. Toivon niin kovasti, ettei venähtäisi pitkäksi :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top